Coronavirusip tuniluunneranut atatillugu (aningaasaliissuteqarnissamik) suliassanik Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliap Nalunaarutaa

 

Coronavirusip tuniluunneranut atatillugu (aningaasaliissuteqarnissamik) suliassanik Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliap suliarinninnera

 

pillugu

 

Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliap

 

Inatsisartut 2020-mi upernaakkut ataatsimiinnerannut

 

NALUNAARUTAA

 

 

Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliap suliarinninnermini ilaasortarai:

 

Inatsisartunut ilaasortaq Hermann Berthelsen, Siumut, siulittaasoq

Inatsisartunut ilaasortaq Peter Olsen, Inuit Ataqatigiit, siulittaasup tullia

Inatsisartunut ilaasortaq Karl-Kristian Kruse, Siumut

Inatsisartunut ilaasortaq Malene V. Rasmussen, Demokraatit

Inatsisartunut ilaasortaq Múte B. Egede, Inuit Ataqatigiit

Inatsisartunut ilaasortaq Henrik Fleischer, Siumut

Inatsisartunut ilaasortaq Jens Napaattoq, Partii Naleraq

 

Suliat imarisaat siunertaallu

Corunavirusip tuniluunneranut atatillugu ilassutitut aningaasaliissuteqarnissamik qinnuteqaatit tallimat ukununnga tunngasut Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliamit tiguneqarput:

• suliffeqarnermut ikiorsiissutit (suliaq 869),
• inuussutissarsiortunut ikiorsiissutit (suliaq 870),
• akileraarutinik akitsuutinillu akiliinissamut piffissaliussanik sivitsuineq (suliaq 871),
• Coronavirusimut (COVID-19) atatillugu peqqinnissaqarnermi immikkut ittumik iliuuseqarnissamut piginnaatitsissut (suliaq 872) aamma
• Mittarfeqarfiit Nunatta Karsianit sippuisinnaatitaanerannik qaffaanissaq (suliaq 873).
• Uummannami umiarsualiveqarneq (suliaq 879),
• Sanaartugassanut Iluarsagassanullu Aningaasaateqarfimmit utertitat (suliaq 880) kiisalu
• Sanaartugassanut Iluarsagassanullu Aningaasaateqarfimmit utertitanik atugassanngor­titsineq (suliaq 881).

 

Suliaq 869-imi aammalu 870-imi piumasaqaataavoq 2020-mi ilassutitut aningaasaliissutinut inatsimmi kontonik oqaasertaliussanillu nutaanik ilanngussinissaq, suliamili 871-imi piumasa­qaataalluni akileraartarnermut akitsuusiisarnermullu suliassaqarfimmi inatsisini atuuttuni akiliinissamut piffissaliussat allanngortinneqarnissaat siunertaralugu ilassutitut aningaasaliis­sutinut inatsimmi oqaasertaliussamik ilanngussinissaq.

 

Coronavirusimut atatillugu immikkut ittumik iliuutsinut peqqinnissaqarfiup aningaasartuuteqarsinnaaneranut immikkut ittumik aningaasaliissuteqarnissaq suliaq nr. 872 aqqutigalugu qinnutigineqarpoq, suliamili nr. 873-imi suliffeqarfiup ingerlaannarnissaanut Mittarfeqarfiup aningaasanik tigoriaannarnik pisariaqar­tunik peqarnissaa qulakkeerneqassalluni. Suliaq nr. 879 Uummannami umiarsualiveqarnermut nutaamik sanaartornissamut kiisalu talittarfiliornissamut aningaasat sillimmatitut immik­koortitat atugassanngortinneqarnissaannut tunngavoq.

 

Suliaq 880 Sanaartugassanut Iluarsagassanullu Aningaasaateqarfimmit utertitanut assigiin­ngitsunut tunngavoq. Suliaq nr. 881 Sanaartugassanut Iluarsagassanullu Aningaa­saateqarfimmit suliassanut assigiinngitsunut allanut atugassanngortitsinermut tunngavoq. Suliassaq kingulleq (881) atortussanik isertuussassanik imaqarpoq aatsaallu marlunngornermi ulloq 19. maj suliarineqassalluni.

 

Tamatuma saniatigut suliat ilisimatitsissutit Naalakkersuisuneersut sisamat uku ataatsi­miititaliamit tiguneqarput:

• COVID19-imut atatillugu suliniuteqarnermut suliniutit killiffii (suliaq ilisimatitsissut 415),
• Coronap ajornartorsiortitsinerata Kalaallit Nunaata aningaasaqarneranut sunniutai pillu­git Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit naliliutigigallagaat (suliaq ilisimatitsissut 416),
• Inuussutissarsiornermut ikiorsiissutit killiffiat pillugu ilisimatitsissut (suliaq ilisima­titsissut 417) aamma
• COVID-19-imik nappaalanersuaqarnerata aningaasatigut kingunerisai (suliaq ilisima­titsissut 418).

 

COVID19-ip ajornartoortitsinerata aammalu ilassutitut aningaasaliissutit nappaalanersuaq tun­ngavigalugu ataatsimiititaliamit manna tikillugu akuersissutigineqartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap sulineranut qanoq sunniuteqarsimanerannik naatsumik paasissutissiinissaq nalunaarutip matuma siunertaraa. Suliaq ilisimatitsissut kingulleq (nr. 418) atortussanik isertuussassanik imaqarpoq.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap atuuffia piginnaatitaaneralu

Covid 19-ip ajornartorsiortitsinerata kingunerisaanik manna tikillugu ikiorsiissutinut il.il. aningaasartuuteqartoqartariaqarsimavoq. Aningaasartuutit taakku aningaasanut inatsisip akuer­sissutigineqarnerani siumut naatsorsuutigineqarsinnaasimanngillat, taamaattumillu Naalakker­suisut ilassutitut aningaasaliissuteqarnissamik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut qinnu­teqartariaqarsimapput. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap manna tikillugu suliai ilassutitut aningaasaliissutigisai nalunaarummi matumani immikkoortuni kingusinnerusuni naatsumik nassuiaatigineqarput.

