Samling

Almindelige bemærkninger

                                                                                                                                EM 2002/85

                                                                                                                         

Almindelige bemærkninger til lovforslaget

Hvorfor en ny lov:

Den nuværende naturfredningslov fra 1980 er ikke tidssvarende. Denne lov giver således ikke mulighed for at regulere en række forhold som bør være indeholdt i en moderne og dækkende lov. Men en ny lov skal også sikre at Grønland lever op til de internationale forpligtigelser, som Grønland har tilsluttet sig. Dette gælder bl.a. Biodiversitetskonventionen, der forpligter de underskrivende lande til at beskytte alle deres arter af dyr og planter, så den biologiske mangfoldighed bevares.

Det grønlandske samfund har også ændret sig meget siden 1980. I dag har vi således en langt større og mere effektiv udnyttelse af de levende ressourcer, både erhvervsmæssigt og i fritiden. Et eksempel på dette er den store stigning i antallet af både og snescootere, som dermed har givet flere mulighed for at komme meget længere omkring i naturen.

Nye centrale elementer i lovforslaget i forhold til den eksisterende naturfredningslov:

For det første er det hensigten at samle beskyttelsen af dyr og planter i naturbeskyttelsesloven. Lovforslaget bemyndiger således Landsstyret til at kunne fastsætte regler om eksempelvis fredning af en art eller bestand, fastsætte fangst- eller jagttider, eller forbyde fangst- og jagt eller anden aktivitet i nærmere afgrænsede områder. Alle disse instrumenter har det tilfælles at de indeholder beskyttelsestiltag.

For det andet er det hensigten at foretage en mere konsekvent adskillelse mellem beskyttelse og udnyttelse af de levende ressourcer end tilfældet er efter det nuværende regelsæt. Medens beskyttelsen vil blive søgt reguleret i naturbeskyttelsesloven vil udnyttelsen af de levende ressourcer blive reguleret af andre regelsæt, herunder fangst- og jagtloven og landsbrugslovgivningen.

For det tredje indeholder lovforslaget en direkte beskyttelse af nogle få unikke naturtyper i form af fastsættelse af beskyttelseslinier.

For det fjerde giver lovforslaget bedre mulighed for at implementere allerede tiltrådte som kommende internationale forpligtigelser indenfor naturbeskyttelsesområdet.

For det femte indeholder lovforslaget bestemmelser om genetiske ressourcer, herunder en præcisering af, at disse tilhører det grønlandske samfund, samt om genmodificerede organismer, bl.a. til sikring af, at naturen og menneskets sundhed beskyttes i forbindelse med brugen af sådanne organismer.

__________

EM 2002/85

For det sjette indeholder lovforslaget bestemmelser om udsætning samt ind- og udførsel af

vilde dyr, planter og mikroorganismer, bl.a. for at beskytte naturen mod dyr og planter fra andre lande, samt for at kunne regulere flytning og udsætning af vilde dyrearter og planter fra et sted til et andet sted i Grønland.

For det syvende indeholder lovforslaget en række bestemmelser om færdsel og ophold i naturen.

For det ottende indeholder lovforslaget mulighed for at foretage naturpleje og naturgenopretning.

For det niende indeholder lovforslaget bestemmelser om, at den der har planer om udførsel af større anlægsarbejder eller placering af større anlæg m.v. i naturen, skal beskrive hvilke konsekvenser det kan have på landskabet eller for dyr og planter i området.

For det tiende indeholder lovforslaget mulighed for at oprette et Naturbeskyttelsesråd, der kan rådgive Landsstyret om forhold indenfor naturbeskyttelsesområdet.

For det ellevte er kommunernes rolle på naturbeskyttelsesområdet præciseret.

Endelig indeholder lovforslaget et helt nyt klageprincip således, at afgørelser der træffes efter loven, kan påklages til et uvildigt klageudvalg.

Der er nogle elementer i lovforslaget, som ligeledes findes i den gældende naturfrednings-

lov fra 1980 - f.eks. nogle af bestemmelserne om beskyttelse af dyr og planter, fredning af landarealer, samt beskyttelse af naturskabte objekter - men generelt er alle disse elementer ved tilføjelse af nye bestemmelser blevet gjort mere tidssvarende og bredere anvendelige.

                 Rammelov, men nogle bestemmelser har retsvirkning allerede straks efter                               landstingslovens ikrafttræden:

Lovforslaget har karakter af en rammelov. D.v.s. at udfyldelsen af disse rammer efterfølgende skal/kan ske ved, at Landsstyret udarbejder bekendtgørelser ud fra de rammer, som lovforslaget giver. Dette gælder f.eks. vedrørende beskyttelse af dyr og planter, hvor lovforslaget reelt først får virkning, såfremt der efterfølgende udarbejdes bekendtgørelser på området. I forbindelse med udarbejdelse af sådanne bekendtgørelser vil relevante direktorater, kommuner, organisationer og foreninger m.v. bliver inddraget.

Selvom lovforslaget har karakter af en rammelov, er der dog en række bestemmelser i lovforslaget, der har virkning for borgeren og myndigheden m.v. så snart landstingsloven træder i kraft. Det drejer sig om følgende områder: Fredning af landarealer og ferske og salte vande. Beskyttelse af naturskabte objekter. Beskyttede naturtyper og beskyttelseslinier ved visse naturtyper. Udsætning, hold, indførsel og udførsel m.v. og handel med vilde dyr og planter. Genetiske ressourcer og genetisk modificerede organismer. Nogle af bestemmelserne om færdsel og ophold i naturen. Naturkonsekvensvurderinger. samt Friluftsreklamer.

      

                                               Forholdet til anden lovgivning:

Forslaget til naturbeskyttelseslov skal beskytte dyr opfattet som arter og bestande, hvorimod den dyreværnsmæssige og dyreetiske beskyttelse af enkeltindivider skal reguleres af en kommende dyreværnslov. Den kommende dyreværnslov forventes bl.a. at indeholde bemyndigelse til, at Landsstyret kan fastsætte regler om aflivningsmetoder i forbindelse med fangst og jagt af de levende ressourcer.

Medens det er hensigten at regulere beskyttelsen af dyr i  naturbeskyttelsesloven, vil udnyttelsen af disse ressourcer blive reguleret af bl.a. fangst- og jagtloven. Denne lov fastlægger således bl.a. hvilke fangst- og jagtmetoder, der må anvendes, samt hvilke personer der må udøve fangst og jagt.

Den nuværende fangst- og jagtlov indeholder imidlertid ligeledes bestemmelser, der inde-

holder elementer som har karakter af beskyttelse af de levende ressourcer. Ved udarbejdelse af fremtidige bekendtgørelser vil det derfor være påkrævet at drøfte indholdet heraf mellem Direktoratet for Fiskeri og Fangst og Direktoratet for Miljø og Natur. Både for at sikre den nødvendige koordination mellem beskyttelse og udnyttelse af de levende ressourcer, men også for at imødegå eventuelle lovgivningsmæssige problemer mellem de to regelsæt.

Ifølge lovforslaget vil landstingsloven ikke gælde for fisk, muslinger, rejer og andre hvirvelløse dyr, i det omfang beskyttelsen og udnyttelsen af disse arter er reguleret i fiskerilovgivningen. Disse dyr vil derimod beskyttelses- og udnyttelsesmæssigt blive reguleret af landstingslov om fiskeri.

Råstofaktiviteter - der reguleres af råstofloven - er direkte undtaget for lovforslagets bestemmelser om beskyttelse af naturtyper, beskyttelseslinier ved visse naturtyper, samt kravet om udarbejdelse af en naturkonsekvensvurdering ved større anlægsarbejder m.v. Af lovforslaget fremgår det endvidere, at fastsættelse af regler om naturmæssig beskyttelse i forbindelse med forundersøgelse, efterforskning og udnyttelse af ikke levende ressourcer, ikke sker efter naturbeskyttelsesloven, men på grundlag af den lovgivning, der ligger til grund for meddelelse af bemyndigelse eller bevilling til sådanne aktiviteter, samt som led i den samlede myndighedsbehandling af disse. D.v.s. at det i disse tilfælde bl.a. vil være råstofloven der regulerer den naturmæssige beskyttelse i forbindelse med råstofaktiviteter.

Ilandstingsforordning om museums- og arkivvæsenet er der som i lovforslaget tilsvarende bestemmelser om, at naturskabte objekter af botanisk, zoologisk og geologisk art ikke må fjernes, ændres eller beskadiges uden tilladelse fra Grønlands Nationalmuseum og Arkiv. Bestemmelserne herom er medtaget i lovforslaget for at præcisere, at disse regler også har naturbeskyttelsesmæssige elementer, men iøvrigt er der ikke tiltænkt nogen ændringer af den gældende retstilstand på området.

Landstingsforordning om arealanvendelse og planlægning har berøringsflader til lovforslaget, særligt i relation til forslagets bestemmelser om beskyttede naturtyper og beskyttelseslinier ved visse naturtyper. Selve arealtilladelsen til placering af eksempelvis en hytte indenfor disse beskyttelseslinier skal gives efter bestemmelserne i landstingsforordning om arealanvendelse og planlægning, bl.a. på baggrund af lovforslagets bestemmelser.

Lovforslaget indeholder ligeledes bestemmelser om, at det i en frilandsplan kan bestemmes, at der i forbindelse med placering af fritids- og turisthytter kan være andre afstandskrav til de beskyttede naturtyper og kystlinien, end dem som lovforslaget angiver. Udarbejdelse af sådanne frilandsplaner - der vil være gældende for et nærmere afgrænset geografisk område - sker i henhold til landstingsforordningen om arealanvendelse og planlægning. Udarbejdelse af sådanne frilandsplaner vil ske i et samarbejde mellem Landsstyret og den respektive kommune. Landsstyret skal efter landstingsforordningen godkende frilandsplanen før den får virkning.

Lovforslaget indeholder endvidere en bestemmelse om, at Landsstyret kan fastsætte regler om adgang til færdsel og ophold i naturen, herunder om anvendelse af motoriserede befordrings- midler. Efter landstingsforordning om beskyttelse af miljøet (miljøforordningen) kan der fastsættes bestemmelser om anvendelse af motoriserede befordringsmidler, hvilket er sket i de såkaldte “snescooterbekendtgørelser”. Bestemmelsen i forslaget til naturbeskyttelseslov er tiltænkt anvendt således, at denne udelukkende regulerer naturhensyn, mens bestemmelserne vedrørende regulering af støj og beskyttelse af spærrezoner m.v. fortsat reguleres med hjemmel i miljøforordningen.

Miljøforordningen indeholder bestemmelser som har en direkte eller inddirekte virkning på naturen. F. eks. reguleres affaldshåndteringen af denne forordning. Lovforslaget indeholder derfor ikke bestemmelser om affald i naturen.

Af lovforslaget fremgår det, at forbudet mod ændring af saltsøer og saltholdige søer og varme kilder samt afstandskravene til en række beskyttede naturtyper ikke gælder for vandindvindingsaktiviteter i udlagte indvindingsområder. Disse indvindingsområder er fastsat i henhold til Hjemmestyrets bekendtgørelse om beskyttelse af ferskvandsressourcer og indvinding af ferskvand til drikkevand, der har hjemmel i miljøforordningen.

Havmiljøforordningen og havmiljøanordningens bestemmelser regulerer andre forhold end naturbeskyttelsesloven gør. Førstnævnte bestemmelser skal således beskytte mod forurening af havet - herunder olieforurening, affald og dumpning af diverse stoffer - bl.a. ved at regulere aktiviteterne på havet, medens formålet med naturbeskyttelsesloven er en direkte beskyttelse af faunaen og floraen i havet. Naturbeskyttelsesloven skal således ikke anvendes til at regulere eller imødegå forskellige former for forurening af havet, men udelukkende anvendes til at beskytte dyrene og plantelivet i havet og disses levesteder.

Landsstyret har kompetencen:

Efter lovforslaget er det Landsstyret der har kompetencen på en række områder. Det er således f.eks. Landsstyret der kan fastsætte regler om beskyttelse af dyr og planter, bestemme at et landareal skal fredes, samt give diverse tilladelser efter loven. Det er også Landsstyret der har ansvaret for tilsynet med lovens overholdelse.

Lovforslaget vil i sig selv ikke give kommunerne nye opgaver. Efter forslaget kan Landsstyret dog pålægge en kommunalbestyrelse, flere kommunalbestyrelser eller samtlige kommunalbestyrelser at varetage opgaver efter loven, f.eks. tilsynet med lovens overholdelse.

Men en sådan kompetenceoverdragelse vil kun ske, såfremt kommunalbestyrelsen er indforstået med dette.

                           

Administrative og økonomiske konsekvenser for Hjemmestyret:

Lovforslaget vurderes ikke at have nogle væsentlige administrative eller økonomiske konsekvenser for myndighederne under Grønlands Hjemmestyre i forhold til den gældende naturfredningslov af 1980. Dette understøttes af Økonomidirektoratets høringssvar af 23. juni 2002.

Da bestemmelserne om beskyttelse af dyr og planter er rammelovsbestemmelser, får disse først virkning i forbindelse med udarbejdelse af eventuelle bekendtgørelser. På nuværende tidspunkt er det ikke muligt på et kvalificeret grundlag at foretage et skøn over, hvilke administrative og økonomiske konsekvenser det på sigt vil få for Hjemmestyret. Dette afhænger således bl.a. af det fremtidige beskyttelsesbehov og i hvilket omfang dette vil blive udmønstret i bekendtgørelser.

Lovforslaget får heller ingen umiddelbare virkninger for omfanget af tilsynet med lovens overholdelse, sammenholdt med tilsynsbehovet efter den gældende naturfredningslov af 1980.

Enkelte bestemmelser i forslaget vil have en mindre administrativ og økonomisk betydning for Hjemmestyret.

Forslaget om nedsættelse af et uvildigt klageudvalg vil således have en sådan konsekvens for Hjemmestyret. Såfremt der nedsættes et Naturbeskyttelsesråd vil dette også kunne have nogle mindre administrative og økonomiske konsekvenser.

