Ataatsimiititaliap EU aamma NATO tikeraarpai
Inatsisartut Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaata EU, NATO Bruxelles-iittoq kiisalu OLT-ip ministeriaqarfia Paris-imiittoq pulaarsimavai
Inatsisartut Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaat Bruxelles-imut Paris-imullu paasisassarsiorluni angalasimanerminit uteqqammerpoq. UE-mut, OLT-imi iluarsartuussinermut NATO-mullu attuumassuteqartunik nunatsinnut soqutiginaateqar-tunik angalaneq paasisassarsiornermik siunertaqartinneqarpoq.
Nunatta EU-mut kissaatigisaanik piviusunngortitsiniarlutik suliaqartunik inunnik arlalissuarnik ataatsimiititaliaq naapitaqarpoq. Tamatuma saniatigut EU-mut attuumas-suteqartut nutarteriffigineqarnissaannut tunngassuteqartut unammillernartut pillugit Namminersornerullutik Oqartussani Nunanullu allanut ministeriaqarfimmi sulisunik ataatsimiititaliaq sulillermeerutaasumik oqaloqateqarpoq. OLT-imi nunat 15-it suliaat pillugit EU-ullu iluani suleqatigiinnermut tunngasut kiisalu EU-p annertusineranut atatillugu nunatsinnut sunniutigisinnaasai ataatsimiititaliamut ilisimatitsissutigineqar-put. Nunap inoqqaavi pillugit EU-p politikkia pillugu aammalu Issittumut Igalaaq kiisalu Issittumut Tunngasut killiffiat ataatsimiititaliamittaaq paasisaqarfigineqarput. EU-Parlamentip nunanut allanut ataatsimiititaliaannit ataatsimiititaliaq tikilluaqquneqar-poq.
Nunat aallartitaqarfiisa sinneesorisaannut pulaarnerni ilaatigut sinneesorisat nalingin-naasumik sulineri ilaatigullu nunatta suliai arlaqartut pillugit ataatsimiititaliamit paasissutissiissutigineqarput. Ilaatigut aalisarneq pillugu isumaqatigiissut pillugu Qallunaat EU-mut aallartitaat Kommisionimilu atorfilittarineqartut ataatsimiititaliap Bruxelles-imiinnermini oqaloqatigai. Ataatsimiititaliattaaq NATO pulaarpaa, ataatsimii-titamullu NATO-p naammakkorpiaq suliai saqqummiunneqarput tassanilu qallunaat NATO-mut aallartitaata apeqqutinik nunatsinnut tunngassutilinnik oqaloqatiginissaanut periarfissinneqarlunissaaq.
Paris-imiinnermi qallunaat nunanut allanut aallartitaat OECD/Unisco-milu aallartitaq ataatsimeeqatigineqarput. Tassani ataatsimiititaliaq nalinginnarnik ilisimatitsissuteqarfi-gineqarpoq, kisianni aamma nunatsinnut soqutiginaatillit ilaatillugit niuerneq kulturer-pullu oqaloqatigiissutigineqarlutik. Ataatsimiititaliap franskit imarpiup illuatungaani nunanut nunallu immikkoortuinut ministeriaqarfia ataatsimeeqatigaattaaq, tassani Frankrig-ip nunanut taakkununnga immikkoortunullu politikkia nassuiaateqarfigineqar-luni - uani ilanngullugit nunanut allanut angallassinermullu tunngassutillit, namminer-sornermik ingerlatsinerit assigiinngitsumik qaffasissusillit nunallu ataasiakkaat immik-koortullu Frankrig-imut EU-mullu attuumassuteqarneri. Namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitat nalunaarusiaanni anguniarneqartussat piviusunngortinniarneqaqar-nissaannut atatillugu nassuiaat iluaqutaalluarsinnaavoq. Illuatungeriit nunat OLT-mut ilaasut EU-mi isumaqatigiissummi suliarineqartussaasumi annertunerusumik ilaatinne-qarnissaat anguniarlugu suleqatigiinnerup annertusineqarnissaanik kissaateqarnertik ersersippaat.
Per Rosing-Petersen, Aqqaluk Lynge, Jonathan Motzfeldt, Ellen Christoffersen, Marie Fleischer kiisalu taaseqataasinnaanani ilaasortaq Kuupik Kleist angalanermi peqataap-put.
Ataatsimiititaliami siulittaasoq Per Rosing-Petersen ataatsimiititaliaq sinnerlugu oqarpoq, angalaneq assorsuaq paasisaqarfiullunilu pissarsiffiulluarsimasoq, tassani attaveqarfiusinnaasut iluaqutaalluarsinnaasut arlaqartut pissarsiarineqarsimasut min-nerunngitsumillu EU-mut isumaqatiginninniarnissamut OLT-imilu iluarsartuussinerup iluani ineriartornernut ilaatigut malinnaanissaminnut ilaasortat toqqammavissarsilluar-simallutittaaq.
