UKA06/84 Kalaallit Nunaani kommuunit suleqatigalugit angajoqqaanngortussat tamarmik..

20120913 09:26:01
UKA06/84 Kalaallit Nunaani kommuunit suleqatigalugit angajoqqaanngortussat tamarmik..

Akissuteqaat takuuk

 

Partiit oqaaseqaataat, Atassut

Partiit oqaaseqaataat, Demokraatit

Partiit oqaaseqaataat, IA

Partiit oqaaseqaataat, Kattusseqatigiit Partiiat

Partiit oqaaseqaataat, Siumut

 

Aappassaaneerneranut isumaliutissiissut

 

Akissuteqaat

 

Inatsisartut Suleriaasianni § 32 naapertorlugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut imaattoq matumuuna saqqummiuppara:

 

Kalaallit Nunaani kommuunit suleqatigalugit angajoqqaanngortussat tamarmik ulloq 1.1. 2009 aallarnerfigalugu angajoqqaanngortussatut pikkorissarnissamik neqeroorfigi-neqartalernissaat anguniarlugu, tamatumani angajoqqaat inuttut ikiorserneqarnissamik pisariaqartitsisut aammattaaq pikkorissarnermi pineqartumi peqataanissaat kaammattor-neqartalernissaa anguniarlugu, tamatumani meerassaq inuunermi pitsaasumik aallarnerfis-saqarnissaanut tunngavissaqarluarnerulernissaat anguneqarnissaa siunertaralugu  Naalak-kersuisut peqquneqarnissaat pillugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut.

(Inatsisartunut ilaasortaq Jens B. Frederiksen, Demokraatit)

 

Tunngavilersuut

Meerartaarnermi ungaajaraateqarlernerup ulluinnarni inuuniarnermik qanoq allannguitiginera  angajoqqaanngorlaat tamarmik tupaallaatigisarpaat. Suut tamaasa ilanngullugit piareersarnermi eqqarsaatigilluarsimallugit misigisimagaluaraanniluunniit eqqarsaatigsassarpassuit allat ilanngutin-ngitsoorsimallugit misinnartarpoq. Meeraaqqat ilumut unnuit tamaasa arfineq pingasoriarlugit milutsinneqartussaappat? Ulloq unnuallu ingerlanerani ilumut 20-riarlugit nangilersugassaappat? Qiaannavittussaappat? Meeqqalli tamarmik assigiinngitsuummata akissut ataasiinnanngilaq. Qujanartumillu.

 

Tamanna tunngavigalugu Demokraatit isumaqarput angajoqqaanngortussat meeqqerinissamut assigiiinngitsutigut piginnaanngorsarluarneqartariaqartut. Ataasinngornikkummi meeqqerinermi iluatsilluakkat immaqa marlunngornermi iluaqutaanngitsoortarput. Piginnaaffitit ataasiinnaappata iluatsinnaveerlugulu ikiorserfissaaleqisutut misigilissaatit tamatumalu paarsinerlunneq qanillattorsinnaavaa.

 

Siuliani qulequtarineqartoq ajornartorsiut oqaluuserisassani nutaajunngilaq Inatsisartunummi ilaasortaq Astrid Fleischer Rex-ip Naalakkersuisuusimasumut UPA 2004/58-imi apeqquteqaatigaa kommuunit suleqatiginerisigut angajoqqaat pikkorissartinneqartarneri aallarnisarneqarnissaat - tamatumani paarsinerlunnerit pinaveersimatinneqarnissaat anguniarlugu- Naalakkersuisunit isumaliuutersuutigineqarnersoq. Pineqartumi suliniutigineqartussat pillugit ajoraluartumik kimikitsumik Naalakkersuisuusimasup akissuteqaateqarpoq. Uteqqiiffigissavara akissute-qaatigineqartoq:

 

"Ilaqutariinnermut peqqinnissamullu Naalakkersuisoqarfiup ukioq manna siusinnerusukkut KANUKOKA oqaloqatigineqarnera aallarnisarpaa tamatumani namminersornerullutik oqartussat kommuunillu suleqatigiinnerisigut meeqqanik inuusuttunillu paarsinerlunnerit angajoqqaajusullu suliniuteqarfigineqarnissaat pillugu suleqatigiinnissamik ilusilersuinissaq anguniarlugu." 