Bestemmelserne om beskyttede naturtyper og beskyttelseslinier ved visse naturtyper vurderes at medføre behandling af et begrænset antal dispensationssager. Bestemmelserne om udsætning, hold, indførsel og udførsel m.v. og handel med vilde dyre- og plantearter vil også medfører flere sager end i dag, dog skønnes dette også at blive et begrænset antal. Ligeledes vil bestemmelserne om færdsel og ophold, samt naturkonsekvensvurderinger kunne give

et begrænset antal flere administrative opgaver for Landsstyret.

Alt i alt vurderes lovforslaget således kun at få en begrænset administrativ og økonomisk betydning for Hjemmestyret, sammenlignet med ordningen efter den gældende naturfredningslov.

                             Administrative og økonomiske konsekvenser for kommunerne:

Som det fremgår af ovennævnte beskrivelse af kompetencefordelingen mellem Landsstyret og kommunerne er udgangspunktet efter lovforslaget, at det er Landsstyret, som har kompetencen til at foretage forskellige foranstaltninger. Kommunerne får derfor som udgangspunkt ingen ekstra opgaver på naturbeskyttelsesområdet.

Efter lovforslaget kan Landsstyret pålægge en kommune at varetage opgaver efter loven. Men dette vil kun ske såfremt kommunen er indforstået hermed. Overtagelse af sådanne fremtidige opgaver vil naturligvis kunne have administrative og økonomiske konsekvenser for kommunen.

På visse afgrænsede områder vil lovforslaget på sigt kunne have afsmittende administrative og økonomiske konsekvenser for kommunen. Landstingslovens mulighed for at udarbejde forvaltningsplaner for de levende ressourcer eller for fredede landarealer vil således typisk involvere de berørte kommuner med dertil hørende administrative konsekvenser. Kommunerne kan også få ekstra arbejde med at analysere og kommentere de udkast til bekendtgørelser, som Landsstyret vil udarbejde på baggrund af de bemyndigelser lovforslaget giver.

Enkelte bestemmelser i forslaget vil umiddelbart efter landstingslovens ikrafttræden have en administrativ og økonomisk betydning for kommunerne. Dog vurderes virkningen at være af begrænset omfang.

Dette gælder forslaget om, at alle kommuner inden for 1 år efter landstingslovens ikrafttræden, skal oplyse Landsstyret om, hvilke kommunale vedtægter, der findes i de respektive kommuner.

Efter bestemmelserne om beskyttede naturtyper og beskyttelseslinier ved visse naturtyper vil kommunen ligeledes kunne få noget merarbejde, men da disse sager typisk vil have sammenfald med den øvrige fysiske planlægning - idet en dispensationsansøgning efter naturbeskyttelsesloven vil være indeholdt i en arealansøgning, som kommunerne allerede i dag “førstebehandler”, før sagen sendes videre til Landsstyret til afgørelse - vurderes dette merarbejde at blive begrænset.

I enkelte tilfælde vil en kommune kunne blive pålagt opgaver efter landstingsloven, såfremt kommunen står som bygherre for et stort projekt. F.eks. vil en kommune, der ønsker at udføre et større anlægsarbejde i det åbne land være forpligtet til at udarbejde en vurdering af konsekvenserne for landskabet eller for områdets dyr og planter.

KANUKOKA har i forbindelse med sit høringssvar af 26. juni 2002 fremført følgende om de økonomiske konsekvenser i forbindelse med lovforslagets vedtagelse: “... men det er først, når den nye lov skal føres ud i livet via bekendtgørelser, der fastlægger, hvordan Landsstyret ønsker, at lovens intentioner praktisk skal varetages, at der kan sættes økonomi på, og landsforeningen betragter det som en selvfølge, at kommunerne og landsforeningen høres, når dette finder sted......”

                    

Inddragelse af befolkningen m.v. i beslutningsprocessen:

Ved lovens administration vil der blive lagt afgørende vægt på, at befolkningens synspunkter inddrages i beslutningsprocesserne. Når der fastsættes bestemmelser efter loven og træffes konkrete afgørelser vil der ligeledes blive taget væsentligt hensyn til den bedste, tilgængelige viden, bl.a. i form af biologisk rådgivning. Det er ligeledes af afgørende betydning, at  relevante direktorater, kommunalbestyrelser, organisationer og foreninger m.v. inddrages i beslutningsprocessen.

                               

Lovforslaget har været til offentlig høring:

I perioden 2. maj 2002 til 20. juni 2002 var udkast til forslag til naturbeskyttelseslov i offentlig høring. Nærværende lovforslag er i stor udstrækning blevet udarbejdet på baggrund af de høringssvar som indkom i forbindelse med høringen. Det vurderes således, at der ikke er nogen væsentlige elementer i høringssvarene, som ikke er blevet tilgodeset i nærværende forslag.

Nassuiaatit nalinginnaasut

20. august 2002                                                                                                        UKA 2002/85

Inatsisissatut siunnersuummut nassuiaatit nalinginnaasut

Sooq nutaamik inatsisiliortoqassava:

Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfik isumaqarpoq maannakkut pinngortitamik allan-ngutsaaliuineq pillugu inatsisaasoq 1980-imeersoq ullutsinnut naleqqukkunnaarsimasoq. Inat­simmi taanna pissutsinik arlalippassuarnik inatsimmi nutaaliaasumi aammalu tamakkiinerusumi ilaasariaqaraluartunik malittarisassaqartitsinissamut periarfissiinngilaq. Inatsimmissaaq nutaami qulakkeerneqartariaqarpoq Kalaallit Nunaata nunat tamalaat akornanni pisussaaffiinik, Kalaallit Nunaata akuerisimasaanik, malinninnissaa. Tamakku ilagaat Uumassusillit amerlasoorsuunis­saannik nunat tamalaat isumaqatigiissutaat, isumaqatigiissut taanna pisussaaffiliivoq nunat atsioqataasimasut uumasuminnik naasuminnillu tamanik illersuissasut, uumasut suulluunniit nungutaasussaajunnaarlugit imaluunniit nungutaanissaannullu ulorianartorsiortussaajunnaarlu­git.

Aammami inuiaqatigiit kalaallit 1980-ip kingornali allanngorujussuarsimapput. Ullumikkummi isumalluutinik uumassusilinnik pissarsinarnerusumik inuussutissarsiornitsinni sunngiffitsinnilu atui­lersimaqaagut. Assersuutigalugu angallatit qamuteralaallu amerleriarsimaqaat taamalu pinngortitami ungasinnerusunut angalasarnissamut amerlanerusunik periarfissaqartitsilersimal­lutik.

Pinngortitamik allanngutsaaliuineq pillugu inatsimmut atuuttumut naleqqiullugu

inatsisissatut siunnersuummi pingaarnertut nutaartaasut:

Siullermik, uumasunik naasunillu illersuineq pinngortitamik illersuineq pillugu inatsimmi ataatsimoortinneqalernissaat siunertaavoq. Inatsisissatut siunnersuutip taamatuttaaq Naalakker­suisut soorlu suussutsimik imaluunniit uumasoqatigiinnik eqqissisimatitsinissami aalajangersa­galiornissamut, piniarnermut aallaaniarnermullu piffissartanik aalajangersaanissamut, imaluun­niit sumiiffinni aalajangersimasunik piniarnissamut aallaaniarnissamullu ingerlatanilluunniit allanik inerteqquteqartitsinissamut piginnaatilissavai. Sakkut taakkua tamarmik assigiissutigaat illersuinissamik imaqarnertik.

Aappassaanik maanna aalajangersakkanut sanilliullugu uumassusilinnik illersuinissaq atorluaa­

nissarlu immikkoortinneqarnissaat siunertaavoq. Uumassusilinnik illersuinissaq pinngortitamik illersuineq pillugu inatsimmi aalajangersarneqassasut atorluaaneq aalajangersakkani allani aalajangersaavigineqassaaq, tassunga ilaallutik piniarneq aallaaniarnerlu pillugit kiisalu nuna­lerineq pillugu inatsisini.

Pingajussaannik, inatsisissatut siunnersuutikkut pinngortitat immikkuullarilluinnartut illersorne­qarfissaannik killeqarfiliinikkut illersorneqarsinnaanngorput.

Sisamassaannik, inatsisissatut siunnersuut pinngortitamik illersuinermut tunngassuteqartuni nunat tamalaat pisussaaffiisa piviusunngortinneqarnissaannut pitsaanerusumik periarfissiivoq.

Tallimassaannik, inatsisissatut siunnersuut uumassusillit kingornussisarnermut pisataat aamma uumassusillit isaannarmik takuneqarsinnaanngitsut kingornussisarnermut pisattamikkut allan-ngortitaasut pillugit aalajangersakkanik imaqarpoq, ilaatigut qulakkeerniarlugu uumassusilinnik is­aannarnik takuneqarsinnaanngitsunik taamaattunik atuisoqartillugu pinngortitap inuullu peqqissusiisa illersorneqarnissaat.

Arfinilissaannik, inatsisissatut siunnersuut pinngortitami uumasunik, naasunik uumassusilinnil­lu isaannarmik takuneqarsinnaanngitsumik siammaasarneq kiisalu eqqussuineq annissuinerlu pillugit aalajangersakkanik imaqarpoq, tassa ilaatigut nunat allat uumasuinut naasuinullu pin-ngortitaq illersorniarlugu.

Arfineq-aappassaannik, inatsisissatut siunnersuut pinngortitami angallanneq uninngaartarnerlu pillugit aalajangersakkanik imaqarpoq.

Arfineq-pingajussaannik, inatsisissatut siunnersuut pinngortitamik paaqqutarinninnissamik pinngortitallu pissusitoqaatut ilersitseqqinnissamut periarfissiinermik imaqarpoq.

Qulingiluassaannik, inatsisissatut siunnersuut aalajangersakkanik imaqarpoq kinaluunniit pinngortitami annertunerusunik sanaartornissamik pilersaaruteqartoq, imaluunniit sanaartukka­nik annerusunik il.il. inissiiniartoq, nassuiaasussanngorlugu tamaani nunamut imaluunniit uumasunut naasunullu pilersaarutit tamakku qanoq kinguneqassanersut.

Qulissaannik, inatsisissatut siunnersuut Pinngortitap illersorneqarnera pillugu Siunnersuisoqati­giinnik pilersitsinissamut periarfissanik imaqarpoq, taakku Peqqinnissamut Avatangiisinullu Naalakkersuisumut pinngortitamik illersuinermut tunngassutigut siunnersuisartuussapput.

Aqqanilissaannik, kommunit pinngortitamik illersuinermut tunngassuteqartuni susassaqarfii erseqqissarneqarput.

Kiisalu inatsisissatut  siunnersuut naammagittaalliuuteqartarnermut tunngavissanik nutaarluin­narnik imaqarpoq, taamaalillunilu inatsit malillugu aalajangiinerit naammagittaalliuuteqartar­nermut ataatsimiititaliamut arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumut naammagittaal­liuutigineqarsinnaalissapput.

Inatsisissatut siunnersuut aamma pinngortitamik allanngutsaaliuineq pillugu inatsimmi 1980-imeersumi atuuttumi naammattuugassaasunittaaq imaqarpoq - assersuutigalugu uumasunik naasunillu illersuineq pillugu aalajangersakkanik, nunaminertanik allanngutsaaliukkanik kiisalu pinngortitap pilersitaanik soqutiginaatilinnik allanngutsaaliuinermik - kisiannili ataatsimut isigalugu tamakku tamarmik aalajangersakkanik nutaanik ilanngussinikkut ullutsinnut naleqqus­sarneqarput tamatigoornerusumillu atoruminarsarneqarlutik.

Killiliussatut inatsit, aalajangersakkalli ilaat inatsisartut

inatsisaat atuutilerniariartoq atuu­tileriissapput:

Inatsisissatut siunnersuut killiliussatut inatsisaavoq. Tassa imaappoq killiliussat tamakku im­mersorneqarnerat tulliullugu pisinnaavoq Naalakkersuisut inatsisartut inatsisaanni killiliussat aallaavigalugit nalunaarusiortiternerisigut. Assersuutigalugu taamaaliortoqarsinnaavoq uumasut naasullu illersorneqarnerat pillugu, tassani inatsisissatut siunnersuut aatsaat sunniuteqalissaaq tamakkununnga tunngassuteqartunik nalunaarusiortoqarpat. Nalunaarutit taamaattut suliarine­qarnerannut atatillugu pisortaqarfiit susassaqartut, kommunit, kattuffiit peqatigiiffiillu il.il. peqataatinneqartassapput.

Naak inatsisissatut siunnersuut inatsisitut killiliussatut pissuseqaraluartoq taamaattoq aalajan­gersagarpaaloqarpoq inatsisartut inatsisaat atuutilerniariarpat atuutilersussanik. Tamatumani pineqarput nunarminertanik aammalu tatsinik imiusunik tarajornitsunillu illersuineq pillugu aalajangersakkat, pinngortitap pilersitaanik soqutiginaatilinnik illersuineq, pinngortitami assi­giinngitsut illersukkat aamma pinngortitami assigiinngitsuni illersuiniarluni killeqarfilersuinerit,  uumasunik naasunillu nujuartanik nuussisarneq, uumasuuteqarneq naasuuteqarnerlu, eqqussui­neq annissuinerlu il.il. aammalu nioqquteqarneq, pinngortitami angallanneq uninngaartarnerlu pillugit aalajangersakkat ilaat, pinngortitami sunniutaasunik nalilersuisarneq kiisalu silaannarmi ussassaarutit.

Inatsisinut allanut attuumassutai:

Pinngortitamik illersuineq pillugu inatsisissatut siunnersuutikkut uumasut assigiinngitsut uuma­soqatigiillu ataatsimut isigalugit illersorneqassapput, kisiannili uumasut ataasiakkaat uumasut illersorneqarnerat pillugu inatsisissakkut illersorneqassallutik. Uumasut illersorneqarnerat pillugu inatsisissami ilaatigut Naalakkersuisut uumassusilinnik piniarnermut aallaaniarnermullu atatillugu toqutseriaasissat pillugit aalajangersagaliorsinnaanissaannik piginnaanilerneqassap­put.