 

Aningaasartuuteqaqqinnissap pisariaqartinneqarnissaa naatsorsuutigineqartigineqartariaqar­poq, soorluttaaq sipaaruteqarnikkut taakku ilaannut matussutissanik nassaarniarnissaq pisa­riaqarsinnaasoq. Taamaattumillu 2020-mi aningaasanut inatsimmi killiliunneqartut anner­tuumik allanngortinneqarnissaasa pisariaqartinneqarnerannik Covid-19-ip ajornartoortitsine­rata nassataqarnissaa ilimanarluinnarpoq.

 

Taamatut allannguinissamut piginnaatitsissut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamiippoq[1]. Taamaalillunilu allannguutit ataasiakkaat ataatsimoortulluunniit qanoq annertussuseqarnerat apeqqutaatinnagu aammalu taakku Nunatta Karsiata isertitaasa aningaasartuutaasalu akornanni oqimaaqatigiinnermut sunniutaat apeqqutaatinnagu aningaasaliissutinik allannguinissamik akuersissutiginninnissamut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap piginnaatitsissutaa atuuppoq.

 

Aningaasaliissuteqarnissamik sioqqutsisumik akuersissuteqartoqareertinnagu aningaasartuute­qarnanilu aningaasanik atuisoqarsinnaannginnera missingersuusiornermut inatsimmi tunnga­viusumik tunngaviit ilagaat, tak. Kommunit Namminersorlutillu Oqartussat missingersuutaat naatsorsuutaallu pillugit Inatsisartut Inatsisaanni § 8.

Ukiumi tulliuttumi Naalakkersuisut atuinissaannut killiliisumik Inatsisartut ukiut tamaasa aningaasanut inatsimmik akuersissutiginnittarput. Suulli tamarmik siumoortumik naatsorsuuti­gineqarsinnaanngillat.

 

Taamaattumillu aningaasartuuteqarnissamik pisariaqartitsineq aningaa­sanut inatsisip akuersissutigineqarnerani siumut naatsorsuutigineqareersinnaasimatinnagu nutaamik aningaasaliissuteqarnissamik aningaasaliissutinilluunniit qaffaanissamik, allatut agguaanissamik (tassa aningaasanik kontomit allamit kontomut allamut nuussinissamik) aammalu nutaamik oqaasertaliussinissamik oqaasertaliussamilluunniit allannguinissamik Naalakkersuisunit qinnuteqaatit akuersissutiginissaannut Aningaasaqarnermut Ataatsimiiti­taliaq piginnaatitaavoq.

 

Aningaasanut inatsimmi Inatsisartunit akuersissutigineqarsimasumi Naalakkersuisut Anin­gaasaqarnermulluunniit Ataatsimiititaliaq namminneerlutik allannguisinnaanngillat. Suliassat agguataagaapput, tamatumani Naalakkersuisut ilassutitut aningaasaliissuteqarnissamik qinnuteqaatinik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit akuerineqartussanik nassiussisarput. Naalakkersuisut inassuteqaataat akuerineqassanersut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit aalajangiiffigineqartarpoq.

 

Ilassutitut aningaasaliissuteqarnissamik qinnuteqaatit missingersuusiornermut inatsimmi aalajangersakkanik eqquutsitsinerannik aammalu missingersuusiornermut malittarisassani piumasaqaatit eqquutsinneqarnerannik ataatsimiititaliap naliliisarnera ilassutitut aningaasa­liissuteqarnissamik qinnuteqaatinik suliarinnittarnermi nalinginnaasumik periusiuvoq. Tama­tuma saniatigut naliliinermi ilaasarpoq aningaasanut inatsimmi atuuttumi piginnaatitsis­suteqartoqareersimanersoq aamma/imaluunniit aningaasaliissuteqartoqareersimanersoq suliani aalajangersimasuni pineqartuni Naalakkersuisunit taarsiullugu atorneqarsinnaasunik.

 

Ilassutitut aningaasaliissuteqarnissamik qinnuteqaatit ataasiakkaat misissornerisa takutippaat suliassat ataatsimiititaliamit suliarineqarnissaannut maleruagassatigut aporfeqanngitsoq.

 

 

Pisortat aningaasaqarnerata oqimaaqatigiinnissaanik missingersuutinut inatsimmi piumasaqaat

Missingersuutit tamarmiusut pisortat aningaasaqarneranni tamarmiusuni ukiut sisamat inger­laneranni oqimaaqatigiissinneqarnissaannik imaluunniit sinneqartoorfiunissaannik piumasa­qaammik[2] missingersuusiornermut inatsit[3] imaqarpoq.

 

Piumasaqaalli taanna 2021-ip naanerata tungaanut inatsisikkut atorunnaarsinneqarallarpoq.[4] Tak. 2018-imi inatsimmut allannguut (UKA 2018/192)

 

 

Tamatuma saniatigut immikkorluinnaq pisoqartillugu oqimaaqatigiittoqarnissaanik piumasa­qaatip saneqqunnissaanut Naalakkersuisut inassuteqareernerisigut Aningaasaqarnermut Akile­raartarnermullu Ataatsimiititaliaq akuersissuteqarallarsinnaavoq – tamatumanili nikingassutaa­gallartup piffissami ungasinngitsumi aningaasaqarnikkut atasinnaassuseq ulorianartor­siortissanngippagu. [5]

 

Immikkorluinnaq pisoqarnera Inatsisartut inatsisaanni ima nassuiarneqarpoq: ”pisut nalingi­nnaasuunngitsut Namminersorlutik Oqartussat nakkutigisinnaanngisaat aamma pisortat aningaasaqarnerannut tamarmiusumut pingaaruteqarluinnartumik sunniuteqartartut imaluun­niit piffissat ilaanni aningaasaqarnikkut annertuumik kinguariartitsisartut”.

 

Pisoq matumani pineqartoq missingersuusiornermut inatsimmi piumasaqaammik tamatu­minnga erseqqilluinnartumik eqquutsitsisoq Kalallit Nunatta Aningaasaqarnera pillugu Siunnersuisoqatigiit nalilerpaat.

