Inatsisartut Allattoqarfianni Pisortaasimasoq Ellen Kolby Chemnitz ukiut 23-t atorfeqareerluni soraarninngortoq inuulluaqqullugu Inatsisartut Hotel Hans Egedemi ilasseqatigiissitsipput.

Inatsisartut Allattoqarfianni Pisortaasimasoq ukiut 23-t atorfeqareerluni soraarninngornissamik aalajangertoq Ellen Kolby Chemnitz inuulluaqqullugu Inatsisartut ulloq 18. november 2024-mi ilasseqatigiissitsipput.

Inatsisartut Siulittaasuata Mimi Karlsen Ellen Kolby Chemnitzimut oqalugiarnermini ilaatigut makku erseqqissarpai:

”Inatsisartut Allattoqarfianni Pisortatut atorfinnit soraarninngornerit malunnartinniarlugu maanna katersuuppugut.

Maani katersuuppugut sulisimaninni killiffik pingaartoq malunnartinniarlugu. Inatsisartut Allattoqarfianni ukiut 23-t atorfeqareerlutit soraarninngornissat aalajangiuppat.

Taamaalillutillu ukiut kingulliit 21-t Inatsisartut allaffeqarneranni arnanit siullersaallutit Inatsisartut Allattoqarfianni Allattaanertut/Pisortatut atorfeqarsimavutit. Ukiut taakku 21-t inuunerpit pingajorarterutaanik sivisussusilittut oqaatigineqarsinnaapput, taamaattumillu ulloq manna killiffik ilinnut assut pingaaruteqarpoq.

Ilaasortat sullinneqarnerat aammalu siulittaasuusut siulittaasoqarfiusullu malinnaasinnaanissaat qulakkeerumallugu Inatsisartut aaqqissuussaanerat ukiorpassuit ingerlaneranni sulissutigisimavat, ineriartortissimallugu naleqqussartarsimallugulu.

Ukiut 21-t ingerlaneranni piffissami nutaanerusumi inatsisartoqarnerup sanarfineqarluni pilersikkiartuaarnerani allaffissornikkut aalajaallutit sallersaasimavutit. Inatsisartut ataatsimiinneri kisissaanngitsut aallarnisarlugillu ingerlattarsimavatit aammalu Inatsisartut tunuartut nutaamillu Inatsisartunngortut ikaarsaariarnerisa ingerlalluarnissaa qulakkeertarsimavat. Suliaq taanna pingaaruteqarluinnartuullunilu annertuvoq, tamatumanilu pisariaqarluni ikaarsaariarnerup pitsaasuullunilu torersumik ingerlanissaata qulakkeerneqarnissaani periutsit ileqqullu amerlasuut paasisimasaqarfigalugillu ilisimasaqarfigineqarnissaat. Suliaq annertooq pingaaruteqaqisorlu allattoqarfimmi sulisutit peqatigalugit piviusunngortittakkat.

Folketingip allaffeqarfiani aammalu nunat avannarliit sinnerisa allaffeqarfiani attaveqarfippassuaqarputit aammalu nunat avannarliit inatsisartoqarfiisa allaffeqarfianni suleqatinnit assorsuaq ataqqineqarlutit.

Taamaalillutillu ukiorpassuarni tunniusimallutit, ilumoorlutit aalajaallutillu sulisimavutit. Taamaalillutillu Allattoqarfimmi pisortaaninni Inatsisartunut siulittaasuusunut arfineq pingasunit ikinnerunngitsunut qinigaaffinnut arfineq marlunnut agguataarlugu qullersatut siunnersortaasimavutit, taakkununngalu ilaapput piffissap ingerlanerani ilaasortat kisissaanngitsut. Taamatuttaaq ukiut 21-t ingerlaneranni sulisorpassuarnut tulaaviusarsimavutit.

Ilaasortanut ilaqutaannullu aammalu sulisunut ilaqutaannullu misigissuseqarluarlutit tunniussimasutut peqqissaartutullu ilisimavatsigit. Politikerit allaffeqarfiullu akornanni suleqatigiinnerup imminut tatigeqatigiilluni piginnaasaqarfigisanullu ataqqinnilluni ingerlanneqarnissaa assorsuaq pingaartitaraat.

Taamaattumillu uatsinnut inatsisartoqarnermik suliaqartunut pingaarutilimmik katersuuffiusimanerit tamanit ilisimaneqarpoq.

Taamatuttaaq Inatsisartut ataatsimiittarfianni siulittaasup ataatsimiinnermillu aqutsisut sanileralugit atuuffiit assorsuaq pingaaruteqarsimavoq, tamatumanilu ataatsimiinnermik aqutsisut, suliamut ilisimasaqarluartumik piginnaasaqarluartumillu eqqaminni siunnersorteqarnerminni, eqqissillutik tamanillu isiginnillutik ataatsimiinnermi ingerlatsisinnaanngortissimavatit.

Ukiorpassuarnittaaq Inatsisartut allaffeqarneranni pisortaasimavutit nukittooq, tamannalu inuiaqatigiinni ilittut inissisimasuni qaqutigoorluinnarpoq.

Allaffeqarfimmit tapersersorneqangaarlunga uppernarsarsinnaavara Allattoqarfimmi sulisunut amerlasuunut piffissap ingerlanerani pisortaasimagavit pitsaasoq ilumoorfiginnittorlu. Taamaalilluni ukiuni 23-ni Allattoqarfimmiinnerit nuannersunik amerlasuunik aammali ilaatigut nuannerpallaanngitsunik misigisaqarfiusimapput. Piffissap ingerlanerani ilaasortat sulisullu takkullutillu peeruttarput, ilaatigullu naalakkersuinikkut pissutsit aqutsiviginiarneri ajornaatsuinnaaneq  ajorput. Suliamulli paasisimasaqarnerit kinaassusersiunnginnerillu aalajangiusimasarsimavatit, tamatigullu suliassat sapinngisannguaq tamaat malillugu suliariniartarpatit, tamatumanilu tunngavigisarpat politikerinut aammalu sulisunut pitsaasumik torersumillu pissuseqarnissamik isumaqarnerit.

Tamatsinnut sivisuumik aalajaallutillu aammalu ilumoorfiginnillutit sullissisimanerit pillugu qujaffigaakkit tamattalu soraarninngorninni pitsaanerpaamik kissaappatsigit, soraarninngornerimmi peqqissimissutissaqannguarnak eqqissillutit sungiunniarsinnaanngorpat.”

Siulittaasoqarfik sinnerlugu

Inatsisartut Siulittaasuat Mimi Karlsen