Samling
UKA/79
2. oktober 2002
Meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut siun-nersuut.
Siullermeerneqarnera
Siumup anguniarpaa meeqqat inuusuttullu tamarmik pitsaasumik peroriartornissaannut ineriartornissaannullu pitsaanerpaamik periarfissaqarnissaat.
Ilaqutariit pitsaanerpaamik tunngavissinneqarnissaat meeqqat inuunerminni aallartilluarsinnaaqqullugit.
Meeqqat pisariaqartitaat ilaatigut isumagineqartariaqarput ilaqutariinnut politekkeqarluni meeqqat ineriartornerannut angajoqqaat piffissaqartillugit akisussaaffimmillu tigumiarnissamut periarfissillugit.Meeqqat ataasiakkaarlutik pisinnaatitaaffigaat sapinngisamik angajoqqaatik tamaasa najussallugit,angajoqqaat tassaapput meeqqamut akisussaaffimmik tigumiaqartut.
Meeqqat peroriartornerat toqqissisimanartumik atugassaqarfiusariaqarpoq.Meeraq kingusin-nerusukkut inersimasunngornissamut piareersarfiinnaanngilaq imminili naleqarluni.Misigisaqarluarluni eqeersagaalluni toqqissisimallunilu meeraasimaneq inuup ineriartorneranut tunngaviuvoq pingaarluinnartoq.
Taamatut siunertaqartumik angajoqqaarpassuit ullumikkut qitornaminnut asasaminnut perorsaaniarnerat ingerlanneqartoq Siumumi nalunnginatsigu nuannaarutigisaqaarput siunissamillu qaamanerulersitsisutut isumallualersitsisoq,qujassutissaqarfigilluinnarparput.
Ilaqarpugulli taamatut ingerlatsinissaminnut nukissaalatsisunik arlaatigut ajornartorsiuteqarnermik peqquteqartinneqartunik ilaqutariinni ajornartorsiuteqarlertartunik taamaattut ikiorsernissaannut annertunerusumik siusissukkullu periarfissaqalernissaq nukissaqarnerulernissarlu tamatta pisariaqartilluinnarparput,qanortoq suliniarneq tamanna pingaarluinnartoq nakussatsineqarli manna inatsisissaq aqqutigalugu.
!997-p kingorna inatsisartut arlaqartut aamma meeqqat inuusuttuaqqallu ajornartorsiutaannik aaqqiissuteqartitsiniarluni siunnersuuteqartarput ilaallu oqaluuserineqarlutillu naalakkersuisunut isummersuutinik suliareqqusanillu malitseqartinneqartarput siumumili minnertaasanngeqaagut tassuunakkut siunnersuuteqarlutalu takisuunik pingaarutilinnilli oqariartuuteqartaratta.
Ukioq 2000 Meeqqat ukiuattut ingerlanneqarpoq suliniutasullu meeqqanut nuannersinnaasut ingerlanneqarput. Illoqarfinni nunaqarfinnilu.Isumasioqatigiinnerit annertuut ingerlanneqar-tarsimapput meeqqat ajornartorsiuteqartut pillugit aammalu kinguaassiuutitigut atornerluisarneq pillugu isumasioqatigiinnerit,malitsigisaannillu ajornartorsiutinik qulaajaanerit, pikkorissaanerit kommuneni, Kanukokami Namminersornerusullu peqatigiillutik aaqqissugaan-nik annertuunik aamma ingerlatsitsisoqartarluni.
Taamaattumik aamma Siumumit isumalluarfigaarput ukioq 2003 ilaqutariit ukiuattut akuerineqassappat taamatut nuannaarutaasumik kimilimmillu ingerlanneqarumaartoq.
Suliniutit taamaattut immersorneqaatigisarsimaqigatsigik peqatigisartakkavut isummanik tunniussaqartarnerat matumuuna siumumit qujassutigissavavut,aammalu minnerunngitsumik inmmikkut ilisimasaqartunit perorsaasunit psykologenillu imannaanngitsunik suliaqartunit isummat misilittagaasullu uatsinnut apuussorneqartarnerat pillugit ilisimasatsinut pisuunguallaatigisarsimasavut sulinitsinni nakussatsissutigisarpavut.