 

Taamaalillunilu Covid 19-ip ajornartoortitsinerata kingunerisaanik ilassutitut aningaasaliissutit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit manna tikillugu akuerineqartut missingersuusior­nermut inatsimmut akerliunngillat, soorluttaaq Covid 19-imut attuumassuteqartumik allanik ilassutitut aningaasaliissuteqartoqarsinnaanera missingersuutinut inatsimmit aporfeqartinne­qanngitsoq, tamatumani ukiut sisamat ingerlaneranni tamatuma pisortat aningaasaqarneranni amigartooruteqarnermik nassataqarnissaa apeqqutaatinnagu.

 

Aningaasanut inatsimmi piginnaatitsissutit aningaasaliissutillu.

Aningaasanut inatsimmi suliassaqarfimmut 10 - 89-imut – Naalakkersuisunut tunngasumut – oqaasertaliussaq nr. 6 aamma 7 takuneqarsinnaapput. Oqaasertaliussani taakkunani 50 mio. kr.-inik aamma 10 mio. kr.-inik immikkoortitsisoqarpoq.

 

AI 2020-mi suliassaqarfimmut 10 – 89-imut atatillugu oqaasertaliussamik nr. 6-imik ilanngus­sisoqarpoq, tassani siumoortumik immikkut aningaasaliissutissanik pissarsiniaqqaaratik ajunaarnersuarnut ajutoornernullu iliuuseqarnernut 50 mio. kr.-it tikillugit aningaasartuutinik akiliinissaminnut Naalakkersuisut piginnaatinneqarput. Oqaasertaliussaq taanna atorneqas­sanngitsoq Naalakkersuisunit toqqarneqarpoq. Uummannap eqqaani arfininngornermi ulloq 17. juni 2017 tassaarsuaqarneranut atatillugu Naalakkersuisut oqaasertaliussaq nr. 6 atorpaat.

 

Siuliani taaneqartumut nangissutitut konto pingaarnermut 20.10.32-mut, Uummannap eqqaani ajunaarnersuarmut tunngatillugu immikkut ittumik iliuuseqarnissamut tunngasumut, anin­gaasanut inatsimmi oqaasertaliussamik ilanngussisoqarpoq. Ilassutitut aningaasaliissuteqar­nissamik suliaq nr. 17-757-imut - Uummannap eqqaani tassaarsuaqarneranut atatillugu immikkut ittumik iliuuseqarnissamut pisinnaatitsissummut ilassutitut aningaasaliivigine­qarnissamik qinnuteqaammut tunngasumut -  Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit ulloq 30. juni 2017-imi akuerineqartumut atatillugu oqaasertaliussaq ilanngunneqarpoq.

 

Coronap ajornartoortitsineranut atatillugu iliuutsit oqaasertaliussamut tassunga ilaatinne­qanngitsutut ataatsimiititaliamit isigineqarput.

 

Inatsisit allat Coronap tunillaassuunneranut attuumassuteqartut.

Inatsisartut immikkut ittumik ataatsimiinnerminni (IIA2020) una akuersissutigaat: Inatsisartut Uunga siunnersuut: Nappaatit tunillaassortut akiorniarlugit iliuutsit pillugit Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarnera pillugu Inatsisartut inatsisissaat nr. xx, xx.xxx-imeersoq (IIA 2020/18).

 

(Tunillaassuinerup pinaveersaartinniarnerani siaruarnaveersaartinniarneranilu aamma sullis­siniarnermi pisariaqartitat il.il. qulakkeerniarneranni iliuuseqartoqarsinnaanermut annertu­saaneq)

 

Isumaliutissiissummini Inatsisinut Ataatsimiititaliaq ilaatigut ima allappoq:

”Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarnissaa pillugu Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuutikkut matumuunakkut nappaatit tunillaassortut ulorianartut akiorniarlugit oqartussat sakkussaasa arlalitsigut ilassuserlugillu annertusineqarnissaannut Coronamik nappaalaneq nunarsuatta ilarujussuanut sukkaqisumik tuniluuttoq maannalu nunatsinnut aamma anngussimasoq siunnersuuteqarnermut tunuliaqutaavoq.”

 

Ilassutitut aningaasaliissuteqarnissamik qinnuteqaatinik nalunaarummi matumani pineqartunik Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap suliarinninneranut inatsit taanna nutaaq toqqaannar­tumik sunniuteqanngilaq.

 

Siuliani allassimasut tunngavigalugit Coronap ajornartoortitsineranut tunngatillugu aningaa­saliissutitigut apeqqutinik Naalakkersuisut isumaginninnerat Aningaasaqarnermut ataatsi­miititaliap tungaanit eqqarsarnartoqartinneqanngilaq. Piginnaatitsissutit aningaasaliissutillu pisariaqartut pilersinneqarnissaat ilassutitut aningaasaliissuteqarnissamik qinnuteqaatimikkut Naalakkersuisut qulakkeersimammatigut eqqortumik iliuuseqarnertut isigineqartariaqarpoq. Peqatigisaanillu paasineqartariaqarpoq Coronap ajornartoortitsineranut atatillugu piginnaa­titsissutinik aningaasaliissutinullu allanik suli pisariaqartitsisoqassanersoq suli nalunarmat.

 

Coronamik nappaalanersuaqarneranut atatillugu ataatsimiititaliap sulinerata naatsumik pingaarnersiornera.

Siuliani oqaatigineqartutut ilassutitut aningaasaliissuteqarnissamik qinnuteqaatit suliarine­qarneri matumani naatsumik allaaserineqarput.

 

Suliat tiguneqarnerat ataatsimiititaliallu aalajangiineri:

Suliat normu 869, 870 aamma 871 ataatsimiititaliap ulloq 18. marts tiguai ataatsimoortillugillu suliaralugit aammalu amerlanerussuteqartut aalajangiinerat pillugu Naalakkersuisut ulloq 20. marts 2020-mi ilisimatillugit.