Isumalluutinik uumassusilinnik illersuineq pinngortitamik illersuineq pillugu inatsisikkut malittarisassiorneqassaaq, kisiannili isumalluutinik taakkuninnga atuineq piniarneq aallaaniar­nerlu pillugit inatsisikkut malittarisassiorfigineqassalluni. Taamaalilluni inatsimmi tassani malittarisassaqarpoq piniariaatsit aallaaniariaatsillu sorliit atorneqassanersut, aamma inuit kikkut piniarsinnaatitaanersut aallaaniarsinnaatitaanersullu malittarisassaqartitaassalluni.

Taamaattorli maanna piniarneq aallaaniarnerlu pillugit inatsimmi aalajangersagaqarpoq, isumal­luutinik uumassusilinnik illersuinissamik paasineqarsinnaasunik imaqartumik. Taamaammat siunissami nalunaarusiortarnissani piumasaqaataasariaqarpoq taamatut imaritinneqartut Aalisar­nermut Piniarnermullu Pisortaqarfimmik APP-millu oqaloqatiginninnissaq. Tamatumani iller­suinissap atorluaanissallu pisariaqartumik ataqatigiissaarneqarnissaat qulakkeerniarlugu, aam­mali aalajangersakkani taakkunani marlunni inatsiseqartitsinikkut ajornartorsiutaasinnaasut piareersimaffigiumallugit.

Inatsisissatut siunnersuut malillugu inatsisartut inatsisaat aalisakkanut, uillunut, raajanut qaleru­alinnullu allanut atuutinngilaq, taakkua aalisarneq pillugu inatsiseqartitsinermi illersorneqarnis­saat atorluarneqarnissaallu aalajangersagaasimappata. Akerlianilli uumasut taakkua illersorne­qarnissaat atorluarneqarnissaallu Inatsisartut aalisarneq pillugu inatsisaanni aalajangersaavigi­neqassapput.

Aatsitassanik ikummatissanillu qalluinerit - aatsitassat ikummatissallu pillugit inatsisikkut malittarisassiorfigineqarsimasut - aalajangersakkani makkunani pineqanngillat: pinngortitami assigiinngitsunik illersuineq, pinngortitap ilaani illersuiniarluni killeqarfiliineq, kiisalu annertu­nerusumik sanaartornermut il.il. pinngortitamut kingunerisaasussanik nalilersuisarnissamik piumasaqaatit. Inatsisissatut siunnersuummissaaq atuarneqarsinnaavoq, uumassuseqanngitsunik misissueqqissaarnernut, misissueqqaarnernut atuinermullu atatillugu pinngortitamik illersuinis­samik aalajangersakkat pinngortitamik illersuinissaq pillugu inatsit malillugu pisassanngitsut, kisiannili inatsiseqartitsinermi taamatut ingerlatsinissamut nalunaaruteqarnermi akuersissuteqar­nermiluunniit tunngaviliisussani, kiisalu taakkua ataatsimut oqartussaasunik suliarineqarnerinut atatillugu. Imaappoq pisuni taamaattuni ilaatigut aatsitassanik ikummatissanillu ingerlatsiner­mut atatillugu aatsitassat ikummatissallu pillugit inatsimmi aalajangersaavigineqassapput.

Inatsisissatut siunnersuummisulli Katersugaasiveqarneq allagaateqarfeqarnerlu pillugit Inatsi­sartut peqqussutaanni malittarisassaqarpoq pinngortitap pilersitaanik naasut uumasullu peerne­qassanngitsut, allanngortinneqassanngitsut ajoquserneqaratilluunniit, tassa Nunatta Katersugaa­sivia Allagaateqarfialu akuersiseqqaartinnagu. Tamatumunnga aalajangersagaq inatsisissatut siunnersuummi ilanngunneqarpoq, aamma malittarisassat taamaattut pinngortitamik illersuiner­mik ilaqarmata, suliassaqarfimmili maanna inatsiseqartitsinerup allanngortinneqarnissaa eqqar­saataanngilaq.

Nunaminertat atugaanerat pilersaarusiorfigineqarnerallu pillugit Inatsisartut peqqussutaat inatsisissatut siunnersuummut attuumassuteqarpoq, pingaartumik siunnersuummi pinngortitap ilaani illersuineq aamma pinngortitap ilaani illersuiniarluni killeqarfiliisarnerit pillugit aalajan­gersakkanut tunngasutigut. Illersuiniarluni killeqarfiit taakku iluanni assersuutigalugu illuaqqa­mik inissiiniartoqartillugu nunaminertamik atuinissamut akuersissut tunniunneqartussaavoq nunaminertamik atuineq pilersaarusiornerlu pillugit Inatsisartut peqqussutaanni aalajangersak­kat malillugit, ilaatigut inatsisissatut siunnersuummi aalajangersakkat tunngavigalugit.

Taamatuttaaq inatsisissatut siunnersuut aalajangersakkamik imaqarpoq illuaqqat asiartarfiit inissinneqarnerinut atatillugu pinngortitami immikkut ittunut sinerissamullu ungasissusissanut, inatsisissatut siunenrsuummi uuttuusikkanut allaanerusumik aalajangersagaliortoqarnera. Taa­matut nunaannaq pillugu pilersaarusiortoqartarpoq - sumiiffimmi aalajangersimasumi atuuttus­samik - nunaminertanik atuineq pilersaarusiornerlu pillugit Inatsisartut peqqussutaat malillugu. Illuaraqarfiit pillugit pilersaarut Naalakkersuisut kommunillu pineqartup akornani suleqatigiin­nikkut pisassaaq. Naalakkersuisut peqqussut taanna malillugu nunaannarmut pilersaarut atuuti­lersinnagu akuersissutigisussaavaat.

Inatsisissatut siunnersuummittaaq ipput aalajangersakkat Naalakkersuisut pinngortitami angal­lassinnaaneq uninngaarnerlu pillugit maleruagassanik aalajangersaasinnaanerannik imaqartut, aamma angallatit motorillit atorneqarnerat pillugu. Avatangiisit illersorneqarnerat pillugu Inatsisartut peqqussutaat (avatangiisit pillugit peqqussut) malillugu angallatinik motorilinnik atuineq pillugu aalajangersaasoqarsinnaavoq, taamaaliortoqarsimallunilumi @snescooterit pillu­git nalunaarutitut@ ittut atorlugit. Pinngortitamik illersuineq pillugu inatsisissatut siunnersuum­mi aalajangersagaq imatut atorneqassasoq eqqarsaatigineqarpoq, tassani taamaallaat pinngortita­mi sianiginiagassat malittarisassiorneqarlutik, kisiannili nipiliorneq pillugu aamma tikeqqu­saanngitsunik killeqarfiliinerit il.il. pillugit malittarisassaqartitsinermut aalajangersakkat avatan­giisit pillugit peqqussut tunngavigalugu malittarisassaqartitaassallutik.

Avatangiisit pillugit peqqusut pinngortitamut toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit sunniutinik aalajangersagartaqarpoq. Soorlu eqqagassalerineq peqqussummi tassani aalajanger­saavigineqarpoq. Taamaammat inatsisissatut siunnersuut pinngortitami eqqakkat pillugit ima­qartinneqanngilaq.

Inatsisissatut siunnersuummi atuarneqarsinnaavoq, tatsit tarajuusumik imeqartut aamma tatsit tarajornitsuusut puilasullu kissartut kiisalu pinngortitami immikkut ittuni ungasissusissanut piumasaqaatit imermik pissarsiniarfinnut atuutinngitsut. Pissarsiniarfiit taakkua Imeqarfissatut isumalluutinik mingutsitsinaveersaarnissaq imerineqartussamillu imeqarfiliorneq pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni, avatangiisit pillugit peqqussummi atortus­sanngortitaasoq naapertorlugu aalajangersagaapput.

Imaani avatangiisit pillugit Inatsisartut peqqussutaat kunngillu peqqussutaa pinngortitamik illlersuineq pillugu inatsimmut sanilliullugu allaanerusunik aalajangersagaqarpoq. Taamaalillu­ni siullermik taaneqartup immap mingutsaaliorneqarnissaanik aalajangersaavoq - tassunga ilaalluni uuliamik mingutsitsineq, stoffit assigiinngitsut iginneqartarneri - ilaatigut imaani ingerlatanik aalajangersagartalik, pinngortamillu illersuineq pillugu inatsit immami uumassusi­linnik naasunillu toqqaannartumik illersuinissaq siunertaalluni. Taamaalilluni pinngortitamik illersuineq pillugu inatsit immamik qanorluunniit mingutserisinnaanermut aalajangersaanissa­mut atorsinnaanngilaq, taamaallaalli immami uumasut naasullu uninngaarfinnaavisa illersorne­qarnissaannut atorneqarsinnaalluni.

Naalakkersuisut piginnaatitaapput:

Inatsisissatut siunnersuut naapertorlugu Naalakkersuisut arlalippassuarnut tunngassuteqartuni piginnaatitaaffilerneqarput. Assersuutigalugu Naalakkersuisut uumasunik naasunillu illersuineq pillugu maleruagassanik aalajangersaasinnaatitaapput, nunaminertat eqqissisitaanissaannik aalajangiisinnaallutik kiisalu inatsit malillugu assigiinngitsunik akuersissuteqartarsinnaallutik. Aammattaaq Naalakkersuisut inatsisip malinneqarnerata nakkutigineqarnissaa akisussaaffigaat.

Inatsisissatut siunnersuutikkut kommunit nutaanik suliakkerneqassanngillat. Siunnersuut malil­lugu taamaattoq Naalakkersuisut kommunalbestyrelsi, kommunalbestyrelsit arlallit imaluunniit kommunalbestyrelsit tamaasa inatsit malillugu suliassaasunik isumaginneqqullugit peqqusin­naavaat, assersuutigalugu inatsisip malinneqarnissaa nakkutigeqqullugu. Kisiannili taamatut piginnaatitaaffimmik tunniussisoqarsinnaavoq taamaallaat kommunalbestyrelsi taamaalioqqune­qarnissaminut akuersippat.

Allaffissornikkut aningaasatigullu Namminersornerullutik Oqartussanut kingunissai:

Pinngortitap allanngutsaaliorneqarnissaanik inatsimmut 1980-imeersumut sanilliullugu inatsi­sissatut siunnersuut Namminersornerullutik Oqartussat ataanni oqartussanut allaffissornikkut aningaasaqarnikkullu kinguneqangaassangatinneqanngilaq. Tamanna Aningaasaqarnermut Pisortaqarfiup tusarniaanermi akissuteqaataani 23. juni 2002-mi ilalerneqarpoq.

Uumasut naasullu illersorneqarnissaannik aalajangersakkat killilliussatut aalajangersagaagamik aatsaat nalunaarutinik atuutilersitsisoqassappat sunniuteqalissapput. Namminersornerullutik Oqartussanut aningaasaatigut allaffissornikkullu kingunissai qanoq ittuussanersut tunngavissa­limmik eqqoriarneqarsinnaanngillat. Tassami apeqqutaajumaarpoq siunissami illersuineq qanoq pisariaqartigissanersoq aammalu tamanna nalunaarusiornikkut qanoq annertutigisumik piviu­sunngortinneqartassanersoq.

Aamma inatsisit malinneqarnersut paasiniarlugu nakkutilliinerup annertussusianut inatsisissatut siunnersuut imaaliallaannarluni sunniuteqassanngilaq, tassa pinngortitap allanngutsaaliorneqar­nissaanik inatsimmut 1980-imeersumut sanilliullugu.

Siunnersuutimmi aalajangersakkat ataasiakkaat allaffissornikkut aningaasaqarnikkullu Nammi­nersornerullutik Oqartussanut annikitsuinnarmik sunniuteqassapput.

Tassalu naammagittaalliuteqartarfimmik arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumik pilersitsinissaq Namminersornerullutik Oqartussanut taamatut sunniuteqassaaq. Pinngortitap Illersorneqarnera pillugu Siunnersuisoqatigiit pilersinneqassagunik allaffissornikkut aningaasa­qarnikkullu kinguneqaataatsiassapput.

Pinngortitat pissusiisa ilaannik aammalu pinngortitat pissusiisa ilaannik illersuiffissat killingi pillugit aalajangersaasoqarnerata nassatarisaannik aalajangersakkat sanioqqunneqarnissaannik immikkut akuersissutit killilimmik amerlassusillit suliarineqartalissapput. Aamma uumasut nujuartat kiisalu naasut maaniinnaq naasartut siammarneqarnerat, pigineqarnerat, eqqunneqar­nerat anninneqarnerallu il.il. aammalu nioqqutigineqarnerat pillugu aalajangersakkat ullumik­kornittaaq amerlanerusunik suliassaqartitsissapput, taakkuli amerlassangatinneqanngillat. Aammalu pinngortitami angallanneq uninngaarnerlu pillugit aalajangersakkat, kiisalu pinngorti­tamut sunniutissat pillugit nalilersuinerit Naalakkersuisut killilimmik suliassaqaatiginerusalissa­vaat.

Ataatsimut isigalugu pinngortitap allanngutsaaliorneqarnissaanik inatsimmi atuuttumi aaqqis­suussinermut sanilliullugu inatsisissatut siunnersuut Namminersornerullutik Oqartussanut killilimmik allaffissornikkut aningaasaqarnikkullu sunniuteqassaaq.

Allaffissornikkut aningaasatigullu kommuninut kingunissai:

Naalakkersuisut kommunillu oqartussaaffiinik agguataarineq pillugu nassuiaammi takuneqar­sinnaasutut, inatsisissatut siunnersuummi aallaavigineqarpoq Naalakkersuisut tassaasut iliuu­serineqartussanik assigiinngitsunik aallarniisartussat. Kommunillu tassa pinngortitap illersorne­qarnissaanut tunngasutigut immikkut suliassaqalernavianngillat.

Inatsisissatut siunnersuut naapertorlugu Naalakkersuisut kommuninik inatsit malillugu suliassii­sinnaapput. Aatsaalli kommunit akuersippata taamaaliorsinnaasassallutik. Suliassaalersut sooru-nami kommuninut allaffissornikkut aningaasatigullu kinguneqassapput.