 

"Suleqatigiinnermi angajoqqaanik pikkorissaasalernissat neqeroorutigineqartalernissaat periarfissiuunneqarnissaa anguniarlugu Naalakkersuisunit ammaffigineqarpoq apeqquteqaa-teqartullu kaammattuutaa tusaatissatut tiguneqarpoq."

 

Maannamulli pineqartumi suliniutissanik aalajangersimasumik takussutissat eqqarsaatersuutaaginnarsimagunarput. Demokraatinit ilisimaneqarpoq Danmarkimi Inunnik Isumaginninnermik Naalakkersuisoq Eva Kjær Hansen Kalaallit Nunaani tikeraarnerata nalaani ulluni 27.-30.marts 2006-imi Naalakkersuisut Eva Kjær Hansen isumaqatigiissuteqarfigisimagaat Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni suleqatigiinnerup nukittorsarneqarnissaa anguniarneqassasoq - tamatumani ilisimasanik aammalu misilittakkanik avitseqatigiittoqarnera aqqutigineqassasoq, tamannalumi Kalaallit Nunaani meeqqat inuunerminni ajornartor-siuterpassuarnik misigisaqarfigisaat pillugit iliuuseqarnissamut aqqutissatsialattut ajunngitsumillu siunertaqarnermik takussutissaavoq. Ilaqutariinnulli pikkorissartitsisarnerit Danmarkimi ingerlanneqartartut pillugit aalajangersimasumik siunertaqarluni Naalakkersuisunit imaluunniit qallunaat naalakkersuisuata oqaloqatigiissutiginissaat ingerlateqqinngilaat.

 

Nalunaarusiami ¿ Forberedende forældrekurser: Overordnet koncept Foreløbig udgave november 2005"[1]("Angajoqqaanik pikkorissartitsinerit: Tunngaviusumik najoqqutarisaq Saqqummiunneqarallartoq november 2005"), Danmarkimi Isumaginninnermik Pisortaqarfiup Isumaginninnermik Sullissiviup ataani Aqutsisoqarfimmi immikkoortortaqarfiata angajoqqaanik pikkorissartitsisarnernik ingerlatsivigisartagaa pikkorissaanerit nunarsuarmi tamani atugaasut aammalu qallunaat nunaani misilittakkat najoqqutaralugit suliarineqartut.  Internettikkut nalunaarusiaq atuarneqarsinnaammat nalunaarusiamiit ataasiakkaat kisiisa tigulaariffigissavakka.

 

Angajoqqaat piginnaasaanik nukittorsaanerit aammalu angajoqqaajusut meeqqaminnik akornusiinnginnissaannik pinaveersimatitsineq

Tunngavigineqartup najoqqutarivaa inersimasunik ilinniartitsinerit angajoqqaajusut qitornallu akornanni misigissutsikkut ataqatigiinniarnikkullu qanilaassuseqarnerup annertusarneqarnissaa. Meeqqanik eqqunngitsumik nuanninngitsumik annersaasarnernik aammalu naapertuutinngitsumik qitornarisanut kiinnertarnerit pinaveersimatinniarnerani misilittakkat tunngavigineqartut takutippaat angajoqqaat qitornallu akornanni misigissutsikkut ataqatigiinniartitsinerni qanilaassuseqarnermik tunngaveqarneq pinaveersimaatitsinernut sunniuteqarluartut.

Pikkorissaanerit aammattaaq pisunik assoroornarsinnaasunik pisoqartillugu angajoqqaat iliuuserisinnaasaminnik pikkoriffeqalernissaat anguniarneqarpoq, soorluttaaq meeqqap ineriartor-neranut tunngasut ilisimasassat aalajangersimasut pikkorissaatigineqassasut aammalu angajoqqaat ikiorneqarnissamik qinnuiginnissinnaanerat ajornannginnerusumik periarfi-ssinneqarnissaa siunertarineqarpoq. Inuttut timikkut ammalu minnerunngitsumik misigissutsikkut tunngavissaqarluni angajoqqaat suleqatiginerisigut angajoqqaajunermik aqqutissiuuseqataanissaq anguniarneqarpoq

 