 

Suliaq normu 872 ataatsimiititaliap ulloq 24. marts tiguaa ullullu tullia suliaralugu aammalu isumaqatigiiffiusumik aalajangiinini pillugu Naalakkersuisut ulloq 26. marts 2020-mi ilisimatillugit.

 

Suliaq normu 873 ataatsimiititaliap ulloq 6. april tiguaa ullorlu 8. april suliaralugu aammalu isumaqatigiiffiusumik aalajangiinini pillugu Naalakkersuisut ulloq 11. april 2020-mi ilisimatillugit.

 

Ataatsimiititaliap suliassaq normu 879 ulloq 6. maj tiguaa ullorlu 13. maj suliaralugu aammalu aalajangiinini pillugu Naalakkersuisut arfininngornermi ulloq 16. maj 2020-mi ilisimatillugit.

 

Ataatsimiititaliap suliassaq normu 880 ulloq 14. maj tiguaa ullorlu 19. maj suliarilersaarlugu.

 

Ataatsimiititaliap suliassaq normu 881 ulloq 14. maj tiguaa ullorlu 19. maj suliarilersaarlugu.

 

Aalajangiinini pillugu allakkiamini tamani Naalakkersuisunit allakkatigut akisassanik ataatsimiititaliaq arlalinnik apeqquteqarpoq.

 

Apeqqutiminut ulloq 20. marsimeersunut malitseqartitsissutitut ataatsimiititaliap Aningaa­saqarnermut Aatsitassanullu Naalakkersuisoq ulloq 8. april ilisimatitsiffiusumik ataatsimiin­nissamut aggersarpaa, tamatumani corona pillugu suliassat aningaasaqarnermut tunngasortaat qitiutillugit ataatsimiititaliaq allanik apeqquteqarpoq.

 

Apeqqutit aningaasanut inatsimmut, ingerlatseqatigiiffinnut Namminersorlutik Oqartussanit pigineqartunut, suliffeqarfinnut namminersortitanut kiisalu ilaatigut Nunatta Karsiata aningaasat tigoriaannaat pillugit upalungaarsimaneranut immikkut tunngapput.

Suliassamik 879-imik suliarinninnissani sioqqullugu ataatsimiititaliap pingasunngornermi ulloq 13. maj Ineqarnermut Attaveqarnermullu Naalakkersuisoq siunersiuinissamut aggersar­paa, tamatumanilu suliassaq pillugu apeqqutit aalajangersimasut paasinarsisinneqarnissaat periarfissinneqarpoq.

 

Ilassutitut aningaasaliissuteqarnissamik qinnuteqaatinik suliarinninnerminut atatillugu suliat pilugit ingerlaavartumik ilisimatinneqarnissani ataatsimiititaliap Naalakkersuisunut qinnutigaa. Manna tikillugu suliat ilisimatitsissutit sisamat Naalakkersuisunit tiguneqarput.

 

Covid 19-ip ajornartoortitsinera Nunatta Karsianut qanoq akeqassava?

Covid19-ip ajornartoortitsinerata Nunatta Karsianut imaannaanngitsumik kinguneqarnissaa kikkunnilluunniit qularutigineqarsinnaanngilaq. Kingunerisassaasa qanoq imaannaanngitsi­ginissaanut pissutsit arlallit siumut naatsorsorneqarsinnaanngitsut apeqqutaapput. Matumani minnerunngitsumik nappaalanersuup qanoq sivisutigisumik atuunnissaanik aammalu peq­qinnissaqarfiup ajalusoornissaa pinngitsoortinniarlugu (maani nunanilu allani) inuiaqatigiit qanoq sakkortutigisumik mattunneqartariaqarnissaannik apeqqut.

 

Tamatuma saniatigut soraarsitsiortornissat suliffeqarfinnillu matoorinissat pinngitsoortinne­qarnissaat aammalu nunatsinni ajornartoornerup kingorna inuiaqatigiinni aningaasaqarnikkut ingerlatat pilertornerusumik pilerseqqinneqarnissaat siunertaralugu nappaalanerup siaruaan­nissaa pinngitsoorniarlugu iliuutsit (mattussineq) Nunatta Karsiata ikiorsiissutissanut anner­tuumik aningaasartuuteqarneranik nassataqarsinnaapput.

 

Ikiorsiissutissanut pingasunut ilassutitut aningaasaliissutissat Aningaasaqarnermut Ataatsi­miititaliamit manna tikillugu akuerineqarput:

 

• ”Pilertortumik ikiorsiissutissat” akunnittarfinnut, neriniartarfinnut aammalu kiffar­tuussinermik assigisaanillu inuussutissarsiuteqartunut inniminnikkat taamaatiortor­neqarnerisa imaluunniit matusinissamik peqqussuteqarnerup nassatarisaanik anin­gaasaqarnikkut tassanngaannartumik ajornartoortunut sammititat. (50 mio. kr.)

 

• ”Inuussutissarsiornermut nalinginnaasumik ikiorsiissutissat” inuussutissarsiorfinni allani, soorlu aalisarnermi sanaartornermilu, ajornartoornermi ikiorsiissutitut atorne­qarsinnaasut. (100 mio. kr.)

 

• ”Aningaasarsiaqartunut ikiorsiissutit” suliffeqarfinnut namminersortunut soraarsitsi­nermut taarsiullugu sulisuminnik angerlartitsinissamik toqqaasunut akissarsianut taarsiissutissat (107 mio. kr.)

 

Ikiorsiissutinut aningaasalersuutissat tigussaasut nalunaarneqanngillat. Ikiorsiissutit 30. juni 2020 ilanngullugu killiligaapput, taamaalippat aningaasat atorneqanngitsut Nunatta Karsianut utertinneqassallutik. Piffissap suliniuteqarfiusup naanerani suli pisariaqartitsisoqassappat aaqqissuussinerit nutarterneqartariaqassapput aammalu Aningaasaqarnermut Akileraartarner­mullu Ataatsimiititaliamut nutaamik saqqummiussereernerup kingorna aningaasanik atugassanngortitsisoqartariaqassalluni.