Inatsisissatut siunnersuut suliassaqarfinni killilinni iliuutsit allat kingunerisaannik kommuninut allaffissornikkut aningaasaqarnikkullu nassataqartussaavoq. Pisuussutit uumassusillit imaluun­niit nunaminertat eqqissisitat aqunneqarnissaannik pilersaarusiornermut inatsisartut inatsisaata periarfissarititaasa nassatarisaannik kommunit pineqartut nalinginnaasumik peqataatinneqartas­sapput taamalu taakkununnga allaffissornikkut aningaasaqarnikkullu kinguneqartassallutik.

Siunnersuummi aalajangersakkat ataasiakkaat kommuninut allaffissornikkut aningaasaqarnik­kullu annikitsuinnarmik sunniuteqassapput. Nalilerneqarporli sunniutissai annikitsunnguussa­sut.

Tassalu inatsisartut inatsisaata atuutilerneranit ukiup ataatsip ingerlanerani kommunit maleruaq­qusaminnik Naalakkersuisunut nalunaaruteqartussaanerat pillugu siunnersuut kommuninut suliassaqaataalissaaq.

Pinngortitat pissusiisa ilaannik aammalu pinngortitat pissusiisa ilaannik illersuiffissat killingi pillugit aalajangersakkat naapertorlugit kommuniittaaq suliassaqarnerulersinnaapput, suliassalli tamakku kommunini suut tigussaasut pillugit pilersaarusiornermut atasussaammata - pinngorti­tammi illersorneqarnissaanik inatsisartut inatsisaat naapertorlugu malittarisassanik saneqqutsi­nissamut immikkut akuerineqarumalluni qinnuteqaatit nunaminertanik atugassinneqarnissamik  qinnuteqarnermut atatillugu suliarineqartartussaammata, tassalu kommunit Naalakkersuisunut aalajangigassanngortitsinnginnerminni Asiulliullutik@ suliarereertarmatigit - suliassat amerlissu­tissaat tamakku killeqartussatut isumaqarfigineqarput.

Kommunit suliassani annerusuni sanaartortitsisuusussaatillutik pisuni ataasiakkaani inatsisartut inatsisaat malillugu suliassinneqarsinnaapput. Soorlu kommuni illoqarfiup avataani annertuu­mik sanaartortitserusukkuni taava nunap imaluunniit uumasut naasullu qanoq sunnerneqarnis­saannik nalilersuinissaminik pisussaaffilerneqassaaq.

KANUKOKA-p tusarniaanermut akissummini 26. juni 2002-meersumi inatsisissatut siunner­suutip akuersissutigineqarneranut atatillugu aningaasatigut kingunerisassat pillugit imaattut saqqummiuppai: A...aatsaanuna inatsit nutaaq nalunaarutit, inatsimmi siunertarineqartut pissusi­viusutigut qanoq ingerlanneqarnissaannut Naalakkersuisut qanoq kissaateqarnerannik aalajan­gersaaviusut, atorlugit atorneqalersussanngorpat aningaasartassai paasineqassasut kattuffiullu pissusissamisoortuutippaa kommunit kattuffillu taamaaliortoqartussanngorpat tusarniaavigine­qarnissaat....@

                                                                                     Aalajangiiniarnerni innuttaasut allallu peqataatinneqartarnerat:

Inatsisip atortinneqarnerani innuttaasut isumaasa aalajangiinernut ilanngunneqartarnissaat pi-ngaartinneqarluinnassaaq. Inatsit naapertorlugu aalajangersaasoqartillugu erseqqissunillu aala­jangiisoqartillugu ilisimasat pitsaanerpaat isiginiarneqartassapput, soorlu uumassusillit pillugit siunnersuinerit. Aamma pingaaruteqarluinnarpoq pisortaqarfiit, kommunalbestyrelsit, kattuffiit aammalu peqatigiiffiit allallu attuumassuteqartut aalajangiiniarnernut ilanngunneqartarnissaat.

Inatsisissatut siunnersuut tamanut tusarniaatigineqarpoq:

Piffissami 2. maj 2002-miit 20. juni 2002-mut pinngortitamik illersuineq pillugu inatsimmut siunnersuummut missingiut tamanut tusarniaatigineqarpoq. Inatsisissatut siunnersuut manna tusarniaanermi akissuteqaatit takkuttut tunngavigalugit sapinngisaq naapertorlugu suliaavoq. Taamaalilluni nalilerneqarpoq, siunnersuummi matumani tusarniaanermi akissuteqaatit maanga ilanngunneqartut isiginiarneqarluarsimasut.

20. august 2002                                                                                                        UKA 2002/85

Inatsisissatut siunnersuummi aalajangersakkanut ataasiakkaanut nassuiaatit

Kapitali 1. Inatsisartut inatsisaata siunertaa atuuffialu:

' 1-imi inatsisip siunertaa pillugu aalajangersakkami allaaserineqarput Inatsisartut inatsisaata allafissornikkut aqunneqarnerani mianerineqarsinnaasut mianerisariaqartullu. Tassalu siunertat ' 1-imi taaneqartut tassaapput siunertat pingaarnerit Inatsisartut inatsisaata allaffissornikkut aqunneqarnerani isigimasariaqartut, ilanngutinngitsoorumaneqanngilarli ' 1-imi taaneqartut saniatigut mianerisassat allattaaq inatsisartut inatsisaat naapertorlugu tigussaasumik aalajangik­kat isigimasariaqarsinnaanissaat.

'1, imm. 1:

Imm. 1-imi allassimavoq: Ataamaalilluni uumassusilinnik piujuaannartitsineq tunn­gavigalugu inuiaqatigiit ineriartorsinnaaqqullugit@. Piujuaannartitsi­neq/ineriartorneq 1992-imi Riomi Naalagaaffiit Peqatigiit avatangiisit ineriartornerlu pillugit ataatsimeersuartitsinerani sammisat pingaarnersaraat. Uumassusillit assigiinngitsut amerlasoorsuunerat pillugu 1992-imi isumaqati­giissut (ulluinnarni uumassusillit assigiinngitsut pillugit isumaqatigiissummik taaneqartartoq) Danmarkip - naalakkersuisut akuersinerisigut - Kalaallit Nunaat sinnerlugu atsiugaa malillugu allassimavoq, nunat uumassusillit assigiinngeqisut atajuarnissaat akisussaaffigigaat uumasullu isumalluutitik atortussaallugit piujuartitsinissaq tunngavigalugu. Taamaalilluni Inatsisartut inatsisaatigut Kalaallit Nunaata pisussaaffigaa inuiaqatigiit ineriartussasut piujuartitsinissaq tunngavigalugu.

Piujuartitsinissaq tunngavigalugu oqarneq imatut paasisariaqarpoq, isumalluutit avatangiisit mianeralugit atorneqassasut atorluaaneq illersuinerlu oqimaaqatigiissillugit, taamaalilluni inuuniarnermi tunngavissat aserorneqassanatik. Tassalu piujuartitsinissaq siunertaralugu ineriar­tornermi qulakkeerneqassaaq innuttaasut pisariaqartitaat naammassineqassasut kinguaariit tulliuttut periarfissaat akornusernagit.

Imm. 1-imi allassimavortaaq Inatsisartut inatsisaatigut pinngortitaq illersorneqassasoq Amianer­

sornissamik tunngavissat naapertorlugit@. Mianersuutiginninnissamik oqarneq imatut paasisaria­qarpoq isumalluutit piujuartitsinissaq tunngavigalugu aqunneqarnersut nalornissutigineqarpat pinngortitami pissutsit salliutinneqartariaqartut. Tassalu tamakkiisumik uppernarsaasoqartaria­qanngilaq pisortat pinngortitaq illersorniarlugu aaqqissuussinnginneranni.

Tamatuma saniatigut imm. 1-mi allassimavoq Inatsisartut inatsisaat aqunneqassasoq Ainuit inuunerminni atugarisaat ataqqillugit@. Tamatumani isumagineqarpoq najukkani assigiinngitsu­ni pissutsit, ileqquliussat innuttaasullu kissaatigisaat tulleriiaarinerilu ilanngunneqarlutillu sianiginiarneqassasut.

'1, imm. 2:

Imm. 2-mi siunertat pingaarnerit taagorneqarput.

Imm. 2, nr. 1-mi taaneqarpoq, Inatsisartut inatsisaanni siunertarineqartoq uumassusillit assigiin-ngitsut illersorneqarnissaat. Taamatut oqarneq imatut paasisariaqarpoq Inatsisartut inatsisaatigut qulakkeerneqassasoq nunatsinni siunissamissaaq uumassusillit naasullu assigiinngitsut maan­nakkutut amerlassuseqartuartinneqartariaqartut, tamatumani ilanngullugit pissutsit taamaattuar­nissaat anguniarlugu illersuinissaq anguniarlugu iliuuseqartoqarsinnaanera.

Kalaallit Nunaat uumassusillit assigiinngitsut amerlasoorsuunerat pillugu Isumaqatigiissummut 1992-imeersumut ilaavoq. Tassanilu pingaarnertut siunertarpiaavoq naasut uumassusillillu amerlasoorsuunerisa illersorneqarnissaat.

Imm. 2, nr. 2-mi allassimavoq Inatsisartut inatsisaanni anguniagaasoq pingaarneq tassaasoq isumalluutit uumassusillit atajuartitsinissaq tunngavigalugu atorneqarnissaat. Isumalluutinik uumassusilinnik oqarnermi pineqarpoq nunatsinni uumassusillit naasullu kap. 2, 3 aamma 4 aamma 5 malillugit aqunneqartut uumasunut miluumasunut timmissanullu, aalisakkanut uumas­susilinnullu allanut kiisalu pinngortitami naasunut tunngatillugu. Oqariaaseq Apiujuartitsinissa­mik tunngaveqarneq@ matuma siuliini allaaserineqareerpoq.

'1, imm. 3:

Tassani allaaserineqarput Inatsisartut inatsisaanni siunertat allat imm. 2-mi pingaarnertut siuner­tatut taaneqanngitsut.

Pinngortitamik allanngutsaaliuineq pillugu Inatsisartut inatsisaannut atuuttumut sanilliullugu Inatsisartut inatsisaanni nutaatut malittarisassiortoqarpoq pinngortitat uumasut nujuartat, naasut pinngortitallu isaannarmik takuneqarsinnaanngitsut kiisalu uumassusillit naleqqussakkat pillugit inuiaqatigiit qanoq pissusilersortariaqarnersut. Tassalu imm. 3, nr. 1-mi 2-milu ersarissarneqar­poq Inatsisartut inatsisaanni anguniagaasoq qulakkeerumalugu uumasunit nujuartanit, naasunit pinngortitanillu isaannarmik takussaanngitsunit pisut atorneqarnerat inuiaqatigiinnut iluaqutaas­sasoq, aammalu Inatsisartut inatsisaanni anguniagaasoq qulakkeerumallugu uumassusillit naleqqussakkat iluaqutigineqarneranni, atugaaneranni aqunneqarnerannilu pinngortitaq inuillu peqqissusiat illersorneqassasut.

                                                                                     '2:

Tamatumani Inatsisartut inatsisaata nunat imartallu atuuffii aalajangersarneqarput. Tassalu pineqartut tassaapput nuna kiisalu imartat aalisarnikkut oqartussaaffigisat.

Inatsisartut inatsisaata Kalaallit Nunaanni nunatat tamaasa aallaavittut atuuffigai. Taamaattorli kapitali 8-p, 9-p, 13-ip aamma 16-ip atuuffigaat illoqarfiit nunaqarfiillu killeqarfiisa avataat.

'3:

Uumassusillit naasullu Inatsisartut inatsisaanni ilaatinneqartut aalajangersaavigineqarput.

Imm. 1-imi atuarneqarsinnaasutut naasut pinngortitami naasartut, nunami immamilu miluuma­sut, timmissat, aalisakkat uumasullu allat Inatsisartut inatsisaanni pineqarput. Tamatumunngali ilanngussisoqanngilaq, tassalu aalisakkat, uillut, raajat, saattuat qaleruallillu allat illersugaanerat iluaqutigineqarnerallu aalisarnermut Inatsisartut inatsisaanni aalajangersagaammata. Suussutsit aalisarneqarsinnaasut tamarmik Inatsisartut aalisarneq pillugu inatsisaanni aalajangersagaasin­naammata tamatuma kinguneraa, inatsisissatut siunnersuut inuussutissarsiutigalugu inuussutis­sarsiutiginaguluunniit aalisarnermut tunngassuteqartunut atuutinngilaq. Inuussutissarsiutigalugu inuussutissarsiutiginaguluunniit aalisarnermut paasinninneq inatsisartut aalisarneq pillugu inatsisaanni nassuiaatit oqariartaasaannut naapertuupput.

Inatsisartut aalisarneq pillugu inatsisaa suussutsit taakkua illersorneqarnissaannut periarfissii­voq, taakkuali najugannaavisa illersorneqarnissaat pineqarani. Pinngortitamik illersuineq pillu­gu inatsit taakkua najugannaavisa illersorneqarnissaannut atatillugu atorneqarsinnaanissaa eqqarsaataavoq, soorlu kuummik illersuinissamut piujuaannartitsinissamullu imaluunniit suffi­sarfiit serlersaarfigineqarsinnaaneranni illersorneqarnissaannut piujuaannarnissaannullu iliuutsi­nut. Taakkua aalajangersagaliorfigineqarsinnaanissaannut atatillugu tamanna Aalisarnermut Piniarnermullu Pisortaqarfimmik oqaloqatiginnereernikkut pissaaq, ilaatigut aalisarneq pillugu inatsisip pinngortitamillu illersuineq pillugu inatsisip ataqatigiissaarneqarnissaannut siunerta­mut qulakkeerinissami.

Imm. 2-p naasut pinngortitami naasartut suulluunniit Inatsisartut inatsisaanni aalajangersaavigi­neqarput, tassunga ilaallutik naasut, ivikkat, issuatsiaat pupiillu pinngortitami naasartut.