Siumumi soqutigilluinnarlugu aamma pilersitseqataaffigaarput Inatsisartuni Isumaginninnermut iluarsaaqqinnermi ataatsimiititaliarsuarmik kingullermik 1995-97-mut suliaqarnera..Taamanikkut suliarineqartuni pingaarutillit ilaattut “Meeqqat inuusuttullu atugarisaannik tunngasut”annertuumik soqutigineqarluarlutik sammineqarnerat Siumumit peqataaffigilluarsimavarput,taamaattumik. isumaliutissiissummi inatsisartut suliassaannik kaammattorneqarnerat akisussaaqataaffigaarput naammassisaqarfiginiassallugulu piareersimajuarpugut.
Ataatsimiititaliarsuup ukiuni marluinnarni suliaata annertuujusup saqqummiunneqarneranit ukiut tallimat qaangiuttut kingumut qiviaraanni assigiinngitsorpassuartigut meeqqat inuu-suttuaqqallu atugarisaannut tunngasut annertuumik qulaajaavigineqarsimanerat tamatta qularnanngitsumik maluginiarsimassavarput..Aap, ilisimasaqarnerulersimavugut meeqqat inuusut-tuaqqallu atugarisaannut tunngasunik pisariaqartitaannillu tunngasunik.
Inatsisartutigoortumik Naalakkersuinikkut kommunenilu kaammattuutaasut ilaat naammassisaqarfiginiarneqartarsimapput aningaasaqarneq soorunami aallaavigalugu annertussuseqarlerneqartartunik,ilami suliassat amerlaqisut siunertaqarluatullu aningaasassaqartinneqartanngillat ajoraluartumik.
Siumumi suliniutaasuni ersarinnerpaatut pingaarnerussusiornermi aallaqqaammut pinaveersaartitsineq salliutinneqarsimavoq kommuneni pinaveersaartitsinermik siunnersortinik pilersitsisoqarpoq,Paarisalu pilerseqqinneqarluni,.imigassamik ajornartorsiuteqartunut Qaqiffik-mmi katsorsartinnissamut periarfissaqartitsilersimavoq,ilaqutariinnut siunnersuineq arlalitsigut kommuneni minnerusumik anginerusumilluunniit angusaqarfiusarsimavoq, ilami
allanik taasaqartoqarsinnaavoq.
Ingerlaqqittariaqarpugullu.Siorna 2001-mi inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni tamatta eqqaamajunnarsivarput Meeqqat inuusuttullu pillugit nassuiaat 2001 “ Meeraq pingaarnerutillugu” Naalakkersuisunit saqqummiuneqarmat Siumumit oqaaserisavut imartuut annertuullu amerlasuut eqqaamasaqarfigisimassagaat naatsorsuutigaarput.
Siumumi maluginiarparput nuannaarutigalugulu taamanikkut saqqummiutavut amerlanerpaartaat malillugit manna inatsisissaq pingaaruteqangaartoq, Meeqqat inuusuttullu ikiorsiisarneq pillugu inatsisartut peqqussutisssaattut siunnersuut Naalakkersuisunit saqqummiunneqarmat Siumumit iluarisimaaqaarput .eqaatsumik inatsisissaq suliaasoq pitsaasutut isumaqarfigaaput.
Pisariaqartitsineq aallaavigalugu ikiorsiinissaq meeqqanik inuusuttunilu immikkut isiginnittumik ikiorsiisarnermi tunngavigineqalissaaq maannamut tunngavigineqartoq ilaqutariit ataatsimut pisariaqartitaai kisimik isiginiarneqarunnaarlutik,meeqqap pisariaqartitavii peqqussummi ilaatigut sammineqarput.
Ajornartorsiuteqartunut siusissukkut akuliunneq aamma pinngitsoorani iliuusissanik pilersaarusiornissaq ilaqutariinni meerartalinni ajornartorsiutit annertusiartuinnarnissaannik pitsaaliueqataassaaq,taamaalilluni meeqqap inuusuttulluunniit siunissaa isumagineqartussanngorlugu,taamalu kingunerissallugu angerlarsimaffiup avataanut inissiisarnerit annikillisinneqarnissaat.