 

Covid 19-imik nappaalanersuup kingunerisaanik peqqinnissaqarfimmut aningaasaleeq­qinnissaq pisariaqarsinnaavoq. Siunertamut tamatumunnga kontomik pingaarnermik nutaamik pilersitsinissaq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit akuerineqarpoq (Covid 19-imut atatillugu peqqinnissaqarnermi immikkut ittumik iliuuseqarnissamut piginnaatitsissut). Peqqissutsimut Pitsaaliuinermullu Aqutsisoqarfiup anngaasaliissutit aalajangersimasut 50 mio. kr.-it aalajangersarneqarnissaat siunnersuutigisimavaa. Piffissalli taamaalinerani aningaasa­liissutissatut pisariaqartinneqartut Naalakkersuisunit nalilerneqarsinnaasimanngillat. Tamatu­munnga pissutaavoq coronavirusip kinguneranik aningaasartuutit tamarmiusut piffissap imaalinerani suli qulaajarneqarsinnaannginnerat.

 

Kiisalu oqaasertaliussat, akileraarutit akitsuutillu (ilaasa) akilerneqarnissaannut piffissa­liussanik sivitsuinissamut Naalakkersuisunut piginnaatitsisut, Aningaasaqarnermut Ataatsi­miititaliamit akuerineqarput. Tamatumani siunertaavoq suliffeqarfiit covid 19-ip ajornar­toortitsineranit eqqorneqarsimasut aningaasanik tigoriaannarnik ajornartorsiorneranni (akiliinissamut ajornartoorneranni) ikiorsernissaat. Akileraarutinik akitsuutinillu pineqartunik akiliinnginnissaat pineqanngilaq, taamaallaalli akiliinissamut piffissaliussat kinguartinne­qarnera pineqarluni.

 

Aallaavittut isigalugu oqaasertaliussaq missingersuutinut sunniuteqanngilaq, tassami sunniutaa tassatuaammat akileraarutit akitsuutillu akilerneqartussat kinguartinneqarnerat.

 

Tamatuma peqatigisaanik matusinerup kingunerissavaa akileraarutinit isertitassanik il.il. annaasaqarneq – aammalu ingerlatseqatigiiffiit suliffeqarfiillu Namminersorlutik Oqartussanit pigineqartut ilaasa (ass. Air Greenland aamma Mittarfeqarfiit) isertitassanik annaasaqarnerat.

 

Taamaalilluni Mittarfeqarfiit Nunatta Karsianit tigusisinnaatitaanerata qaffanneqarnissaa Aningasaqarnermut Ataatsimiititaliamit akuersissutigineqarpoq. Tigusisinnaatitaanermik qaffaaneq namminermi Nunatta Karsiata aningaasartuuteqarneranik nassataqassanngilaq, kisiannili 100 mio. kr.-it utertillugit akilerneqartussat atugassanngortinneqassapput.

 

Covid 19-ip ajornartoortitsinerani takornarialerisut immikkut sakkortuumik eqqorneqassasut nalunanngilaq. Takornariartitsinerli nunatsinni inuiaqatigiit aningaasaqarnerata ilagaa annikitsuinnaq. Nunatta aningaasaqarneranut apeqqutaanerpaasussaq tassaassaaq aalisarnermik inuussutissarsiuteqarneq qanoq annertutigisumik eqqugaassanersoq (tunisinerup appariarnera, niuerfinni akit appariarnerat).

 

Nunanulli allanut amerlasuunut sanilliulluni nunatta iluaqutaa tassaavoq Nunatta Karsiata isertitaasa ilaat ikigisassaanngitsut Covid 19-ip ajornartoortitsineranit sunnerneqannginnerat. Matumani immikkut eqqarsaatigineqarput Danmarkimit ataatsimoortumik tapiissutit, ukiumut 3,9 milliarder kr.-it missaanniittut, aammali EU-mit ukiumoortumik aningaasat 250 mio. kr.-it missaanniittut (aalisarnermut suleqatigiinnissamullu isumaqatigiissut).

 

Tamatumunnga ilaapput suliassat naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni isumagisai (ilaatigut politiit, eqqartuussiviit pinerluuteqarsimasunillu isumaginnittoqarfik). Danmarkip taakku­nunnga aningaasartuutai ukiumut 1 milliard kr.-ingajaapput.

 

Taamaattumillu Covid 19-ip ajornartoortitsinerata Nunatta Karsianut qanoq akeqarnissaani apeqqutaavoq ajornartoorneq qanoq sivisutigisumik atuukkumaarnersoq. Qularnanngilluin­narporli immikkut ittumik aningaasartuutissat siuliani taaneqartut aningaasalersorneqanngitsut 300 mio. kr.-init ikinnerunngitsut aningaasalersuutissaannik aningaasanik pissarsiniar­toqassammat. Akileraarutinut akiliutissat kinguartinneqarnerisa kingunerisaannik aningaasanik tigoriaannarnik pissarsiniarnissaq pisariaqalersinnaavoq. Aamma taamaappoq Mittarfeqarfiit tigusisinnaatitaanerannik qaffaanerup nassatarisaanik aningaasanik tigoriaannarnik amerla­nerusunik pisariaqartitsineq eqqarsaatigalugu.

 

Aningaasat sumit pissarsiarineqassappat?

Piffissami qaammatinik pingasunik sivisussusilimmi 257 mio. kr.-it tikillugit ikiorsiissutinut assigiinngitsunut aningaasartuutaanerusussat manna tikillugu akuerineqarput.