'4:

Tamatumani aalajangersarneqarpoq Inatsisartut inatsisaat misissueqqaarnernut, misissueqqis­saarnernut pisuussutinillu uumaatsunik atuinermut aalajangersagaliornissamut atuutsinneqarsin­naanngitsoq. Pisuni taamaattuni aatsitassanut ikummatissanullu inatsit atuutsinneqartussaavoq.

Kapitali 2. Uumasunik miluumasunik timmissallu illersuineq:

'5:

Aalajangersakkami matumani pineqarpoq Naalakkersuisut uumasunik miluumasunik aalisakka­nillu, tassunga ilanngullugit ataani immikkoortuni 1-9-mi attuumassuteqartunut maleruagassat.

Nr. 1:

Uumasunik aalajangersimasunik, uumasoqatigiinnik taakkualuunniit ilaannik naalakkersuisut eqqissisimatitsinissamut maleruagassanik aalajangersaasinnaapput.

Uumasut aalajangersimasut eqqissisimatitaanerat tassaavoq uumasut taakkua tamarmik nuna tamakkerlugu eqqissisitaanerat, assersuutigalugu arferit timmissalluunniit aalajangersimasut. Imm. 2 malillugu illersuiniarluni iliuusaasinnaasunut sanilliullugu uumasut aalajangersimasut eqqissisimatitaanerat pillugu nr. 1-imik atuineq nalinginnaasunik tassaasaassaaq uumasut eqqissisimatitaalluinnarneqalernerat, taamaalilluni ukiup ilaani sukkulluunniit piniaqqusaaju­naarlugit.

Uumasoqatigiinnik oqarnermi pineqarput uumasoqatigiit nunap immikkoortuini agguarsimaga­juttut. Uumasoqatigiit agguarsimanerannut assersuutitut taaneqarsinnaavoq tuttut umimmaallu nuna kaajallallugu amerlanerullutik ikinnerullutilluunniit agguarsimasarmata. Imm. 1 malillugu uumasoqatigiit taamaattut ataatsit arlallilluunniit eqqissisimatitaasinnaapput.

Kiisalu nr. 1 malillugu uumasoqatigiit ilaannut eqqissisimatitsinissamut malittarisassanik aalajangersaasoqarnissaa periarfissaqarpoq. Tamatumani assersuutigalugu pineqarsinnaapput tuttut umimmaalluunniit amerlasuut ikittulluunniit ilaasa eqqissisimatitaanerat, assersuutigalugu sumiiffimmi aalajangersimasumi.

Pinngortitap eqqissisimatitaanissaanut Inatsisartut inatsisaat ullumikkut atuuttoq malillugu piniarnermut aallaaniarnermullu Inatsisartut inatsisaannut tunngatillugu periarfissaqareerpoq miluumasut uumasoqatigiit ataatsit taakkuluunniit ilaasa eqqissisimatitaanissaannut.

Nr. 2.

Uumasut miluumasut timmissallu suiaassusiat, utoqqaassusiat angissusiallu tunngavigalugit piniarnernermik aallaaniarnermillu malittarisassanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

Tupinnanngitsumik aalajangersagaq taanna pingaartumik uumasut miluumasut illersornissaan­nut pingaaruteqartussaavoq, aammali timmissat illersornissaannut pingaaruteqarluarsinnaavoq.

Taamatut malittarisassiornermut tunngaviuvoq naalakkersuisut nalunaarusiornermut tunngatil­lugu aqutsinissamut aalajangersakkat malillugit piniarnerup aallaaniarnerullu immikkut aqunne­qarsinnaanissaat suiaassuseq, utoqqaassuseq angissuserlu pillugit immikkut paasissutissat tunngavigalugit aalajangersagaliornissaminnut periarfissinneqarmata.

Piniarneq aallaaniarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaat malillugu piniarnerup aallaaniarnerullu aqunneqarnissaat pillugu aaqqissuussisoqarsinnaalereerpoq, tamatumani ilanngullugu malittari­sassiortoqarsinnaalluni uumasut piniakkat angissusiat, utoqqaassusiat aamma suiaassusiat pillugit.

Nr. 3:

Uumasut miluumasut timmissallu qaqugukkut piniarneqarsinnaaneri pillugit Naalakkersuisunut malittarisassiorsinnaapput.

Uumasunut assigiinngitsunut ataasiakkaanut tunngatillugu nalunaarusiornermut atatillugu Naalakkersuisut nalilersussavaat uumasut miluumasut timmissallu qaqugukkut piniarneqartas­sanersut, ilaatigut ilimariikkat pitsaanerpaat naatsorsuutigalugit.

Pinngortitamik allanngutsaaliuineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi periarfissaqareer­poq, piniarnermut aallaaniarnermullu Inatsisartut inatsisaat ilanngullugu, piffissat piniarfissat aallaaniarfissallu aalajangersarnissaannut.

Nr. 4:

Sumiiffinni aalajangersimasuni piniarnermik aallaaniarnermillu inerteqquteqarneq pillugit Naalakkersuisut malittarisassiorsinnaapput.

Taamatut sumiiffinni erseqqinnerusumik taasani piniarnerup aallaaniarnerullu inerteqqutaaler­nissaanut ilaatigut patsisaasinnaavoq Naalakkersuisut paasippassuk uumasoqatigiit ataatsit arlallilluunniit sumiiffimmi pineqartumi ikileriarsimasut.

Iliuusissat sorliit iliuusissaaneranni Naalakkersuisut eqqarsaatersuutaanni aalajangiinissami pingaartuusussaavoq, Naalakkersuisut aalajangersagaq taanna atorsinnaaneraat­/atussaneraat aammalu Naalakkersuisut qaqugukkut kapitali 6 nunaminertat aamma tatsit immallu eqqissisi­matinnissaannut tunngasoq atorsinnaa­neraat/atussaneraat, Naalakkersuisut kissaatigippassuk uumasut miluumasut timmissalluunniit sumiiffinni erseqqinnerusumik tassani piniaqqusaajun­naassasut. Assigiinngissutit ilagaat Naalakkersuisut nr. 4 malillugu allaffissornikkut aaqqiisin­naammata aqutsinissamik aalajangiinertigut, kisiannili kapitali 6 malillugu eqqissisimatitsineq periaaseq immikkut ittoq atorlugu ingerlanneqartussaalluni. Nr. 4 malillugu illersuinermi taa­maallaat pineqarpoq piniaqqusiunnaarneq aallaaniaqqusiunnaarnerlu, kapitali 6-ili malillugu eqqissisimatitsinermi ilaalluarsinnaallutik aalajangersakkat sumiiffimmut tunngasut allat. Kapitali 5 malillugu eqqissisimatitsineq aamma sivisunerugajussinnaavoq, nr. 4-li malillugu aaqqissuussinerit sivikinnerusumik atuussinnaallutik.

Piniarneq aallaaniarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaanni Naalakkersuisut ullumikkut periarfis­saqareerput sumiiffiit aalajangersimasut piniarfigeqqujunnaarnissaannut. Kisiannili pinngortitap illersorneqarnissaa pillugu Inatsisartut inatsisaanni ilaammat uumasut miluumasut timmissallu illersugaanissaat aalajangersagaq taanna pinngortitap illersorneqarnissaa pillugu Inatsisartut inatsisaaniitinneqartariaqaraluarpoq.

Nr. 5:

Aalajangersagaq manna malillugu Kalaallit Nunaat tamakkerlugu nunalluunniit immikkoortuini erseqqinnerusumik taasani nunamiunik imarmiunillu miluumasunik kiisalu timmissanik pisas­siissutit Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersagaliorsinnaapput.

Ukiut ingerlanerini Naalakkersuisut uumasut miluumasut nunamiut imarmiullu qanoq amerlati­gisut pisarineqarsinnaanerat aalajangersartarsimavaat. Assersuutigalugit taaneqarsinnaapput tuttut umimmaallu arferillu ilaasa piniagaanerat.

Pisassat aamma aqunneqarsinnaapput aalajangeraanni timmissat qanoq amerlatigisut ullormut pisarineqassanersut.

Pisassat amerlassusilerneqarneranni Naalakkersuisut aalajangersinnaavaat pisassat inuutissar­siutigalugu piniartuinnarnit imaluunniit sunngiffimmi piniartartunit/aallaaniartartunit piarine­qassasut, kiisalu piniartut/aallaaniartartut taaneqartut arlariit akornanni pisassat qanoq agguaan­neqassanersut.

Uumasut miluumasut timmissallu qanoq amerlatigisut pisarineqarnissaannut Naalakkersuisut ullumikkut aalajangersaasinnaareerput.

Nr. 6.

Naalakkersuisut nalunaarut manna naapertorlugu uumasut miluumasut timmissallu nerisarisar­tagaasa illersorneqarnissaannut maleruagassanik aalajangersaasinnaapput, soorlu suussutsit ataasiakkaat sumiiffimmiiginnarnissaasa qulakkeeriffigineqarnissaannut. Assersuutigalugu uiloqarfiit illersorneqarnerisigut, taakkua miternut qingalinnut isasunut pingaarutilittut nerisaap­pata.

                                                                                     Nr. 7:

Aalajangersakkami matumani siunertarineqarpoq, Naalakkersuisut uumasut miluumasut nuna­miut imarmiullu kiisalu timmissat illersorneqarnissaat siunertaralugu iluaquteqarniarnermik aqutsinissamut pilersaarusiornissamut malittarisassanik aalajangersagaliornissaannut periarfis­sinneqarnissaat.

Iluaquteqarniarnermik aqutsinermut pilersaarutit taamaattut suliarineqartassapput qanimut suleqatigalugit pisortaqarfiit kommunillu pineqartut, kiisalu kattuffiit peqatigiiffiillu il.il. pine­qartut peqatigalugit aammalu paasisimasat pitsaanerpaat atorlugit.

Inatsisartut inatsisaanni matumani eqqarsaaatigineqanngilaq ilusilersornerani maleruagassat, imarisaasa aqutsinikkullu qanoq sivisutigisumik atuunnissaasa killilersorneqarnissaat. Ulluin­narni aqutsinikkut pilersaarutit assigiinngisitaartumik ilusilersorneqartassapput, assigiinngit­sorujussuarnik imaqarlutik, apeqqutaalluni ataasiakkaani pisariaqartitat suunersut.

Iluaquteqarniarnermik aqutsinissamut pilersaarummi allaaserineqarajussapput uumasoqatigiit killiffiat sunaanersoq sutigullu navianartorsiortitaanersut. Aqutsinissamut pilersaarummi inassu­tigineqassapputtaaq uumasoqatigiit illersornissaannut periaatsit suut atorneqassanersut.

                                                                                     Nr. 8 aamma 9:

Nr. 8 malillugu Naalakkersuisut sumiiffiit aalajangersimasut angallavigeqqusaannginnissaannik piffissartaannilluunniit malittarisassiorsinnaapput.

Sumiiffiit siuliani taaneqartut annertusinnaapput annikissinnaallutilluunniit. Sumiiffiit matune­qarnerat assigiinngitsutigut ingerlanneqarsinnaavoq, assersuutigalugu sumiiffiit piffissami sivikinnerusumi sivisunerusumiluunniit matuneqarneratigut, imaluunniit angallatit aalajangersi­masut inerteqqutaanerisigut, soorlu motorilinnik angalanissaq.

Tamatuma saniatigut Naalakkersuisut aalajangersagaq malillugu sumiiffimmi ingerlatat ersarin­nerusumik nalunaarsukkat inerteqqutigisinnaavaat aamma/imaluunniit piffissami aalajangersi­masumi.

AIngerlatat@ tassaasinnaapput snescoterit atorlugit angalaneq, imaatigut angalaneq kiisalu puk­kitsukkut timmisartorneq.

                                                                                     '6, imm. 1:

Malittarisassaq tamanna pisariaqarpoq qulakkeerumallugit nunatsinni isumalluutit pisariaqar­nera malillugu nalunaarsornissaat aammalu uumassusillit pisariaqarnera malillugu ilisimatuutut misissugaanissaat, ' 5 malillugu illersueriaatsit pisimagaluarpataluunniit.

                                                                                     '6, imm. 2:

Aalajangersakkami matumani aalajangerneqarpoq Naalakkersuisut inuit, soorlu inuutissarsiuti­galugu piniartuusut aamma sunngiffimminni piniartartut/aallaaniartartut, suliffeqarfiit pisortallu suliffeqarfii peqqusinnaagaat uumasut timmissallu pisarineqartut pillugit paasissutissanik ilisimatusarnermi atugassanik tunniusseqqullugit. Aammattaaq Naalakkersuisut siuliini taane­qartut peqqusinnaavaat iluaqutiginninneq pillugu paasissutissanik ilisimatusarnermi atugassanik tunniusseqqullugit, imaluunniit piniarneq aalisarnerlu pillugit allaffitsigut aqutsinermi atugassa­nik.

Piumasaqaatit taamaattut aalajangersarneqarsinnaapput sukumiinerusumik nalunaarusiornikkut imaluunniit aqutsinissaq pillugu aalajangiinertigut, Naalakkersuisut taamatut aalajangiisimappa­ta.

Suliffeqarfiit tamatumani ilanngunneqarput qulakkeerumallugu suliffeqarfik - inuit sulisuusut ataasiakkaat pinnatik - uumasunik miluumasunik timmissanilluunniit pisaqarsinnaatitaasut pillugit periarfissaqartariaqarmat suliffeqarfik nammineq atortussanik paasissutissanillu tun­niusseqquneqarsinnaasariaqartoq.

Pisortat suliffeqarfiinnut tunngatillugu eqqarsaatigineqarneruvoq ilinniarfinni ilisimatusarfinni­luunniit sulisut uumasunik timmissanillu pisaqarsinnaatitaalersarnerat.

Aalajangersakkakkut periarfissinneqarpoq inuit il.il. siuliini taaneqartut paasissutissanik piniar­nerup aallaaniarnerullu allaffitsigut aqunneqarnerani atugassanik tunniusseqqussallugit. Tassalu pingaaruteqarluinnarpoq pisortaqarfiit Inatsisartut inatsisaannik matumannga aqutsisuusut periarfissaqassasut piniakkanik pisaqarsimanermut paasissutissinneqarnissamut, ilaatigut eqqaa­mallugu Inatsisartut inatsisaat aqunneqartariaqarmat Inatsisartut inatsisaanni kapitali 1-imi siunertaq naapertorlugu.