Taamatuttaaq inissinneqareersut aamma eqqarsaatigalugit angerlasimaffimminnut uternis-saannik siunertaqartumik pilersaarusiornerit sakkortunerusumik suliniuteqarfigineqarnissaan-nik malittarisassiinerit aallunneqarluarumaartut Siumumit neriuutigaarput.
Angusaqarluarnissaq anguniarlugu naatsorsuutigaarput kommunerivitaq kommunilu meeqqap najuligaa nakutilliinissamik aallutaqartussaq nutaamik inatsimmi allannguutaasoq anguniakkamut suliniarnermut eqaannerulersitsiumaartoq.
Siumumittaaq maluginiarparput maannamut paaqqinniffiit piusut Namminersornerullutik Oqartussanit pilersinneqarsimasuullutilu ingerlanneqartuunerat,siunissami kommunet paaqqinniffinnik kommunimit ataatsimit arlaannilluunniit pigineqartutut pilersitsinissaannik periarfissinneqartut.Aammalu oqaatigineqarluni inatsisartut paaqqinnittarfiit sananerinut ingerlatinnerinullu aningaasartuutinut tapiissuteqarsinnaaneranut periarfissaq peqqussummut atuuttumut naapertorlugu allanngortinneqannginneragaasoq.
Taamatut nassuiaammi atuarneqarsinnaasut itinerusumik paasisaqarfigeqqissaarnissaat ingerlatsinermilu akisussaaffiullu sumerpiaq inissisimanissaa pillugu erseqqissumik oqaatigineqarnissaat Siumumit pingaartikkatsigu piumasarissavarput inatsisissaq ataatsimiititaliamit nalilersuiffigineqarnissaa pisariaqartoq.Aammalu susassaqartut tamaasa attuumassuteqartut suliaqartussat angajoqqaarsiat angajoqqaajusut peqatigalugit pikkorissaanernit malitseqarnissaa pinngitsoorneqarsinnaanngitsutut Siumumit isumaqarfigaarput.
Taamatut oqaaseqarluta saqqummiussaq angisooq qujassutigaarput isumaginninnermilu ataatsimiititaliami aappassaaneerneqartinnagu nalilersorluarneqarnissaa piumasaraarput.
Ruth Heilmann
Siumut.
UKA/79
2. oktober 2002
Meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut siun-nersuut.
Siullermeerneqarnera
Siumup anguniarpaa meeqqat inuusuttullu tamarmik pitsaasumik peroriartornissaannut ineriartornissaannullu pitsaanerpaamik periarfissaqarnissaat.
Ilaqutariit pitsaanerpaamik tunngavissinneqarnissaat meeqqat inuunerminni aallartilluarsinnaaqqullugit.
Meeqqat pisariaqartitaat ilaatigut isumagineqartariaqarput ilaqutariinnut politekkeqarluni meeqqat ineriartornerannut angajoqqaat piffissaqartillugit akisussaaffimmillu tigumiarnissamut periarfissillugit.Meeqqat ataasiakkaarlutik pisinnaatitaaffigaat sapinngisamik angajoqqaatik tamaasa najussallugit,angajoqqaat tassaapput meeqqamut akisussaaffimmik tigumiaqartut.
Meeqqat peroriartornerat toqqissisimanartumik atugassaqarfiusariaqarpoq.Meeraq kingusin-nerusukkut inersimasunngornissamut piareersarfiinnaanngilaq imminili naleqarluni.Misigisaqarluarluni eqeersagaalluni toqqissisimallunilu meeraasimaneq inuup ineriartorneranut tunngaviuvoq pingaarluinnartoq.
Taamatut siunertaqartumik angajoqqaarpassuit ullumikkut qitornaminnut asasaminnut perorsaaniarnerat ingerlanneqartoq Siumumi nalunnginatsigu nuannaarutigisaqaarput siunissamillu qaamanerulersitsisutut isumallualersitsisoq,qujassutissaqarfigilluinnarparput.
Ilaqarpugulli taamatut ingerlatsinissaminnut nukissaalatsisunik arlaatigut ajornartorsiuteqarnermik peqquteqartinneqartunik ilaqutariinni ajornartorsiuteqarlertartunik taamaattut ikiorsernissaannut annertunerusumik siusissukkullu periarfissaqalernissaq nukissaqarnerulernissarlu tamatta pisariaqartilluinnarparput,qanortoq suliniarneq tamanna pingaarluinnartoq nakussatsineqarli manna inatsisissaq aqqutigalugu.