 

Kiisalu coronavirus tunngavigalugu immikkut ittumik iliuusissanut aningaasartuuteqar­nerunissamut Naalakkersuisut piginnaatinneqarput. Aningaasaliissutissatut pisariaqartinneqar­tut paasinarsineroriarpata kontomi pingaarnermi aningaasaliissutissanik immikkoortitsinissaq pillugu aningaasaliissuteqarnissamik qinnuteqaammik Naalakkersuisut kingorna nassiussinis­saat naatsorsuutigineqarpoq. 50 mio. kr.-it siuliani taaneqartut piviusorsiortuunersut taamaattoqannginnersorluunniit isummerfigissallugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut siusippallaarpoq. Immikkut ittumik aningaasartuuteqarnerunissamut piginnaatitsissummut qummut killiliisoqarsimanngilaq. Qularnanngitsorli tassaavoq oqaasertaliussamut aammalu konto pingaarnermut aningaasaliissuteqarnermi tunngavissiat naapertorlugit aningaasar­tuuteqarneq pissammat.

 

Kiisalu Nunatta Karsiata akiliisinnaassusianik qaammammut 250 mio. kr.-it missaannik ajorseriarallarneranik kinguneqartumik akileraarutitigut isertitassat akilerneqarnissaasa kinguartinneqarsinnaanerannik piginnaatitsissuteqartoqarpoq. Tamatuma saniatigut Mittarfe­qarfiit Nunatta Karsianit tigusinnaatitaanerat 100 mio. kr.-inik qaffanneqarpoq.

 

Tamatuma saniatigut matuma allanneqarnerata nalaani suliassat nutaat pingasut ataatsi­miititaliamit tiguneqarput:

• Suliassami 879-imi Uummannami umiarsualiveqarnermut kiisalu ineriartortitsinissami suliniutaalluni Nunatsinni betonngimit talittarfinnut/niusarfinnut sanaartornissamut aningaasaliissutinik nuussinissaq qinnutigineqarpoq. Aningaasanilli taakkuninnga nuussineq missingersuutinut sunniuteqanngilaq.
• Suliassaq nr. 880 Sanaartugassanut Iluarsagassanullu Aningaasaateqarfinni suliassanit amerlasuunit aningaasanik utertitsinermut tunngavoq. Aningaasat katillutik 541,3 mio. kr.-iupput, taakkulu Coronap nassatarisaanik iliuutsinut aningaasatigut upalungaar­simanissamut qulakkeerinneqataassallutik. Suliassaq marlunngornermi ulloq 19. maj suliarilersaarneqarpoq.
• Suliassaq kingulleq (881) atortussanik isertuussassanik imaqarpoq aammalu aningaasanut suliassanut arlalinnut atorneqartussanut tunngalluni. Suliassalli taassuma akuerinissaanut pisariaqarpoq suliassap nr. 880-ip akuerineqareersimanissaa. Suliassaq marlunngornermi ulloq 19. maj suliarilersaarneqarpoq.

 

Namminersorlutik Oqartussat aningaasaataat tigoriaannaat (– tassa aningaasat Nunatta Karsianiittut) 31. december 2019-imi 1.325 mio. kr.-erluinnangajaapput[6]. Aningaasat taakku amerlanerpaartaat (1.280 mio.-it missaat) Sanaartugassanut Iluarsagassanullu Aningaasaate­qarfimmiipput.

 

Aningaasat ikiorsiissutinut il.il. Namminersorlutik Oqartussat manna tikillugu atugaat aningaasat tigoriaannaat ilaasa pituttugaanngitsut ikilineqarnerisigut pissarsiarineqarput. Tamanna ima oqaatigineqarsinnaavoq Namminersorlutik Oqartussat “ileqqaakkaminnik” atuisimasut.

 

Aningaasalli tigoriaannaat 700 mio. kr.-it missaanniittut pigineqarnissaat pisariaqartin­neqarpoq: Akiligassani, akissarsiat aammalu kommuninut ataatsimoortumik tapiissutit ingerlaavartumik akilersinnaajumallugit Namminersorlutik Oqartussat Nunatta Karsiani sukkulluunniit naammattunik aningaasaateqartussaapput aammalu siumut naatsorsuuti­ginngisamik ajornartoornissap isumagineqarnissaanut naammattumik sillimmateqarta­riaqarlutik.

 

Ajornartoorneq ukiup affaanit sivisunerusumik atuutissagaluarpat immikkut ittumik anin­gaasartuutissatut pisariaqartitat isertitassatigullu annaasat Covid 19-ip ajornartoortitsinerata nassatarisinnaasaasa matussuserneqarnissaannut aningaasat tigoriaannaat naammanngillat.

 

Taamaalillunilu Naalakkersuisut naliliipput inuiaqatigiit aningaasaqarneranni annertoorujus­suarmik appariarnissamut inuiaqatigiit illersorumallugit taarsigassarsinissaq pinngitsoor­neqarsinnaanngitsoq.[7]

 

Ernialersuutit ukiuni makkunani qujanartumik appasipput, taamaalillunilu Namminersorlutik Oqartussat annikitsumik ernilinnik taarsigassarsisinnaanerat naatsorsuutigineqartariaqarpoq. Taarsigassarsialli ukiut arlallit ingerlaneranni soorunami utertillugit akilerneqartussaapput. Tamanna siunissami naalakkersuinikkut aningaasaqarnikkut atugassarisanik killiliissaaq. Taamaattumillu aningaasartuuteqarfiusariaqartunik nutaanik suliniuteqarnissaq tunuarsimaar­fiulluinnartariaqartoq Naalakkersuisut naliliipput.

 

Tassungalu atatillugu Naalakkersuisunit ataatsimiititaliamut aamma erseqqissaatigineqarpoq akiliisinnaassutsip pilerseqqinneqarnissaa siunertaralugu ukiuni aggersuni aningaasanut inatsisissani malunnaatilimmik sinneqartooruteqarnissap missingersuutigineqarnissaa pisariaqartinneqartoq.

 

Aningaasanut inatsimmi aningaasaliissutit ikilineqarnerisigut aningaasanik pissarsinissaq aningaasanut inatsiseqarfimmi matumani pisariaqarsinnaavoq. Tamattoqassappat tamanna pillugu ilassutitut aningaasaliissutissanik qinnuteqaatinik Aningaasaqarnermut Ataatsimiiti­taliap akuersissutiginninneratigut tamanna pisariaqassaaq.