Angajoqqaat amerlanerpaat ilisimaneq ajorpaat angajoqqaajunermi periutsit ileqqullu ineriartornerminni ilanngullugit perorsaatigineqarsimasut suuneri. Meeqqallu perorsarne-qarnerani angajoqqaaqatigiittut suut tunngaviginiarnerlugit aammattaaq arlalitsigut maluginiaruminaatsittaarpaat. Immaqa angajoqqaanngortussat aappariittut/ikinngutitut/ suleqatitut/ataataasutut/anaanaasutullu suut naatsorsuutigalugit ingerlaqqinnissartik eqqartuiffi-gingaarneq ajorpaat, aammalu immaqa piviusorsiunngitsunik tunngaveqarlutik meera-rtaareernermi inuuniarnissamik siunissaq takorluuisimasarput. Piviusut tunngavigalugit aammalu takorluukkat tunngavigalugit meeraaqqap pisariaqartitai piviusut tunngavigalugit angajoqqaat meeraaraatillit takunnilersinneqarsinnaapput angajoqqaajunerup piviusut tunngavigalugit sumerpiaq imaqarnerinik.[2]

 

Ilisimatusarnikkut angusat aammalu misilittakkat qallunaat nunaani aammalu nunarsuarmi tamaneersut paasissutissat annertuut pissarsiarineqarsinnaasut amerlaqaat, angajoqqaanik pikkorissartitsinernut tunngasut ilaatigut Socialministeriap quppersagaani aamma takuneqarsinnaasut. Aammattaaq quppersagaaraq innersuussutigisinnaavara "Erfaringer med familiekurser for socialt udsatta familier" aammattaaq internettikkut aaneqarsinnaasoq.[3]

 

Ilaqutariinnut ajornartorsiuteqartunut aalajangersimasunik misilittagaqarfigineqartut inner-suussutigineqarput.

 

Nutaarluinnarmik pilersitsinissaq pisariaqanngilaq. Naalakkersuisut Socialministeriamik suleqati-giinnissamik isumaqatigiissuteqarsimanera atorlugu piumaguni pineqartumut tunngasut paasissutissat qinnutigisinnaavai.

 

Iliuuseqannginnissamut utoqqatsissutissaqanngilaq. Aalajangiisartutut aalajangersimasumik siunertaqarluta meeqqat tamarmik inuunermi pitsaanerpaamik ataqqinartumillu aallartiffeqarlutik inuulernissaat anguniarlugu sulisariaqarpugut. Demokraatinit tamanna tunngavigalugu piffissalersukkamik aalajangersimasumillu malittarineqarsinnaasumik najoqqutassiortoqarnissaa kissaatigaarput tamatumani Inatsisartut Naalakkersuisunik sulisitsisuusutut suliap sumut killinneranik malinnaasinnaanissaat aqqutissiuukkumallugu. Inunnik isumaginninnermut tunnga-suni Naalakkersuisunit assigiikkuutaarluinnartut akissuteqaatigineqartartut ukiuni ingerlareersuni tusakatareerpagut.

 

Inatsisartuni tamatta ilisimavarput Kalaallit Nunaani meeqqat amerlavallaat inuunerminnik kissaatigisatsitut pitsaasumik aallarnerfissaqartinneqanngitsut. Piviusullu assoroornartut Inatsi-sartuni pisussaaffiliipput. Nukissaqarluartut sinnerlugit - kattuffeqarfiit aammalu tusagassiutitigut oqaaseqarnissamik periarfissaqarluartut sinnerlugit - kissaatit piumasaqaatillu kisiisa maani oqaaseqarfiginissaat periarfissinneqartariaqanngilaq.

 

Amerikarmiut Congressiani tusaamaneqarluartoq oqalugiaat præsident Lyndon B. Johnsonip oqaasii inatsisartuni sulinerni sumiluunniit tunngavigineqartariaqarsorinarput. Nunatsinni suliassatut tunngavissaasoq tassaavoq qangarsuummalli sorsuutigineqarlunilu suliassat toqqammavippiaat, eqqunngitsuliornerit unitsinneqarnissaat, eqqortumik tunngavissiineq inoqatitsinnillu sullissinissaq. Johnsonip oqaasii tunngavigalugit sapinngisarput tamaat innuttaasut sanngiinnerpaat nukarlerpaallu sullinniartariaqarpagut.    

 

Taamatut oqaaseqarlunga aalajangiiffigisassatut siunnersuusiara Inatsisartuni suliarineqarnissaa qilanaarivara.