!997-p kingorna inatsisartut arlaqartut aamma meeqqat inuusuttuaqqallu ajornartorsiutaannik aaqqiissuteqartitsiniarluni siunnersuuteqartarput ilaallu oqaluuserineqarlutillu naalakkersuisunut isummersuutinik suliareqqusanillu malitseqartinneqartarput siumumili minnertaasanngeqaagut tassuunakkut siunnersuuteqarlutalu takisuunik pingaarutilinnilli oqariartuuteqartaratta.
Ukioq 2000 Meeqqat ukiuattut ingerlanneqarpoq suliniutasullu meeqqanut nuannersinnaasut ingerlanneqarput. Illoqarfinni nunaqarfinnilu.Isumasioqatigiinnerit annertuut ingerlanneqar-tarsimapput meeqqat ajornartorsiuteqartut pillugit aammalu kinguaassiuutitigut atornerluisarneq pillugu isumasioqatigiinnerit,malitsigisaannillu ajornartorsiutinik qulaajaanerit, pikkorissaanerit kommuneni, Kanukokami Namminersornerusullu peqatigiillutik aaqqissugaan-nik annertuunik aamma ingerlatsitsisoqartarluni.
Taamaattumik aamma Siumumit isumalluarfigaarput ukioq 2003 ilaqutariit ukiuattut akuerineqassappat taamatut nuannaarutaasumik kimilimmillu ingerlanneqarumaartoq.
Suliniutit taamaattut immersorneqaatigisarsimaqigatsigik peqatigisartakkavut isummanik tunniussaqartarnerat matumuuna siumumit qujassutigissavavut,aammalu minnerunngitsumik inmmikkut ilisimasaqartunit perorsaasunit psykologenillu imannaanngitsunik suliaqartunit isummat misilittagaasullu uatsinnut apuussorneqartarnerat pillugit ilisimasatsinut pisuunguallaatigisarsimasavut sulinitsinni nakussatsissutigisarpavut.
Siumumi soqutigilluinnarlugu aamma pilersitseqataaffigaarput Inatsisartuni Isumaginninnermut iluarsaaqqinnermi ataatsimiititaliarsuarmik kingullermik 1995-97-mut suliaqarnera..Taamanikkut suliarineqartuni pingaarutillit ilaattut “Meeqqat inuusuttullu atugarisaannik tunngasut”annertuumik soqutigineqarluarlutik sammineqarnerat Siumumit peqataaffigilluarsimavarput,taamaattumik. isumaliutissiissummi inatsisartut suliassaannik kaammattorneqarnerat akisussaaqataaffigaarput naammassisaqarfiginiassallugulu piareersimajuarpugut.
Ataatsimiititaliarsuup ukiuni marluinnarni suliaata annertuujusup saqqummiunneqarneranit ukiut tallimat qaangiuttut kingumut qiviaraanni assigiinngitsorpassuartigut meeqqat inuu-suttuaqqallu atugarisaannut tunngasut annertuumik qulaajaavigineqarsimanerat tamatta qularnanngitsumik maluginiarsimassavarput..Aap, ilisimasaqarnerulersimavugut meeqqat inuusut-tuaqqallu atugarisaannut tunngasunik pisariaqartitaannillu tunngasunik.
Inatsisartutigoortumik Naalakkersuinikkut kommunenilu kaammattuutaasut ilaat naammassisaqarfiginiarneqartarsimapput aningaasaqarneq soorunami aallaavigalugu annertussuseqarlerneqartartunik,ilami suliassat amerlaqisut siunertaqarluatullu aningaasassaqartinneqartanngillat ajoraluartumik.
Siumumi suliniutaasuni ersarinnerpaatut pingaarnerussusiornermi aallaqqaammut pinaveersaartitsineq salliutinneqarsimavoq kommuneni pinaveersaartitsinermik siunnersortinik pilersitsisoqarpoq,Paarisalu pilerseqqinneqarluni,.imigassamik ajornartorsiuteqartunut Qaqiffik-mmi katsorsartinnissamut periarfissaqartitsilersimavoq,ilaqutariinnut siunnersuineq arlalitsigut kommuneni minnerusumik anginerusumilluunniit angusaqarfiusarsimavoq, ilami
allanik taasaqartoqarsinnaavoq.