 

Sipaarutissalli sorliit najukkani inuussutissarsiortunut najukkanilu suliffissaqarnermut aseruinermik kinguneqanngitsumik ingerlanneqarsinnaanersut qitiutissallugu matumani pisariaqassaaq.

 

Suliniutit suli aallartinneqarsimanngitsut taamaatinneqarnerat unitsinneqarneralluunniit ilan­ngullugu aningaasanik sumit pissarsisoqarsinnaanersoq paasiniarlugu ”karsinik misissuineq”-mik taasamik Naalakkersuisut ingerlatsilersaartut Naalakkersuisunit paasissutissiissutigi­neqarpoq. Karsinik misissuinermi Sanaartugassanut Iluarsagassanullu Aningaasaateqarfik ilanngunneqassaaq.

 

Karsinik misissuinerup ilaatigut siunertaraa naalakkersuinikkut iliuuseqarnissamut kiffaan­ngissuseqarnerunissap aammalu aningaasat tigoriaannaat amerlineqarnissaasa qulakkeer­neqarnissaa. Ilaatigullu sanaartornermut aningaasaliissutinik atorneqaratik uninngaannartunik pissarsinissaq siunertarineqarluni, tamatumani nunatsinni najukkani suliassaqarnissaq qulakkeerumallugu aningaasat atorneqarsinnaalersut ilaasa suliniutinut sanaartornissami aallartilersumi aallarnisarneqarsinnaasutut naatsorsuutigineqarsinnaasuni atorneqarnissaannik siunnersuuteqarnissaq siunertaralugu.

 

Ataatsimiititaliap paasinninnera malillugu siunertat taakku tunngavigalugit ilassutitut aningaasaliissuteqarnissamik qinnuteqaatinik amerlanerusunik Naalakkersuisut saqqum­miussinissartik naatsorsuutigigaat.

 

Aningaasanut inatsimmi konto pingaarnerit assigiinngitsut akornanni aningaasaliissutinik nuussinissaq Naalakkersuisut suli pisariaqartutut isiginngilaat. Tamanna pillugu isummer­nissamut tunngavissiamik immikkut suliaqartoqartoq Naalakkersuisut paasissutissiissutigaat, tassungalu ilaapput pingaarnersiorlugit tulleriiaakkanik allannguinerusinnaasut aammalu 2020-mi aammalu 2021 ilanngullugu missingersuutit inissisimanerat pillugu erseqqinnerusumik isumaliutit. Kiisalu Nunatta Karsiata tigoriaannarnik aningaasaateqarnissaa qulakkeerumallugu taarsigassarsinissap qanittumi pisariaqalersinnaanera Naalakkersuisut mattussinnaanngilaat.

 

Aningaasanut inatsimmi atuuttumi aningaasaliissutit piginnaatitsissutillu aalajangiusimane­qarnissaat anguniarneqartariaqartoq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq, taamaaliornikkut coronap ajornartoortitsinerata pilersaarutaasumik nalinginnaasumik inger­latsinissamut pitsaanngitsumik kinguneqarnissaa sapinngisamik pinngitsoortinneqaqqullugu.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq maannangaaq isumaqarpoq coronap ajornartoor­titsinerata nassatarisaanik immikkut ittumik aningaasartuutaanerussutaasut aammalu anin­gaasanik tigoriaannarnik immikkut pisariaqartitsineq taarsigassarsinikkut immikkut ittumik aningaasalersorneqarsinnaasut. Aningaasat qanoq amerlatigisut pisariaqartinneqarnerat taarsigassarsiassat amerlassusissaannut soorunami apeqqutaassaaq.

 

Aningaasat 2,5 mia. kr.-it missaannik amerlatigisut taarsigassarineqarnissaat pisariaqarnersoq nalilissallugu ataatsi­miititaliaq tunngavissaqanngilaq. Tamanna Naalakkersuisunit naliligassaassaaq. Taamatulli amerlatigisunik aningaasartalimik taarsigassarsineq Inatsisartut aammalu Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliaq avaqqullugit ingerlanneqarsinnaanngilaq.

 

Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliap isumaqatigiittup inassuteqar­neratigut nunanit allanit aningaasanik taarsigassarsinissaq pillugu Inatsisartut inatsisaata atorunnaarsinneqarnissaanik Inatsisartut inatsisaat nr. 3, 29. maj 2017-imeersoq (UPA 2017/19) Inatsisartunit 2017-imi upernaakkut ataatsimiinnermi akuersissutigineqarpoq.

 

Tassunga Naalakkersuisut saqqummiussissutaanni siunnersuummut siunertaq kingunerisaalu atuarneqarsinnaapput. Naalakkersuisut allapput:

”Inatsisartut imaluunniit Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliaq siumoortumik akuersiseqqaarnagit 1,9 mia. kr.-inik taarsigassarsinissamut Naalakker­suisunut nunanit allanit taarsigassarsinissaq pillugu Inatsisartut inatsisaanni piginnaatinneqarput.

 

Naalakkersuisut Inatsisartunut imaluunniit Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliamut ilassutitut aningaasaliissuteqarnissaq anguniarlugu suliamik siumoortumik saqqummiusseqqaarnatik annertunerusunik taarsigassarsisinnaanerat inatsisartutigoortumik suliatigut naapertuukkunnaarsorineqarpoq. Mittarfinnik nutaanik sanaartornissamik pioreersunillu ineriartortitsinissamik maanna pilersaarusiornerup Inatsisartut inatsisaat maanna atuuttoq siunertaminut tulluuttuunersoq pillugu oqallinnissaq pisariaqalersippaat. Tulluussorineqarnanilu.”

 

Ataatsimiititaliap suliamik ingerlatseqqinnissaa:

Ataatsimiititaliap suliamik ingerlatseqqinnissaanut apeqqutaassapput Naalakkersuisut suliniutaat taakkulu aningaasanut inatsimmut sunniutissaat. Siusinnerusukkut oqaatigine­qartutut suliassat ima agguataagaapput ilassutitut aningaasaliissuteqarnissamik qinnuteqaatinik nutaanik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit akuerineqartussanik Naalakkersuisut nassiussinissaat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit utaqqineqartariaqarluni.

