Václav Havel aamma nunatsinni politikkikkut sulinermut sunniuteqarpoq
Kalaallit Inatsisartui aamma inuiaat kalaallit inuiappassuit
allat assigalugit Václav Havelip toqukkut qimagunnera
nanertisimassutigaat.
Ukiuni nalorninartorsiorfiusuni, nunani killerni Europap qeqqani
kangisinnerusortaanilu kommunismip ingerlatsineranut
tapersersuinerup qularninngoriartornerani, Václav Havel qinikkat
akornanni ullorissatut 'ullup malittaatut'qaammaaritsigaluni
takkuppoq.
Siunnerfini qularinagit tunngavilersornerminilu
ersarissuliullaqqilluni ingerlaaseq assortorpaa. Politikeritut
eqqumiitsuliortutullu piginnaasaasa ingerlaasitoqqamik
illersuigaluartunut allaat ataqqineqalersippaa, pissutsinullu
atuuttunut akuersaaratik assortuigaluartuni taqisimaneq
ersissuteqarani akersuunninngortippaa, ilumoortoq, kiffaanngissuseq
oqartussaaqataanerlu pillugit.
Václav Havelip inuinnaassuseq atorlugu oqartussaaqataaneq
ataatsimoornerlu illersussallugit periutsit suut sakkussaralugit
ilisimalluagaasa ilagaat. Qularinngisaannarpaa qinikkat kisimik
allannguiniarneq naammassisinnaanngikkat, inuiaat
peqatissarigamigit ilisimaaraa, nunap immikkoortuini innuttaasut
sinniisai peqatigalugit. Akerliulluni takutitsinertigut,
saqqummersitsinertigut, nipilersornertigut taamaaqataasigullu
qulakkeerumavaa kikkut tamarmik peqataasinnaanerat. Taama
periuseqarnermigut Havelip kikkut tamarmik
peqataaffigisinnaasamissut iliuusaat qinikkat pisortatigoortumik
isumaqatigiinniarnerinut nallersuuttunngortippai.
Taamanikkut Tjekkoslovakiap demokrati, kulturikkut
assigiinngitsorpassuartigut piginnaassutsi, inuiaallu tjekkit
namminiussutsimikkut nakuussutaat nassaareqqinniarlugit
ilungersoruttornerani Havelip immikkut inuiaassuseq
makitaniutissatut isumaqarfiginngisaannarpaa. Tassalu tjekkit
nunaminni ilungersuuteqaraluartut inuiannik allanik
peqateqartariaqarnerat aamma annertoqqusersugassaqarnerat
piaartumik suliniumminut ilannguppai. Inuiappassuaqarmat silarsuup
qaamaneranut periarfissarpassuinullu atuutsinneqarunnarsimasunut
puttallaqqinniartunik.
Václav Havelip peruttulernermini ilungersornermini
peqatigisimasaasa ilaannik 2010-mi Pragimi pisortatigut
tikeraartinneqarninni naapitsisinnaasimanera qujaniutigalugu
kalaallit Inatsisartuisa tjekkiamiunut Inatsisartuinullu
misigeqatiginninnerat matumuuna nalunaarutigaara.
Josef Motzfeldt,
Inatsisartut Siulittaasuat
Igaliko 18. december 2011