Annertunerusunik ilisimatitsissutinik pissarsiniaruit - attaveqarfiguuk ataatsimiititaliap siulittaasua Per Rosing-Petersen oqarasuaammut uunga: +299 55 24 75
Inatsisartut Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaata ulluni 17. – 20. februar 2004-mi Bruxelles-imut Paris-imullu tikeraarnerata ingerlanissaa
Peqataasut:
Inatsisartunut ilaasortaq Per Rosing-Petersen, Siumut (siulittaasoq)
Inatsisartut siulittaasuat Jonathan Motzfeldt, Siumut
Inatsisartunut ilaasortaq Aqqaluk Lynge, Inuit Ataqatigiit
Inatsisartunut ilaasortaq Ellen Christoffersen, Atassut
Inatsisartunut ilaasortaq Marie Fleischer, Demokraatit
Folketingimut- Inatsisartunut ilaasortaq Kuupik Kleist, Inuit Ataqatigiit
Allatsi Anja Hynne Nielsen, Inatsisartut Allattoqarfiat
Kalaallit Nunaannut tunngasunut siunnersorti Ole Samsing, Nunanut allanut ministeriaqarfik
Ministerråd Lars Vesterbirk, Kalaallit Sinniisoqarfiat
Nunanut allanut aallartitaqarfimmi allatsi Lida Skifte Lennert, Kalaallit Sinniisoqarfiat
Marlunngorneq ulloq 17. februar
Zaventem-ip mittarfianut SK1593-imut ilaalluni tikinneq
Ministerråd Lars Vesterbirkimit aallartitaqarfimmilu allatsimit Lida Skifte Lennert-imit aaneqarneq
Unnuisarfimmut inissinneq
Pingasunngorneq ulloq 18. februar
Unnuisarfimmut aatinneq
09.00 Qallunaat Nunaata aalajangersimasumik EU-mut sinniisuanik ataatsimeeqateqarneq, nunanut allanut aallartitaq Claus Grube
-EU-p annertusineqarnerata kingorna Danmark-ip nunattalu inissisimaneri
-Naalakkersuisut ataatsimeeqatigiinnerat nunattalu kissaatai
10.00 OLT-mut – EU-mullu maannakkut attuumassutiteqarneq, Caryl Montemit, ministerråd, Hollandsk Antiller
Nunat inoqqaavi pillugit EU-p politikkia, Tove Søvndahl Petersenmit
EU-p parlamentiata nunanut allanut ataatsimiititaliaanut pulaarneq
13.00 Ullup-qeqqasiorneq
14.30 Issittumut Tunngasut aammalu Issittumut Igalaaq, Giuseppe Businimit, DG Env. (tent)
Kalaallit Sinniisoqarfiani ilisimatitsineq
-Nunatta EU-llu akornanni attaveqatigiinnerit piusut killiffiat, LV-mit
-EU-p nunattalu akornanni attaveqaqatigiinnerup siunissamut qulakkeernissaa, LV/Samsing-imillu
16.15 Kommissær Nielson-ip allaffianut pulaarneq ataatsimiinnerlu, Allaffiit pisortaat Kristian Schmidt peqatigalugu (Kommisæri sapaatip akunnera naallugu Teheran-imiippoq)
Sisamanngorneq ulloq 19. februar
Unnuisarfimmut aatinneq
Nassatarisat ilanngullugit tiguneqassapput
09.00 NATO-p qullersaqarfianut pulaarneq
Nunanut allanut aallartitamit Per Poulsen-Hansenimit ilisimatinneqarneq
Gare du Midi-mut ingerlaneq (qimuttuitsut unittarfiat)
TGV-nut ilaalluni aallarneq (qinuttuitsut sukkasuuliat)
Gare Midi-mut Parisimiittumut tikinneq
Nunanut allanut aallartitaqarfimmit aatinneq
Nunanut allanut aallartitaqarfiup sumiiffianut ingerlaarneq, 26 Avenue Fosch
Ullup-qeqqasiorneq
15.00 Qallunaat nunanut allanut aallartitaqarfianni aallartitamit Niels Egelundimit allanniillu ilisimatinneqarneq
17.00 Unnuisarfimmut inissinneq
19.00 Danmarkip illuutaata takornariartinneqarnera
Tallimanngorneq ulloq 20. februar
09.00 Aaneqarneq nassatat ilanngullugit
10.00 Franskit OLT-mut ministeriaqarfianni ataatsimiinneq
Charles de Gaullep – mittarfianut ingerlaarneq
SK 578-imut ilaalluni aallarneq
Københavnimut tikinneq
Pilersaarut allannguiffigineqarsinnaavoq