Aalajangiiffigisassatut siunnersuut


Aalajangiiffigisassatut siunnersuutit - Eqqaamasassat

 

1.      Tunniussivissaq.

 

Aalajangiiffigisassatut siunnersuutit Inatsisartut ataatsimiinnissaata aallartinnissaa sapaatit akunnerinik tallimanik sioqqullugu tunniunneqarsimassapput.

 

2.      Ilusissamut piumasaqaatit eqquutsinneqarsimanissaat.

 

Allannissaanut najoqqutassiaq atoruk ataatsimiititaliallu allattaanik ikiorteqarsinnaaneq atorluaruk. Ikiorserniarneqaraannili tamanna piffissaagallartillugu noqqaassutigineqartariaqarpoq, kingusinnerpaamillu ulloq tunniussivissaq kingusinnerpaamik ullunik 14-inik sioqqullugu.

 

Siunnersuut aalajangiiffigisassatut iluseqassaaq qulequtalerneqarsimassallunilu (Suleriaasissami § 33, imm. 1 naapertorlugu). Tamatuma saniatigut 2010-mi ukiakkut ataatsimiinnermi suleriaasissaminnik nutaamik Inatsisartut akuersissuteqarnerata malitsigisaanik ilusiliinissamut piumasaqaatit nutaat malugeqquneqassapput. Suleriaasissami nutaami nutaatut aalajangersarneqarpoq aalajangiiffigisassatut siunnersuutip tunngavilersorneqarnerani aamma siunnersuutip aningaasatigut allaffissornikkullu kingunerisassai allaaserineqassasut. Suleriaasissaq nutaaq www.inatsisartut.gl-imi nassaarineqarsinnaavoq.

 

Siunnersuut ilusissatut piumasaqaatinik naammassinninngippat, tamatumunngalu atatillugu siunenrsuutip aningaasatigut allaffissornikkullu kingunerisassai allaaserineqarsimanngippata, Inatsisartut Siulittaasoqarfiannit itigartinneqarnissaa naatsorsuutigineqarsinnaavoq.

 

Pisortanut, namminersorluni inuussutissarsiuteqarnermut kiisalu innuttaasunut ataasiakkaanut aningaasatigut allaffissornikkullu kingunerisassai

Siunnersuutip aningaasatigut kingunerisassaanik allaaserinninnermi siunnersuutip imarisaa sammivialu apeqqutaallutik ataani immikkoortut, A-miit C-mut taagorneqartut, ataatsip arlallilluunniit pissarsiffiusumik akuutinneqarsinnaapput. Ataatsimut isigalugu taamatut allaaserinninnerni pissarsiviusumik allaavissat tunngavigalugit naatsorsuinerit missingiinerilluunniit aallaaviusinnaapput. Amerlanerusunili taamaattoq aallaavittut sakkortuumik kaammattuutigineqartariaqarpoq aningaasatigut kingunerisassat siunnersuutip saqqummiutinnginnera sioqqulluarlugu § 37 naapertorlugu apeqquteqarnikkut imaluunniit Inatsisartut ataatsimiititaliaasa allattaannut saaffiginnilluni qulaajarneqareersimasarnissaat.

 

         A. Pisortanut aningaasatigut allaffissornikkullu kingunerisassat.

Aalajangiiffigisassatut siunnersuutip timitalerneqarneranut atatillugu pisortanut, tassa Namminersorlutik Oqartussanut kommuninullu, aningaasatigut kingunerisassat allaaserineqassapput. Taamatut allaaserinninnermi aningaasanut inatsimmi immikkoortunut agguataarisimaneq, tassa ingerlatsinermut aningaasaliissutinut, inatsisitigut pisussaaffittut aningaasaliissutinut, tapiissutitut aningaasaliissutinut, sanaartugassanut aningaasaliissutinut aamma isertitassatut aningaasaliissutinut, najoqqutarineqarsinnaavoq.

 

Pissutsit makku ilaatigut isumaliutigineqarsinnaapput aningaasartalerneqarlutillu:

Siunnersuutip piviusunngortinneqarnera allaffissornikkut immikkoortunik nutaanik imaluunniit immikkoortut atuutereersut annertusineqarnerannik malitseqassava? Taamaattoqassappat Qitiusumik allaffeqarfinni kommuniniluunniiit AC-tut ukiumut atorfiit á 500.000 kr. qassit tamatumunnga atorneqassappat?