                                                                                     Kapitali 3. Aalisakkanik illersuineq:

Kapitali 1-imi allaaserineqarpoq Inatsisartut inatsisaanni matumani aalisakkat suut pineqarner­sut. Tassani pineqarput aalisakkat inuutissarsiutigalugit atugaanngitsut aalisarnerlu pillugu Inatsisartut inatsisaatigut aqutaanngitsut.

'7:

Naalakkersuisut aalisakkat illersorsinnaavaat uumasut miluumasut timmissallu illersornissaan­nut sakkussat assigalugit ilaannakortumik malittarisassanik aalajangersaanikkut.

Taamaattumik ataatsimut isigalugu innersuunneqarput uumasut miluumasut timmissallu iller­sorneqarnerat pillugu nassuiaatit matuma siuliiniittut.

'8:

Aalajangersakkami uani takuneqarsinnaavoq ' 6 taamaaqataanik aalisakkanut atuuttoq. Imatut paasillugu Naalakkersuisut nunatsinni aalisagaqassutsip nalunaarsorneranut atatillugu imaluun­niit ilisimatusarnikkut misissuinermut atatillugu aalisarnissamut akuersisinnaasut. Aammattaaq Naalakkersuisut inuit, suliffeqarfiit pisortalluunniit suliffeqarfii kapitali manna malillugu aali­sakkanik taaneqartunik aalisarsinnaatitaasut peqqusinnaavaat aalisakkat pineqartut pillugit ilisimatuussutsikkut misissuinermi atortussanik tunniusseqqullugit. Aammattaaq Naalakkersui­sut inuit pineqartut il.il. peqqusinnaavaat aalisarneq pillugu paasissutisseeqqullugit ilisimatuus­sutsikkut misissuinermi allaffissornermililuunniit aqutsinermi atugassanik.

                                                                                     Kapitali 4. Uumasunik allanik illersuineq:

'9:

Naalakkersuisut kapitali 2-mi 3-milu uumasut taaneqartut saniatigut illersuinissamut malittari­sassanik aalajangersaasinnaapput. Tamatumani pineqarput assersuutigalugu uumassusillit isaannarmik takuneqarsinnaanngitsut, sullerngit qimerloqanngitsullu allat.

AUumassusillinnut allanut@ aalajangersagaliornermi siunertaavoq, uumasut miluumasuunngit­sut, timmiaanngitsut aalisagaanngitsulluunniit ataatsimoortinneqarnissaat. Aalajangersakkami piareersimaffigineqarportaaq uumassusillit nutaat miluumasuunngitsut, timmiaanngitsut aalisa­gaanngitsulluunniit Kalaallit Nunaannut takkussinnaanerat.

Uumassusillit tamakkua illersorneqarsinnaapput aaqqissuussinertigut assigiinngitsutigut arfini­litsigut kapitali 2-mittaaq uumasut miluumasut timmissallu illersugaanissaanni taaneqartutigut. Taamaattumik kapitali 2-mi aalajangersakkanut nassuiaatit innersuutigineqarput.

              Kapitali 5. Naasut pinngortitami nammineerlutik naasartut illersorneqarnissaat:

'11:

Naalakkersuisut naasut pinngortitami naasartut illersorneqarnissaat pillugu malittarisassanik aalajangersaasinnaapput

Naasunik pinngortitami naasartunik oqarnermi pineqarput naasut pinngortitami naasartut suu­sulluunniit. Tassalu aalajangersakkami eqqarsaatigineqanngillat naasut naatsiivinni nunalerivin­niluunniit naatinneqartartut.

Aaqqissuussinerit taakkua kapitali 2-mi taaneqartut assigimmatigik, kapitali 2-mi aalajangersak­kanut nassuiaatit innersuutigineqarput.

                                                                                     Kapitali 6. Nunaminertat kiisalu erngup immallu eqqissisimatitaanerat:

Ataatsimut isigalugu aalajangersakkat Pinngortitamik allanngutsaaliuineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni 1980-imeersumi nunaminertat eqqissisimatitaanissaat pillugu aalajangersakkat assigaat, inatsisissatulli siunnersuummi matumani eqqissisimatitsinissap piviusunngortinneqar­nissaa pillugu periusissat eqaallisarneqarsimapput. Pinngortitamik allanngutsaaliuineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni piumasarineqarpoq eqqissisimatitsinissap suliarineqarnerani inatsisissa­tut siunnersuummut matumunnga sanilliullugu pisortat amerlanerusunik paasissutissiissasut pinngortitamillu allanngutsaaliuineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni arlalitsigut piumasarineqar­poq Statstidendimi tamanut saqqummiussisarnissaq, inatsisissatulli siunnersuummi matumani tamanna pinnagu nalunaarusiortarnissaq pineqalerpoq.

Inatsisissatut siunnersuut manna malillugu pissutsini marlunni eqqissisimatitsinissamik suliaq tamanut ilisimatitsissutigineqartussaavoq, tassalu Naalakkersuisut eqqissisimatitsinissamik siunnersuusiorsimappata, kiisalu eqqissisimatitsinissamik siunnersuut inaarutaasoq naammas­sippat. Naalakkersuisut isumaqarput ilisimatitsinerit taakkua marluk aqqutigalugit innuttaasut naammattumik periarfissaqassasut aalajangiiniarnermi peqataanissaminnut, tamatumalu peqati­gisaanik aaqqissuussineq aqukkuminartuussalluni. Innuttaasut peqataatinneqarnerat Aarhuskon­ventionimut siuliini taaneqareersumut naapertuuppoq.

Kapitali 6-imi malittarisassat kingunerissavaat nunaminertap imaluunniit ermup immalluunniit eqqissisitaanerat aatsaat pisinnaammat kapitalimi matumani malittarisassat malillugit. Allatut oqaatigalugu siunissami Naalakkersuisut kisimik eqqisisimatitsinerit taamaattut pilersissinnaa­vaat. Assersuutigalugu kommunalbestyrelsip nunaminertamik eqqissisimatitserusuttup tamanna Naalakkersuisunut siunnersuutigissavaa, tassalu kommunimi malittarisassiornikkut nunaminer­taq eqqissisimatitanngortissinnaanagu. Taamaakkaluartoq malittarisassiat Inatsisartut inatsisaata atuutilinnginnerani aalajangigaasut atuutiinnassapput atorunnaarsinneqarnissamik tungaanut.

                                                                                     '13:

Naalakkersuisut nunaminertaq aamma imeq imarlu eqqissisimatitanngortissinnaavaat tamanna pisariaqarsorineqarpat anguniakkat ' 1-imi taaneqartut isumaginissaat eqqarsaatigalugu. Tassalu eqqissisimatitsinissaq kissaatiginarasinnaavoq uumassusillit amerlasoorsuunerat illersorniarlu­gu, imaluunniit nunap pissusia kulturikkulluunniit eriaginartut illersorniarlugit.

                                                                                     '13, imm. 2:

Malittarisassaq manna malillugu eqqissisimatitsinermi anguniarneqassaaq sapinngisamik iller­sorneqassasut uumasoqarfiit avatangiisaallu sukumiinerusumik nalunaarsukkat.

Uumasoqarfinnik oqarnermi pineqarput uumassusillit pinngortitamilu avatangiisaasa imminnut ataqatigiinnerat. Uumasoqatigiit iluanni uumassusillit tamarmik uumassusilinnit allanit assi­giinngitsutigut sunnerneqartarput taakkuninngalu isumalluuteqartarlutik.

Erseqqissarneqassaaq eqqissisimatitsinissami piumasaanngimmat uumasoqatigiit ataatsit arlal­lilluunniit sumiiffimmiinnersut. Taamaattumik aalajangersagaq taanna tassaaneruvoq  Aanguni­akkatut aalajangersagaq@. Tassalu aalajangersakkami takutinniarneqarneruvoq uumassusillit assigiinngitsut amerlasoorsuunerat pillugu isumaqatigiissummi Auumassusillit amerlasoorsuu­nerisa@ pillugu nassuiaaniarneq, tassani immikkoortiterneqarlutik uumasut, naasut, pinngortita­tut kinguaassiorfissat kiisalu uumasoqatigiit.

                                                                                     '14, imm. 1:

Imm. 1 naapertorlugu eqqissisimatitsinissamut suliassaq aallartissinnaavoq Naalakkersuisut aalajangerpata eqqissisimatitsinissamut siunnersuuteqarniarlutik. Suliassarli aamma aallartissin­naavoq kommunalbestyrelsi imaluunniit peqatigiiffik, soqutigisaqaqatigiiffik assigisaallu Naa­lakkersuisunit akuerisaasut Naalakkersuisunut eqqissisimatitsinissamik siunnersuuteqarpata.

Tassalu peqatigiiffik, soqutigisaqaqatigiiffik assigisaaluunniit akuerineqarsimasoq kisimi eqqis­sisimatitsinissaq pillugu Naalakkersuisunut siunnersuuteqarsinnaavoq. Peqatigiiffik, soqutigisa­qaqatigiiffik assigisaaluunniit akuerineqassappat minnerpaamik piumasaavoq nunatsinni naju­gaqarfeqarnissaa, aammalu sulinermini malittarisassamigut aaqqissugaassasoq. Taamatuttaaq peqatigiiffik eqqissisimatitsinissamik suliassiinissamut akuerineqassaguni, peqatigiiffiup pin-ngortitamik illersuinissamut siunertaqarnissaata piumasaqaataavoq.

Naalakkersuisut peqatigiiffiup, soqutigisaqaqatigiit assigisaasaluunniit suliassiinissamut akuer­sinissaat tamanna pillugu qinnuteqaateqarneq tunngavigalugu pissaaq, tamannalu Naalakkersui­suniit peqatigiiffimmut pineqartumut allakkatigut nalunaarutigineqassaaq.

Pinngortitamik allanngutsaaliuineq pillugu Inatsisartut inatsisaat 1980-imeersoq malillugu eqqissisitsinissamik Naalakkersuisunut saqqummiussisinnaapput Inatsisartut, naalagaaffik, kommunal­bestyrelsi imaluunniit peqatigiiffik imaluunniit pisortat suliffeqarfiat Naalakkersuisu­nit akuerisaasoq.

                                                                                     '14, imm. 2:

Aalajangersakkami matumani takuneqarsinnaavoq kommunalbestyrelsimiit imaluunniit peqati­giiffimmiit, soqutigisaqaqatigiinniit assigisaanilluunniit eqqissisimatitsinissaq pillugu siunner­suut minnerpaamik sunik imaqassanersoq. Tassalu siunnersuummi minnerpaamik ilanngunne­qassapput nunaminertaq imarluunniit suna eqqissisimatikkumaneqarnersoq, kiisalu ilisimatitsis­sutigineqassapput atuisinnaatitsissutit, pingaartumik nunaminertamut tunngasut eqqissisimatit­sinermit eqqorneqarsinnaasut. Taaneqartumut kingullermut tunngatillugu paasissutissat kater­soruminaassimappata Naalakkersuisut paasissutissanik katersueqataalluarsinnaapput.

Tamatuma saniatigut siunnersuummi ilaassapput siunnersuutip siunertaa tunngavialu pillugit nassuiaatit. Tassa suna pillugu nunaminertaq eqqissisikkumaneqarnersoq.

Tassalu aalajangersakkami piumasarineqanngilaq siunnersuuteqartoq eqqissisimatitsinissamut nalunaarusiavimmik suliaqassasoq paragraffit siunnersuutip imassai ilanngutereerlugit. Aalajan­gersakkamili matunneqanngilaq siunnersuusiortoq siunnersuuteqarsinnaasoq eqqissisimatitsi­nermi aalajangersagassatut siunnersuutinik.

                                                                                     '14, imm. 3:

Naalakkersuisut kommunalbestyrelsimiit imaluunniit peqatigiiffimmiit assigisaaniilluunnit eqqisisimatitsinissamut siunnersuut tigugunikku aalajangissavaat suliassaq ingerlaqqissanersoq ingerlaqqissannginnersorluunniit. Suliassaq ingerlateqqinneqassappat Naalakkersuisut eqqissisi­matitsinissamik siunnersuusiussapput siunnersuutigineqartoq tunngavigalugu.

Naalakkersuisut eqqissisimatitsinissaq pillugu suliassaq ingerlateqqikkumanagu aallajangerpata tamanna naammagittaalliuutigineqarsinnaavoq ' 57-imi malittarisassat malillugit. Eqqissisima­titsinissamilli siunnersuut Naalakersuisut tapersersimappassuk tamanna allanut naammagittaal­liuutigineqarsinnaanngilaq. Tamatumani inatsiseqarnikkut ajornartorsiuteqanngilaq, tassami inuit eqqissisitsinissamik siunnersuummik naammaginninngitsut suliap ingerlanerani kingusin­nerusukkut Naalakkersuisut aalajangiinerat naammagittaalliuutigisinnaammassuk, aammattaarlu periarfissaqassalluni siunnersuummut akerliliissalluni eqqissisimatitsinissamut siunnersuutip tamanut saqqummiunneqarneranut atatillugu, tak. ' 15.

'15:

Eqqissisimatitsinissamut siunnersuut pillugu Naalakkersuisut innuttaasut ilisimatissavaat aviisi­tigut nuna tamakkerlugu saqqummersartutigut, maannarpiaq Sermitsiaq AG-kkullu, tamanut saqqummiussinikkut, pisariaqarfiatigullu nunaqarfigisani tusagassiiviit aqqutigalugit. Taaneqar­toq kingulleq pingaartumik sumiiffiusinnaavoq aalajangersimasoq, taamaammallu sumiiffimmi innuttaasunut tunngasuusinnaalluni.

Tamatuma peqatigisaanik Naalakkersuisut inuit, ingerlatseqatigiiffiit, pisortat, suliffeqarfiit, soqutigisaqaqatigiiit assigisaallu nunaminertanik siunnersuummut ilaasunik atuisinnaatitaasut immikkut ilisimatissavaat. Tassani pineqarnerupput inuit nunaminertamik illuliorfissamik naggorissagassamilluunniit tunineqarsimasut. Aammattaaq Naalakkersuisut kommunalbestyrel­sit attorneqartut ilisimatissavaat.