Ingerlaqqittariaqarpugullu.Siorna 2001-mi inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni tamatta eqqaamajunnarsivarput Meeqqat inuusuttullu pillugit nassuiaat 2001 “ Meeraq pingaarnerutillugu” Naalakkersuisunit saqqummiuneqarmat Siumumit oqaaserisavut imartuut annertuullu amerlasuut eqqaamasaqarfigisimassagaat naatsorsuutigaarput.
Siumumi maluginiarparput nuannaarutigalugulu taamanikkut saqqummiutavut amerlanerpaartaat malillugit manna inatsisissaq pingaaruteqangaartoq, Meeqqat inuusuttullu ikiorsiisarneq pillugu inatsisartut peqqussutisssaattut siunnersuut Naalakkersuisunit saqqummiunneqarmat Siumumit iluarisimaaqaarput .eqaatsumik inatsisissaq suliaasoq pitsaasutut isumaqarfigaaput.
Pisariaqartitsineq aallaavigalugu ikiorsiinissaq meeqqanik inuusuttunilu immikkut isiginnittumik ikiorsiisarnermi tunngavigineqalissaaq maannamut tunngavigineqartoq ilaqutariit ataatsimut pisariaqartitaai kisimik isiginiarneqarunnaarlutik,meeqqap pisariaqartitavii peqqussummi ilaatigut sammineqarput.
Ajornartorsiuteqartunut siusissukkut akuliunneq aamma pinngitsoorani iliuusissanik pilersaarusiornissaq ilaqutariinni meerartalinni ajornartorsiutit annertusiartuinnarnissaannik pitsaaliueqataassaaq,taamaalilluni meeqqap inuusuttulluunniit siunissaa isumagineqartussanngorlugu,taamalu kingunerissallugu angerlarsimaffiup avataanut inissiisarnerit annikillisinneqarnissaat.
Taamatuttaaq inissinneqareersut aamma eqqarsaatigalugit angerlasimaffimminnut uternis-saannik siunertaqartumik pilersaarusiornerit sakkortunerusumik suliniuteqarfigineqarnissaan-nik malittarisassiinerit aallunneqarluarumaartut Siumumit neriuutigaarput.
Angusaqarluarnissaq anguniarlugu naatsorsuutigaarput kommunerivitaq kommunilu meeqqap najuligaa nakutilliinissamik aallutaqartussaq nutaamik inatsimmi allannguutaasoq anguniakkamut suliniarnermut eqaannerulersitsiumaartoq.
Siumumittaaq maluginiarparput maannamut paaqqinniffiit piusut Namminersornerullutik Oqartussanit pilersinneqarsimasuullutilu ingerlanneqartuunerat,siunissami kommunet paaqqinniffinnik kommunimit ataatsimit arlaannilluunniit pigineqartutut pilersitsinissaannik periarfissinneqartut.Aammalu oqaatigineqarluni inatsisartut paaqqinnittarfiit sananerinut ingerlatinnerinullu aningaasartuutinut tapiissuteqarsinnaaneranut periarfissaq peqqussummut atuuttumut naapertorlugu allanngortinneqannginneragaasoq.
Taamatut nassuiaammi atuarneqarsinnaasut itinerusumik paasisaqarfigeqqissaarnissaat ingerlatsinermilu akisussaaffiullu sumerpiaq inissisimanissaa pillugu erseqqissumik oqaatigineqarnissaat Siumumit pingaartikkatsigu piumasarissavarput inatsisissaq ataatsimiititaliamit nalilersuiffigineqarnissaa pisariaqartoq.Aammalu susassaqartut tamaasa attuumassuteqartut suliaqartussat angajoqqaarsiat angajoqqaajusut peqatigalugit pikkorissaanernit malitseqarnissaa pinngitsoorneqarsinnaanngitsutut Siumumit isumaqarfigaarput.
Taamatut oqaaseqarluta saqqummiussaq angisooq qujassutigaarput isumaginninnermilu ataatsimiititaliami aappassaaneerneqartinnagu nalilersorluarneqarnissaa piumasaraarput.
Ruth Heilmann
Siumut.