Nutaanik sulisussarsiortariaqasasva - tamannalu piviusorsiorpa/ajornanngila?

Atortussat nutserneqartassappat?

Isumasioqatigiittoqartassava?

Paasisitsiniaasoqassava?

Angalanernut unnuinernullu aningaasartuuteqartoqassava?

Sanaartornernut aningaasartuuteqartoqassava?

Malitsitut ingerlatsinermut aningaasartuuteqartoqartassava? (Innaallagiaq, imeq, kiassarneq, pequtit, aputaajaaneq, eqqiaaneq, sulisoqarnermut aningaasartuutit imaluunniit immikkut ininut aningaasartuutit)

Qarasaasianut nutaanut periaatsilluunniit allanngortinneqarnerinut aningaasaliissuteqartoqassava?

Suliniut kommuninut Namminersorlutillu Oqartussat akornanni suliassat agguataarneqarsimanerannut naapertuuppa kommuninullu ataatsimoortumik tapiissutinut sunniuteqassava?

Qulaani taaneqartut inuiaqatigiinni pisuussutit agguataarneqarnerat eqqarsaatigalugu eqqarsarnartoqarpa?

                 

Kiisalu ilanngullugu isumaliutigineqartariaqarpoq aningaasartuutit taakku tamarmik qanoq aningaasalersorneqassanersut. Suliniutit aallartinneqareersut ass. nutaamik pingaarnersiorneqassappat imaluunniit Aningaasanut inatsimmi aningaasartuutissat qaffanneqaannassappat?

 

Suliniutini ukiuni arlalinni aningaasartuuteqarfiusussani ilanngullugu aamma takuneqarsinnaasariaqarpoq ukiuni pineqartuni tamani aningaasartuutit taakkuinnaassanersut allanngorassanersulluunniit.

 

Kiisalu aamma nalilerneqartariaqarpoq siunnersuutip atuutilerfissaatut eqqarsaatigineqartoq pisortat ingerlatsineranni pisariaqanngitsumik allaffissornikkut pisarissersuutaassanersoq.

 

B. Namminersorluni inuussutissarsiuteqarnermut aningaasatigut allaffissornikkullu kingunerisassat.

Aalajangiiffigisassatut siunnersuutip pingaarnertut siunertarippagu inuussutissarsiummik ingerlataqarnermut atugassarititaasunik allanngortitsinissaq taava siunnersuutip tunngavilersorneqarnera inuussutissarsiornermi aningaasaqarniarnermut kingunerisassanik naliliinermik ilaqartariaqarpoq. Kingunerisassat piffissap ingerlanerani allanngorassappata imaluunniit inuussutissarsiutinut aalajangersimasunut tunngappata taakku immikkut allaaserineqartariaqarput. Aningaasatigut kingunerisassat pissarsiviusumik toqqaannartumik toqqaanngitsumillu (malitsigisatut) kingunerisassanut immikkoortiterneqarsinnaapput.

 

Toqqaannartumik kingunerisassat tassaapput aalajangiiffigisassatut siunnersuutip piviusunngortinneqarnerata malitsigisaanik suliffeqarfiit aningaasartuutaannut isertittagaannulluunniit toqqaannartumik allannguutit. Tamatumani assersuutigalugu taaneqarsinnaapput suliffeqarfiit aningaasartuutigisartagaasa annikillinissaat ingerlatseqatigiiffiit akileraarutaata appartinneqarnissaanik siunnersuutigineqarnerata malitsigisaanik. Kingunerisat taamaattut tamatigut illuatungilerneqartussaapput pisortat taamaqataannik isertittagaasa annikinnerulernerinik assersuutigalugu akileraarutitigut akitsuutitigullu isertitat ikilinerisigut.

 

Toqqaanngitsumik (malitsigisatut) kingunerisassat tassaapput suliffeqarfinni imaaliallaannaq aningaasartuutit isertitalluunniit imaaliallaannaq pisortani aningaasartuuteqarnerulernermik isertitaqarnerulernermilluunniit illuatungilerneqartussaanngitsut. Tamatumani assersuutigalugu pineqarsinnaapput avatangiisinut imaluunniit sullivinni avatangiisit pitsanngorsarneqarnissaannik piumasaqaatit suliffeqarfinnut innarluutilinnut piukkunnartunik pilersitsinermut aningaasartuuteqarnerunissamik suliffeqarfinnik pisussaaffiliisut tunngavigalugit aningaasartuutit.