Kiisalu ilisimatinneqassapput peqatigiiffiit kattuffiillu il.il. siunnersuummut annertuumik soqutigisaqarsorinartut. Malugeqquneqassaaq peqatigiiffiit kattuffiillu taamaattut pinngitsoora­tik tassaasariaqanngimmata peqatigiiffiit, soqutigisaqaqatigiit assigisaallu eqqissisimatitsinissa­mik suliassiisinnaatitaasut.

' 16:

Ilisimatitsinissap ' 15-imi taaneqartup piffissami saqqummerfiata kingornatigut eqqissisimatit­sinissaq siunniunneqartoq akornuserniarlugu piviusunngortinneqarnissaaluunniit ajornakusuu­lersinniarlugu iliuuseqartoqaqqusaanngilaq.

Inerteqquteqarneq atuuppoq aviisitigut nuna tamakkerlugu saqqummersartutigut tamanut saq­qummiussinermiit eqqissisimatitsinerullu inaarutaasumik tamanut saqqummiunneqarnissaata tungaanut, tak. ' 18, imm. 2.

                                                                                     '17:

Aalajangersagaq taanna naapertorlugu Naalakkersuisut pisariaqarfiatigut illumik piginnilernis­saannik piginnaassusilerneqarput, eqqissisimatitsinissamik atuutsitsilernissaq pisariaqarpat. Arsaarinnissinnaanissaq Inatsisartut arsaarinnittarneq pillugu inatsisaat naapertorlugu pissaaq.

Tamanna imatut paasisariaqarpoq eqqissisimatitsinissamut tunngatillugu taarsiiffigeqqulluni piumasaqaartoqarpat suliaq aaqqinniarneqaqqaassasoq taarsiiffigeqqusup Naalakkersuisullu isumaqatigiissuteqarnerisigut. Taarsiissuteqarnissap tunngavissaqarnera taarsiissutilluunniit qanoq annertutiginissaa isumaqatigiissutigineqarsinnaanngippat suliaq suliairineqassaaq ataatsi­miititami arsaarinnittarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni ' 2-mi taaneqartumi, tassanilu aalajangerneqassaaq taarsiisoqassanersoq taamaassappallu taarsiissut qanoq annertutigissaner­soq.

                                                                                     '18, imm. 1:

Aviiisini nuna tamakkerlugu saqqummersartuni eqqissisimatitsinissamik siunnersuutip tamanut saqqummiunneqarnerata kingornatigut qaammatit marluk piffissaliussaasut qaangiuppata Naa­lakkersuisut aalajangissavaat eqqissisimatitsinissaq piviusunngortinneqassanersoq. Naalakker­suisut aalajangernerat ' 20-mi malittarisassat malillugit naammagittaalliuutigineqarasinnaavoq.

Eqqissisimatitsinerup imarissavai eqqissisimatitsinermut aalajangersakkat arlallit nr. 1-imi 8-milu taaneqartut.

Eqqissisimatitsinermut aalajangersakkat ilaat eqqissisimatitsinermut aalajangersakkat atuutsin­neqarnissaanni oqartussaasut sorliit nakkutilliisuunissaat aalajangersaavigissavaa. Tamatumani pineqartuni aalajangersimasuni kommunalbestyrelse nakkutilliisuusinnaavoq, tamatumani kommune tamatumunnga isumaqataappat.

                                                                                     ' 18, imm. 2:

Tassani aalajangersarneqarpoq eqqissisimatitsilivinnissaq aviisitigut nuna tamakkerlugu saq­qummersartutigut tamanut saqqummiunneqassasoq, pisariaqarpallu sumiiffimmi tusagassiuutiti­gut. Tamanut saqqummiussinissaq taaneqartoq kingulleq immikkut pingaaruteqarsinnaavoq nunaminertaq killilik eqqissisimatinneqassappat taamalu sumiiffimmi tassanerpiaq najugalinnik attuisussaalluni.

'19, imm. 1, 2 aamma 3:

Tassani aalajangersarneqarpoq eqqissisimatitsineq atorunnaarsikkumaneqarpat allanngortikku­maneqarpalluunniit qanoq periuseqartoqassanersoq.

Imm. 1-imi pineqarpoq eqqissisimatitsineq Inatsisartut inatsisaata atuutilereernerani pilersitaa­soq kingusinnerusukkullu atorunnaarsitaaniartoq allanngortinniarneqartorluunniit. Tamatumani periuserineqassaaq eqqissisimatitserusunnermi periusiusoq, tassalu ilaatigut aviisitigut nuna tamakkerlugu saqqummersartutigut tamanut saqqummiussilluni.

Eqqissisimatitsinerit allanngortinneqarnissaannut aalajangersagaq ' 18, imm. 1, nr. 7-imut naleqqussagaassaaq, tamatumani allassimalluni eqqissisimatitsinermut aalajangersakkani im­mikkut akuersissuteqarnissamut aalajangiisoqarsinnaanissaa. Uniuinerni pingaaruteqanngin­nerusuni eqqissisimatitsinermut aalangersakkanik allanngortitsinnginnissaq pinngitsoorniarlugu immikkut akuersissuteqarsinnaanissamut periarfissaqartitsinissaq pissusissamisuussaaq.

Taamaattorli eqqissisimatitsinermut allannguinerit annertuut, soorlu sumiiffimmik eqqissisima­titamik killilersuinerit imaluunniit eqqissisimatitsinerup siunertaa uniorlugu immikkut akuersis­suteqarnerit immikkut akuersissuteqarnikkut pisassanngillat, eqqissisimatitsilernernulli periaat­sit assigalugit ingerlanneqassallutik.

Imm. 2-mi pineqarput eqqissisimatitsinerit Inatsisartut inatsisaata atuutilinnginnerani Naalak­kersuisut piviusunngortissimasaat. AEqqissisimatitsinitoqqat@ tamakkua atorunnaarsinneqassap­pata allanngortinneqassappataluunniit pisariaqarportaaq eqqissisimatitsilernermi periusissat atornissaat.

Imm. 3-mi siullermik pineqarput kommunit eqqissisimatitsineri Inatsisartut inatsisaata atuuti­linnginnerani Naalakkersuisut akuerisaannik pilersitaasimasut. Kommuni pineqartoq pisinnaati­taavoq taamaattut atorunnaaarsissallugit Naalakkersuisulli akuersisinneqaqqaassapput. Immik­koortumi pineqartut aapparaat Naalakkersuisut akuersiseqqaanngikkaluarlugit kommunip eqqisisitsisimaneri. Eqqissisitsinerit taamaattut kommunip pineqartup atorunnaarsissinnaavai, kisiannili tamanna pillugu Naalakkersuisut ilisimatissavai.

Imm. 3-mi pineqarportaaq kommunalbestyrelsi pisussaasoq kommunip eqqissisimatitsinermik atorunnaaarsitsinera tamanut ilisimatitsissutigissallugu. Ilisimatitsinerup qanoq innissaanut apeqqutaavoq pissutsit qanorpiaq innersut, tamatumani ilanngullugu eqqissisimatitsinermi sorpiaat pineqarnersut.

                                                                                     '19, imm. 4 aamma 5:

Tassani aalajangerneqarpoq Naalakkersuisut sumiiffimmut eqqissisimatitaasumut paaqqutarin­neriaatsinik pilersitsisinnaasut eqqissisimatitsilernissamut periusissat malinngikkaluarlugit. Tamatumani pineqarput eqqissisimatitsinerit Inatsisartut inatsisaata atulinnginnerani atulereer­neranilu pilersimasut.

Malittarisassami tassani tunngaviuvoq naapertuutissanngimmat paaqqutarinneriaatsit pisariaqar­tut piviusunngortinneqarsinnaassanngippata eqqissisimatitsilernermi periaatsit atunngikkaluar­lugit.

                                                                                     '20:

Aalajangersagaq Naalakkersuisut aalajangiinerinut naammagittaalliorsinnaarmik imaqarpoq. Naammagittaalliuutit taamaattut suliarineqartassapput avatangiisit pinngortitarlu pillugit naam­magittaaliornermut ataatsimiititamik taaneqartumi. Ataatsimiititaq taanna pillugu paasissutissat ersarinnerusut '57-imi takuneqarsinnaapput.

Kapitali 7. Pinngortitap pinnguisai:

'21:

Aalajangersakkami erseqqissarneqarpoq pinngortitarsuup pinnguisai naasut, uumasut ujaqqal­luunniit immikkut pingaartumik nalillit inuiaqatigiit kalaallit pigigaat.

Aalajangersakkami saqqummiunneqarput assersuutissat pinngortitarsuup pinnguisaanik oqar­nermi suna isumagineqarnersoq pillugu. Tamatumani ilaatigut pineqarput ujaranngorsimasut, assersuutigalugu uumasut miluumasut, qimerloqanngitsut naasulluunniit, kiisalu ullorissat anaat.

Aalajangersakkami taamaallaat pineqarput pinngortitarsuup pinnguisai immikkut naleqarluartut pingaaruteqarluartullu. Tassalu pineqarput pinnguisat immikkut illuinnartut, assersuutigalugu ujaranngorsimasut qaqutigoortut aalajangersakkap siornatigut pilersimasut.

Nassaat taamaattut peeqqusaanngillat, allanngorteqqusaanatik aseroqqusaanatilluunniit Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu akuersisimanngippat.

Imm. 2-mi oqaatigineqarportaaq nassaat siuliini taaneqartut Nunatta Katersugaasivianut Alla­gaateqarfianullu nalunaarutigineqartassasut. Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu taaneqartutut pisinnaatitaanerannut tunngaviuvoq toqqorsinermut ilisimasaqarmata Naalagaaffe­qatigiinnerullu iluani pisortat suliffeqarfiinut susassaqartunut suleqateqartuulluni.

Kapitali 8. Asimi pinngortitat illersukkat:

' 23:

Pinngortitap pissusii marluk sananeqaatsimikkut allanngorteqqusaanngillat, tassami tatsit taratsumik imillit tarajulimmilluunniit imillit kiisalu puilasut kissartut pissusii allanngorteqqu­saanngimmata.

' 23-mi inerteqqut taamaallaat illoqarfiit nunaqarfiillu avataannut atuutsinneqarpoq; imaappoq asimi. Illoqarfiit nunaqarfiillu avataat Nunaminertanik atuisarneq pilersaarusiortarnerlu pillugit Inatsisartut peqqussutaat naapertorlugu aalajangersagaapput.

Tatsinik taratsumik imilinnik taaneqartarput tatsit imermik nalinginnaasumik imilinnut sanil­liullugit ioninik akoqarnerujussuit. Ionit taakkua tassaasinnaapput kalcium- aamma magnesium­salte kiisalu natriumklorid, hydrogenkarbonat imaluunniit sulfatsalte. Naasut taakkua Kalaallit Nunaanni qaqutigoortut ilisarnaatigaat salt-ensian, steppe-aaelgræs, stjerne-ensian, fugleklo-braya kiisalu canadisk braya.

Atuakkat malillugit tatsit tarajullit tarajuusullu imikkoortinneqarput. Tatsinik tarajulinnik taaneqartarput tatsit imertaat tarajoqarnerusut tatsilli tarajuusut ermat tarajoqarnerujussuulluni (ledningsevne 1300 mmho sinnerlugu).

Tatsit tarajullit tarajuusullu nunap immikkoortuini sisamaniipput nunaviup silaannaanik silaan­naqartuni siallerajunngitsuni.

Kalaallit Nunaanni nalunaarsorneqarsimapput tatsit taratsumik akullit 16-it missaat tarajuusullu sisamat, tassalu pinngortitap sananeqaataa taanna qaqutigoortuuvoq.

Puilasut kissartut ukioq kaajallallugu assigiimmik kissassuseqartarput eqqaminniittunit ukiumut agguaqatigiissillugu kissarnerullutik. Tassalu nunatta kujataatungaani puilasoq 1 grad sinnerlu­gu kissassuseqartariaqarpoq puilasumik kissartumik taaneqassaguni. Kalaallit Nunaata sinnerani 0 grad celsius sinnerneqarsimaguni naammappoq. Puilasut taakkua sikunngisaannarput, taa­maattumillu naasorpassuarnik naaffigineqarajuttarput. Puilasut ilaat qaqutigoortorujussuarnik naasoqartarput. Puilasut kissartut iluini eqqaannilu uumasut amerlasoorujussuusarput.

Kalaallit Nunaanni puilasut kissartut sumiiffinni sisamaniinnerupput. Tunumi Liverpool Landi­mi Blossomvillu sineriaani, Narsami, Qaqortumi aamma Nanortallip kommuniani Qeqertarsuul­lu qeqertaani.

Eqqissisimatitsinermi pinngortitap pissusii siuliini taaneqartut inatsisartut inatsisaata atuutiler­nerata kingorna allanngorteqqusaanngillat. Tamatuma kinguneranik tatsit tarajuusut puilasullu kissartut maannamut atugaanerat nangiinnarsinnaavoq. Assersuutigalugu puilasumik kissartu­mik sapusersuineq maannatut ingerlaannarsinnaavoq, siunissamili sapusersuinissat ' 23-mi aalajangersakkanut ilaatinneqarput.

Inerteqqutip sunik imaqarnera sukumiisumik nalunaarsorneqarsinnaanngilaq. Ataatsimut isiga­lugu oqartoqarsinnaavoq pineqartut tassaasut aaqqissuussinerit pinngortitap pissusianik allann­gortitsisut. Tunngaviatigut isigalugu allanngortitsinerit tamarmik pineqarput, kisiannili allann­gortitsigallarnerit inerteqqutip avataaniipput.

Aaqqissuussinissanut inerteqqutitut taaneqarsinnaapput taseq tarajuusoq imaluunniit puilasoq kissartoq ungalooqqusaanngimmata, tatsimi puilasumiluunniit naasulersueqqusaannginneq, tatsimut tarajuusumut imiinnarmik kuutsitseqqusaannginneq imaluunniit tatsip puilasulluunniit imaaqqusaannginnerat, kiisalu tatsip tarajuusup puilasulluunniit kissartup imermik igitassamik eqqaavigeqqusaannginnerat.

