Nutaarsiassat


2017 2016 2015 Flere år...

04-01-2017

Eqqumiitsuliortumut atuakkiortumullu Bodil Kaalundimut eqqaaniut

Inatsisartut Siulittaasuannit Lars-Emil Johansenimit

 

Bodil Kaalund ulloq 22. december Kongens Lyngbymi najukkamini toquvoq 86-inik ukioqarluni.

 

Nunatsinni eqqumiitsuliornermik kulturikkullu ingerlatsinermik illersuilluartoq siammarterilluartorlu akornatsinniikkunnaarpoq. Bodil Kaalund kalaallit eqqumiitsuliaasa eqqumiitsuliornerisalu oqaluttuassartaasa qanganisaanerusut nutaajunerusullu ilisimaneqarnerulernissaannik eqqumiitsuliallu nunatsinni angerlarsimaffeqarnissaannik, atuakkatut timitalimmilluunniit takussutissiatut saqqummersitsisarfitsigulluunniit, allanit annerusumik suliniuteqaqataasimavoq.

 

Hans Lyngep qalipagaanik ikaartitikkat kusanaqisut Nuummi Kommuneqarfik Sermersuumi kommunalbestyrelsip ataatsimiittarfiani nivingasut tamatta nalunngilavut. Ikaartitikkat pikkorissumik ilitsersuineratigut piviusunngorput ullumikkullu kommunalbestyrelsip sulinerani ullut tamaasa nuannaarutaasarlutik. Inatsisartut Allattoqarfianni 1989-imi qalipagaa tusaamasaq nivingavoq, tassani takutinneqarluni 1979-imi namminersornerulerneq pillugu inatsimmik ataqqinartorsuup Dronningip tunniussinera. 1979-imi maajimi namminersornerulerneq ilutigalugu kalaallit eqqumiitsuliaat pillugit atuakkiani siulleq, taamaattunit siullerpaaq, saqqummersippaa. Atuagaq taanna 2011-mi atuakkamik nutartikkamik naliminullu naleqqussakkamik malitseqartinneqarpoq, eqqumiitsuliortut kingulliit aamma ilisaritinneqarlutik. Eqqumiitsuliornermik ilinniarfiup, siullermik qallunaatut grafisk værkstedimik taaneqartartup, ullumikkut ilisimasatta pilersinneqarnissaanut suliniuteqaqqaartut aamma ilagivaat. Toqussi tikillugu qasujuilluni kalaallit eqqumiitsuliaasa nunani avannarlerni minnerunngitsumillu danskit kulturikkut ingerlatsineranni ilisimaneqarnerulernissaat ilungersuutigiuarpaa. Nunatta Eqqumiitsulianik Saqqummersitsiviata pilersinneqarnissaanik sulissuteqaqqaartut ilagaat sulissuteqarnermilu siuttuusimalluni. Nunatsinni eqqumiitsuliornerup aamma danskit nunallu avannarliit allat kulturikkut suliffeqarfiisa akornanni suleqatigiinnernik pilersitsiortorsimavortaaq.

 

Hans Lynge 1979-imi kalaallit eqqumiitsuliaat pillugit atuakkamut siulequtsiussamini Bodil pillugu ima allappoq:

 

”Ukiut ingerlanerini eqqumiitsuliortorpassuit Kalaallit Nunaat aallaavigalugulu tusaamaneqalersimapput, ilaat eqqaaginnarlugit Harald Moltke, Emanuel A. Petersen Gitz-Johansenilu. Bodil Kaalund aqqit taaneqartut assigalugit Kalaallit Nunaat aallaavigalugu namminerisaminik eqqumiitsuliorsimanngilaq, nunatsinnulli tikeraartarsimaneri allatut aalajangiisuusumik sunniuteqarsimallutik. Inuit ilorlikkut inuunerat paasilluarsimavaa, tamannalu tunngavigalugu kalaallit eqqumiitsuliaasa saqqummilaarnerulernissaat ilisimaneqarnerulernissaallu aallukkusulersimallugu inuiaat ilorlikkut inuunerannik ersersitsisutut.”

 

Bodil Kaalund 2000-imi Namminersornerullutik Oqartussat kulturikkut nersornaasiuttagaannik nersorniarneqarpoq 2006-imilu sølviusumik Nersornaaserneqarluni.

 

Bodil Kaalund kalaallit eqqumiitsuliaannik ilisimasaqarluartumik pisinnaasaqarluartumillu siammarterineq, taamatullu aamma kalaallit eqqumiitsuliaat pillugit ukiut ingerlanerini attaveqaatit pilersissimasai eqqarsaatigalugit annertuumik isumassuisutut maqaasissavarput. Eqqumiitsuliorneq pillugu ilisimasanik nalilissuarnik qimatsivigaatigut, siunissami iluaqutigilluagassatsinnik. Danmarkimi qalipaasutut atuakkiortutullu sulinermi saniatigut kalaallit eqqumiitsuliaannik Kalaallit Nunaannilu eqqumiitsuliornermik qasusuilluni sulissuteqarsimanera eqqaamajuassavarput.

 

Eqqaaneqarnera ataqqinartuuli.