 

Ass. akissarsiaqartitsinikkut atorfeqartitaanikkullu pissutsinut, naatsorsuutit saqqummiunneqartarnerannut, kaaviiaartitanut tunisassiornermullu, nalunaaruteqartarnissamut pisussaaffinnut il.il. killissarititaasut allanngortinneqarpata taakku suliffeqarfinnut toqqaannartumik toqqaanngitsumilluunniit kinguneqarnissaat naatsorsuutigineqartariaqarpoq.

 

C. Innuttaasunut aningaasatigut allaffissornikkullu kingunerisassat.

Innuttaasunut allaffissornikkut piumasaqaatit annertusinissaat annikillinissaalluunniit naatsorsuutigineqarpata tamanna allaaserineqartariaqarpoq. Allaffissornikkut kingunerisassat pissarsiviusumik naatsorsorneqarsinnaapput piffissamut innuttaasunut atugassaannut aalajangersakkap naammassinissaanut, ass. pisortani oqartussanut paasissutissanik nassiussinermut.

 

Siunnersuutip innuttaasunut allaffissornikkut kingunerisassaasa sukumiinerusumik allaaserineqarnerani allatigut siunnersuutip pissusia aallaaviusariaqarpoq.

 

3.      Maleruagassat atuuttut suunersut misissoruk, taamaaliornikkullu maleruagassat atuutereersut atuutilersinneqarnissaasa siunnersuutiginissaa pinngitsoortillugu.

 

4.      Immikkoortumi aalajangiiffigisassatut siunnersuutissatut pineqartumut Namminersorlutik Oqartussat maleruagassanik aalajangersaanissamut oqartussaaffeqarnersut isumaliutersuutigiuk. Pissutsit namminersorlutik oqartussat oqartussaaffigineqanngitsut Folketingip kisimi maleruagassiuussinnaavai. Tamakku assersuutigalugu tassaasinnaapput eqqartuussiveqarnermut eqqartuussivinnullu tunngasut. Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermik inatsit nunatsinniluunniit eqqartuussisarnermik inatsit Inatsisartut allanngortissinnaanngilaat.

 

5.      Siunnersuut Namminersorlutik Oqartussat pillugit inatsimmut, Inatsisinut Tunngaviusunut nunalluunniit tamalaat akornanni pisussaaffinnut (isumaqatigiissutinut) akerliunersoq isumaliutersuutigiuk. Siunnersorneqarnissaq siunertaralugu ataatsimiititaliami allatsit aperisinnaanerat atorluaruk.

 

6.      Siunnersuutivit qulequtaa sapinngisamik erseqqissuutikkukku inatsisiliorfissatut sulissutigeqqusavit piviusunngortinnissaanut - siunnersuut akuersissutigineqassappat - Naalakkersuisut pisussaaffilerneqarnissaat qulakkeerluarnerusinnaavat.

 

Assersuutigalugu "Pensionisiallit tamarmik pitsaasunik atugassaqartinneqarnissaasa qulakkeerneqarnissaanik Naalakkersuisut peqquneqarnissaat" pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut Naalakkersuisunik pisussaaffiliinissamut erseqqarluppallaarpoq. "Atugassat pitsaasut" qanoq paasineqassanersut oqallisigiuarneqarsinnaavoq. Taamaattumik siunnersuut taamaattoq taasissutissatut atussallugu tulluarnavianngilaq Inatsisartullu Siulittaasoqarfiannit itigartitsissutigineqarnissaa ilimanartorujussuulluni.

 

7.      Siunnersuutigineqartup assinganik qinigaaffiup iluani siunnersuuteqartoqarsimanersoq misissoruk.

 

Piffissap ingerlanerani pissusiviusut (Inatsisartuniluunniit aalajangiisarnikkut amerlanerussuteqartitsisarneq) annertuumik allannguuteqarsimanngippata siunnersuullu siusinnerusukkut itigartitsissutigineqarsimappat, taama pisoqaqqinnissaa ilimanaateqartorujussuuvoq. Pisariaqartikkukku ataatsimiititaliami allatsi aperisinnaavat.