 

Inatsisartut immikkut ittumik ataatsimiinnerminni (IIA2020) una akuersissutigaat: Inatsisartut Uunga siunnersuut: Nappaatit tunillaassortut akiorniarlugit iliuutsit pillugit Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarnera pillugu Inatsisartut inatsisissaat nr. xx, xx.xxx-imeersoq (IIA 2020/18).

(Tunillaassuinerup pinaveersaartinniarnerani siaruarnaveersaartinniarneranilu aamma sullis­siniarnermi pisariaqartitat il.il. qulakkeerniarneranni iliuuseqartoqarsinnaanermut annertusaa­neq)

 

Nappaatit tunillaassortut akiorniarlugit iliuutsit pillugit Inatsisartut peqqussutaata allan­ngortinneqarnera pillugu Inatsisartut inatsisissaat (IIA 2020/18) pillugu isumaliutissiissummini Inatsisinut Ataatsimiititaliaq ilaatigut ima allappoq:

Inatsisinut Ataatsimiititaliap naggasiullugu Naalakkersuisunut kaammattuutigissavaa inatsisissatut siunnersuummik atuutsitsilernissami aammalu corona pillugu ajornartor­siutip iliuuseqarfigineqarnerani Inatsisartuni partiinik ingerlaavartumik akuutitsiner­minnik attassiinnaqqullugit, taamaaliornikkut tunillaassuunnerup akiorniarneqarnerani sakkussatut atorneqartut sapinngisamik annertunerpaamik naalakkersuinikkut taperser­sorneqarnissaat qulakkeerneqarsinnaaqqullugu.”

 

Aningaasat tunillaassuunnerup akiorniarneqarnerani sakkussatut atorneqartut sapinngisamik annertunerpaamik naalakkersuinikkut tapersersorneqarnissaasa qulakkeerneqarnissaanik Inat­sisinut Ataatsimiititaliap isumaqatigiittup kaammattuutaa ataatsimiititaliamit isumaqatigine­qaannarsinnaavoq. Tamatuma Naalakkersuisut ilassutitut aningaasaliissuteqarnissamik qinnu­teqaataannik piffissami qaninnermi ataatsimiititaliamit tiguneqartussatut naatsorsuutigine­qartunik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap suliarinninnissaa ajornannginnerulersissavaa.

 

Corona pissutigalugu ilungersunartorsiorpugut. Taamatuttaaq corona pissutigalugu suliassat imaannaanngitsut ilungersunartullu suliarivavut. Piffissami aggersumi suliassanik taamaattunik takkuttoqartarnissaa aamma naatsorsuutigineqartariaqarpoq. Taamaattumillu Inatsisartut ataat­simiititaliallu susassaqartut kiisalu kommunit nalilertariaqarpaat suliassat taamaattut qanoq suliarineqassanersut. Tamatumani apeqqutaatinnagu Aningaasaqarnermut Akileraartarner­mullu Ataatsimiititaliap suliassat taakku suliarinissaannut piginnaatitaanera. Taamaattumillu tunillaassuunnerup tamatumalu aningaasatigut kingunerisaasa takkuttussat akiorneqarnissaasa naalakkersuinikkut siamasissumik taperserneqarnissaannik qulakkeerinninnissamik kaam­mattuuteqarnini ataatsimiititaliap aammaarluni erseqqissassavaa.

 

Kiisalu ilanngussat innersuussutigineqassapput. Ilanngussat ilassutitut aningaasaliissuteqar­nissamik suliassanut kiisalu ilisimatitsissutitut sulianut normui naapertorlugit tulleriiaar­neqartunut tunngapput. Atortussat isertuussassat ilanngussanut ilaatinneqanngillat.

 

[1] Tak. Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit Inatsisartut inatsisaanni § 16, imm. 2. Folketingip aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaa assinganik piginnaatitaavoq, taannalu inatsisini tunngaviusumi ileqquuvoq, taamaattumillu inatsisit tunngaviusut aatsaat allanngortinneqarnerisigut aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamit arsaarinnissutigineqarsinnaalluni.

[2] Tak. missingersuusiornermut inatsimmi § 2

[3] Kommunit Namminersorlutillu Oqartussat missingersuutaat naatsorsuutaallu pillugit Inatsisartut inatsisaat

[4] Tak. missingersuusiornermut inatsimmi § 50

[5] Tak. missingersuusiornermut inatsimmi § 3

[6] Taakkunannga aningaasat tigoriaannaat pappiaqqallu nalillit (oblikationit) 592 mio. kr.-it.

 

[7] Inatsisartut inatsisaat nr. 13, 28. oktober 1993-imeersoq 2,5 mia. kr.-it tikillugit taarsigassarsinissamut Naalakkersuisut piginnaatinneqarnerannik imaqarpoq. Inatsisartulli inatsisaat taanna Inatsisartut inatsisaatigut nr. 3, 29. maj 2017-imeersukkut atorunnaarsinneqarpoq.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq ingerlaavartumik ilisimatitsissuteqarfigisarlugu akiliisinnaassuseqarnerup nikerarnera pakkersimaarniarlugu taarsigassarsiniarnissamut Naalakkersuisunut piginnaatitsissummik 2020-mi aningaasanut inatsit imaqarpoq (Siunertamut kontomut 2010-mut, suliniutinut immikkut siunertalinnut tunngasumut, oqaasertaliussami).

 

Taassuma assinga 1990-imili aningaasanut inatsisini nikerartuni ilanngunneqartarpoq. Covid 19-ip ajornartoortitsinerata nassatarisaanik taarsigassarsiassat annertussusissaattut piffissap imaalinerani Naalakkersuisunit tagginneqartut taarsigassarsiarineqarnissaannut inatsisitigut tunngavissatut oqaasertaliussat pineqartut naammattutut ilimagineqarsinnaanngillat. Tamatumani Inatsisartut inatsisaannut nr. 3, 29. maj 2017-imeersumut nassuiaatit innersuussutigineqarput.