 

8.      Aalajangiiffigisassatut siunnersuutit teknikimut annertuumik tunngassuteqartut, minnerunngitsumik naalakkersuinikkut suliaqartunit eqqumaffigineqanngikkunik soqutigineqanngikkunillu, Inatsisartunit oqaluuserineqarnissamut piukkunnarneq ajorput.

 

Assersuutigalugu inuussutissanut akuutissap E 517-ip atorneqartarnerata inerteqqutigineqalernissaa kissaatigigukku imaluunniit sunngiffimmi atugassatut illuutigisat naqqersuutaasa qisunnik minnerpaamik 13 millimeterinik issussusilerneqartarnissaat kissaatigigukku Naalakkersuisut isumaqataanissaat anguniarlugu Inatsisartut ataatsimiittarfianni ilumut (amerlasuutigut piffissamik annertuumik atuiffiusartumik) oqaluuserineqartariaqarnersoq isumaliutigisariaqarpat. Siunnersuutigisat tunngavilersorluarsimagukku taassuma assinga angusinnaavat Naalakkersuisunut allakkatigut apeqquteqarnikkut: "Akuutissap E 517-ip atorneqartarnerata inerteqqutigineqalernissaa Naalakkersuisunit isumaliutigineqalersaarpa?" Apeqqummut tunngavilersuummi taamatut inerteqquteqalernerup pitsaaqutissai nassuiarsinnaavatit.

 

9.      Aalajangiiffigisassatut siunnersuutip suliarineqarneranut atatillugu ataatsimiititaliami allatsimik ikiorteqartarit, eqqaamalluguli ulloq tunniussereerfissaq sioqqulluarlugu ataatsimiititaliami allatsimut saaffiginnittariaqaravit (Inatsisartut ataatsimiinnissaata aallartinnissaa minnerpaamik sapaatit akunnerinik arfineq marlunnik sioqqullugu, ajornanngippalli siusinnerujussuakkut).

 

10.    Eqqaamajuk siunnersuutit Inatsisartut Allattoqarfiannut emailimut ilanngullugu nassiutissagakku. 

 

 

 

 

Aalajangiiffigisassatut siunnersuutip aallartissutigisinnaasaatut assersuut:

 

23. september 20101                                                                                                 UKA 2010/XX2

 

 

Inatsisartut Suleriaasianni § 33 naapertorlugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut imaattoq matumuuna saqqummiuppara:

 

[.....] Naalakkersuisut peqquneqarnissaannik Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut 3

Inatsisartunut ilaasortaq [Siunnersuuteqartup aqqa], [Siunnersuuteqartup partii ilaasortaaffia]4

 

Tunngavilersuut:5

 

 

 

 

 

Nassuiaatit

 

1.      Ulluliunneqartoq tassaavoq ulloq aalajangiiffigisassatut siunnersuutip Inatsisartut Allattoqarfiannut nassiunneqarnerata ullua.

 

2.      Aalajangiiffigisassatut siunnersuummut ullormut oqaluuserisassani normuliunneqartoq ilanngullugu Inatsisartut Allattoqarfiannit immersorneqassaaq. UPA tassaavoq upernaakkut ataatsimiinneq, UKA-li tassaalluni ukiakkut ataatsimiinneq.

 

3.      Aalajangiiffigisassatut siunnersuutip qulequtaa ima aallartinneqassaaq "...Naalakkersuisut peqquneqarnissaannik Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut" silittumillu allanneqassallutik.

 

4.      Siunnersuuteqartup taaguutaa, aqqa partii ilaasortaaffia apeqqutip sammineqartup qulequtaata ataatungaani ungaluusap iluani nalunaarneqassapput. Partii ilaasortaaffittut nalunaarneqartoq tassaasinnaavoq "Siumut", "Inuit Ataqatigiit", "Atassut", "Demokraatit", "Kattusseqatigiit Partiiat" imaluunniit "attaviitsoq".

 

5.      Immikkoortumut, apeqqutip sammineqartup tunngavilersuutaanik nassuiaateqarfiusumut, qulequtaq silittumik allanneqassaaq. EQQAAMALLUGU siunnersuutip aningaasatigut allaffissornikkullu kingunerisassai nassuiarneqassammata.