Sumiiffiit imermik pissarsiniarfiusut ' 23-mi ilaatinneqanngillat. Imaappoq soorlu puilasumit kissartumiit imermik pissarsiniartoqarsinnaavoq, qanorluunniit ' 23-mi inerteqquteqartoqaralu­arpat.

Tatsit tarajuusut taratsumilluunniit akullit, kiisalu puilasut kissartut illersorneqarnerisigut nunami maani imertallit immikkuukajaartut timitalimmik illersorneqarput. Tassalu tatsit tara­juusut puilasullu kissartut immikkut ittuunertik tunngavigalugu naasoqarlutillu uumasoqarput illersortariaqartunik.

                                                                                     '24, imm. 1:

Imm. 1 malillugu Naalakkersuisut malittarisassiorsinnaapput pinngortitap pissusii ' 23-mi taaneqartut nalunaarsorlugit suunerallu killilerlugu. Tamatumani eqqarsaatigineqarpoq pinngor­titap pissusii taakkua pillugit ilitsersuusiornissaq aqqutaani paasinarsissagaluarpat taamatut ilistersuusiornissaq pisariaqartoq.

'25:

Tassani allassimavoq Naalakkersuisut ' 23-mi inerteqqut saneqqunneqartissinnaagaat, kisiannili pissutsini immikkut ittuni aatsaat. Tamanna imatut paasisariaqarpoq Naalakkersuisut Inatsisar­tut inatsisaaat aqunneqarnera sakkortuumik ingerlanniaraat, tamatumanilu pissutaavoq pinngor­titap pissusii illersugaasut nunatsinni pinngortitami qaqutigoortutut isigineqarmata.

Immikkut akuerineqarnissamut qinnuteqaatit nalilersugaaneranni ilaatigut nalilersorneqassapput aaqqissuussiniarneq suna pineqarnersoq, aammali ilanngullugu nalilertariaqarluni pinngortitap pissusiata pinngortitatut naleqassusia, assersuutigalugu naasut uumasullu suut sunnigaassaner­sut.

                                                                                     '26:

Naalakkersuisut nalunaarusiornikkut aalajangersinnaavaat pinngortitap pissusii ' 23-mi taane­qanngitsut ilanngullutik illersorneqarsinnaasut.

Pinngortitap pissusiinut kingusinnerusukkut - susassaqartullu tusarniaaffigereernerisigut - taamatut illersorneqartussatut ilanngunneqarsinnaasut tassaasinnaapput naasut, masarsuit, naqilluttat, orpikkallu assigiinngitsut. Tassalu pinngortitap pissusii taakkua tamarmik nunatsinni pinngortitap immikkoorutigai.

Kapitali 9. Asimi illersuutitut killigititat:

'27:

Tatsit tarajornitsut tarajuusulluunniit, aamma puilasut kissartut ' 23-mi taaneqartut, kiisalu kuuit eqqaanni 150 meterimik qaninnerusu­mi imm. 1-imi taaneqartunik iliuuseqarfigeqqusaanngillat, allatulluunniit nunap pissusiinik allanngortitsiffiusunik iliuuseqarfigeqqusaanatik.

' 27-mi inerteqqut taamaallaat illoqarfiit nunaqarfiillu killeqarfiisa avataannut, tassa asimut, atuuppoq. Nunaminertat atorneqarnerat pilersaarusiorfigineqartarnerallu pillugit inatsisartut peqqussutaatigut illoqarfiit nunaqarfiillu killeqarfii aalajangersaaffigineqartarput.

Aalajangersakkami sukumiinerusumik nalunaarsorneqanngilaq Anunap pissusia allanngorteq-qusaanngilaq@-mik oqarneq qanorpiaq paasisariaqarnersoq. Taamatut oqarnermi pineqartuni assersuutigineqarsinnaapput illuliorneq, naasulersuineq, naatitsineq paqqertitsinerlu.

Assaanerit ataavartussaanngitsut soorlu qanganitsanik misissuinernut atatillugu assaagallarnerit nalinginaasumik inerteqqutikkut pineqanngillat.

Imermik pissamaateqarfittut immikkoortitat ' 27-mi inerteqqummut ilaatinneqanngillat. Ta­manna ilaatigut isumaqarpoq assersuutigalugu sanaartukkat pisortat imermik pilersuinerannut atorneqartut kuunnut ' 27-mi taaneqartuni 100 meterinit qaninnerutillugit inissinnis­saat inerteqqutaanngitsoq.

' 27-mi pineqarpoq illersuutitut killigititap iluani pissutsit illersorneqarnerat. Tamanna isuma­qarpoq kuuit il.il. eqqaanni nunaminertanik atuinerit pioreersut ingerlaannarsinnaasut. Ass. illuaqqat pioreersut aalajangersakkamit eqqorneqanngillat, siunissamili illuaraliaasartussa­nut aalajangersagaq atuuttassalluni.

Tatsinut tarajornitsunut tarajuusunullu, kiisalu puilasunut kissartunut atatillugu pinngortitap pissusii illersukkat pillugit kapitali 9-mi nassuiaatit innersuunneqarput.

Tatsinut kuunnullu ungasissusissamik piumasaqaat nutaajunngilaq. Ullumikkut Naalakkersuisut (Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Pisortaqarfik) nunaminertanik atugassanngor­titsisarnermut atatillugu malittarisartakkaminnik periaaseqareerput, tamanut malitassamik aalajangersarneqartarluni illuaraq kuunniit 100 meterinik qaninnerusumut inissinneqassanngit­soq. Sisimiut Kommuniat kaammattuuteqarpoq nunaannarmi illuaqqanut nunaminertanik atugassanngortitsinermi piumasaqaatigineqartassasoq kuunnut tatsinullu minnerpaamik 200 meterinik ungasissuseqartoqartassasoq, tamannalumi Naalakkersuisut malippaat kommunimilu pineqartumi nunaminertanik atugassanngortitsisarnernut piumasaqaatinut ilanngullugu.

Kuuit tassaapput pinngortitap pissusii ' 27-mut ilaatinneqartut. Kuuit tassatuaapput eqaloqarfiu­sut, ' 27-mi Akuuttut@ taaneqartut.

Pinngortitamik illersuinerup nukittorsarneqarnerata saniatigut tatsit tarajuusumik imeqartut aamma tatsit tarajornitsut illersorniarlugit killeqarfiit, kiisalu kuuit puilasullu kissartut pillugit maleruagassat isigineqassapput anguniakkat, masarsoqarfinnik illersuineq pillugu Ramsarimi isumaqatigiissutip imarisaasa, naammassineqarneranut atasutut.

                                                                                     '28:

Tassani aalajangersarneqarpoq sinerissamit illoqarfiit nunaqarfiillu killeqarfiisa avataanni illersuiffiup killinga, taamaalilluni sissamiit 100 meterinit qaninnerusumi nunap pissusia allann­gortinneqassanngitsoq, tamatumani ilanngullugit illuliornerit, naasulersuinerit naatitsinerillu imaluunniit kussiortiterluni imermik piiaanerit. Tamatumani eqqarsaatigineqarput naatitsineq imermillu piiaaneq nunalerinermi inuussutissarsiummut tunnganngitsoq, tassami nunalerinermi ingerlatat kingusinnerusukkut taaneqartutut inerteqqummut atanngimmata.

Sinerissap killinga tassaatinneqarpoq uleruttornerani nunap immallu (kangerluup) naapiffiat.

'29, imm. 1, 2 aamma 3:

Nunalerinermi ingerlatat imm. 1 malillugu '' 27 aamma 28-imi malittarisassani pineqanngillat. Tassalu nunalerinermik ingerlataqarneq inerteqqutini '' 27-imi 28-imilu taaneqartuni pineqann­gilaq. Tassalu assersuutigalugu savaatilimmut inerteqqutaanngilaq kuuk tikillugu sissarluunniit tikivillugu naggorissaanissaq.

Taamaatoq Naalakkersuisut imm. 2 malillugu nalunaarusiornermikkut aalajangersinnaavaat '' 27 aamma 28 nunalerinermi ingerlatanuttaaq atuutissasoq.

Imm. 3 malillugu Naalakkersuisut nunaleriffiit maannakkut atorneqartut ilai nunalerinermi ingerlatanut atorneqanngissaat pillugu malittarisassiorsinnaapput. Tamatumani eqqarsaatigine­qarput nunaleriffiit suli naatitsivigineqarsimanngitsut.

Imm. 3 malillugu Naalakkersuisut aamma periarfissaqarput sumiiffiit nunalerinermi ingerlata­nut siunissami atorneqarsinnaagaluit atortinnginnissaat pillugu malittarisassiornissamut. Ta­manna immikkut pisariaqalersinnaavoq nunap immikkoortuani pinngortitap pissusia annertuu­mik ajorseriartinneqarsinnaappat nunalerinermik ingerlataqalernerup kinguneranik.

'30:

Aalajangersakkakkut aalajangersarneqarpoq aatsitassarsiornermi ingerlatat - taamatuttaaq misissueqqissaarnerit qalluinerillu - aatsitassat ikummatissallu pillugit inatsit malillugu inger­lanneqartut '' 27-mi aamma 28-mi taamaalioqqusaannginnermut ilaatinneqanngitsut. Tassa imaappoq misissueqqissaarnerit qalluinerillu illersuiniarluni killeqarfiit pillugit inatsimmi aalajangersakkakkut akornuserneqassanngitsut.

'31:

Illuaqqatut piniariartarfittut aamma illuaqqatut annanniartarfittut paasineqassapput illuaqqat kommunimit imaluunniit kattuffimmit il.il. pilersinneqarsimasut pingaartumillu piniariarnermut atorneqartut imaluunniit ajornartorsiortoqalersillugu atorneqarsinnaasut. Illuaqqat inunnit ataasiakkaanit pilersinneqarsimasut taamaalillutik malittarisassap atortinneqannginnissaannik immikkut aalajangersakkami pineqanngillat.

                                                                                     '32:

Nunaminertanik atuineq pilersaarusiortarnerlu pillugit Inatsisartut peqqussutaat naapertorlugu nunami erseqqinnerusumik killilerneqartumi asimut pilersaarusiortoqarpat pilersaarusiaq taa­maattoq '' 27 aamma 28-mi inerteqqummut uniuisinnaavoq, tassunga ilaallutik asimi illuaqqat sinerissamiit 100 meterinik qaninnerusumi inissinneqarsinnaanerat pillugu aalajangersakkanut, qanorluunniit ' 28-mi inerteqquteqaraluarpat. Asimut pilersaarut taamaattoq Naalakkersuisunit akuersissutigineqartussaavoq.

'33:

Pissutsini immikkut ittuni Naalakkersuisut '' 27 aamma 28-imi malittarisassat uniorneqartis­sinnaavaat. APissutsini immikkut ittuni@oqartoqarmat imaappoq Naalakkersuisut inatsit sakkor­tuumik atortinniaraat.

                                                                                     '34:

Naalakkersuisut malittarisassiorsinnaapput pinngortitat '' 27 aamma 28-imi taaneqanngitsut aamma illersuiffimmik killilerneqassasut.

Tamatumani eqqarsaatigineqarsinnaavoq illersuiffissat killilerneqarsinnaasut naasut, tatsit, masarsuit, naqilluttat, orpiit, pallerit, siit, napaartut orpikkallu pinngortitalluunniit sananeqaatai immikkut ittut pillugit.

Kapitali 10. Uumasut nujuartat naasullu assigiinngitsut

allamut nuunneqartarnerat, pigineqartarnerat, eqqunneqartarnerat

anninneqartarnerallu il.il. nioqqutigineqarnerallu:

'35, imm. 1:

Uumasut, naasut aammalu uumasuaqqat isaannarmik takuneqarsinnaanngitsut Kalaallit Nu­naanni namminermi naammattuugassaaneq ajortut siaruarterneqaratillu pigineqassanngillat. Aalajangersagaq taanna uumassusillit amerlasoorsuunissaat pillugu konventionimut, Kalaallit Nunaannut aamma atuuttumut, naapertuulluinnarpoq tassami malittarisassaq taama ittoq atorlu­gu uumassusillit assigiinngitsut nunami namminermiittut aamma illersorneqartussaammata.

Imm. 1.-imi inerteqqummi aamma pineqarput pinngortitami uumasut, nunatsinni pinngortita-meereersut, assersuutigalugu tuttut umimmaallu, nunatsinnut eqqunneqarnissaat kissaatigine­qaraangat.

Pinngortami kinguaassiortitsineq oqaatigineqarmat annerusumik eqqarsaatigineqarput eqaluute­qarfiit assigisaalluunniit, tassa taakku Amatoqqasuunngikkaanngamik@ pinngortitamilluunniit immikkoorluinnartuunngikkaangamik.

Naalakkersuisut aalajangersakkap sanioqqunneqarnissaa akuerisinnaavaat, tamatumunngalu atatillugu pinngortitaq illersorniarlugu piumasaqaateqarsinnaallutik. Sanioqqutsineq pissaaq naliliinerup ' 43-imi piumasarineqartup assinganik pinngortitamut tamatumuma kingunissaanik naliliineq aallaavigalugu, tassa imaappoq malittarisassap sanioqqunneqarnissaanik qinnuteqar­tup siaruarterinissamut uumasuuteqarnissamulluunniit pilersaarutit nassuiassavai kiisalu suliap nunamut imaluunniit kangerlummut immamulluunniit aammalu pinngortitamut sunniutissaatut isigineqartut nassuiassallugit, tamatumunnga ilanngullugu uumasunut naasunullu nujuartanut qanoq sunniuteqarnissaat.

Malittarisassanik sanioqqutsineq taanna aamma siammasinnerusumik atuuttussanngortinneqar­sinnaavoq, tamatumunnga ilanngullugu soorlu naasunik aalajangersimasunik siammarterinissa­mut akuersissuteqartoqarsinnaalluni.

'35, imm. 2, 3, aamma 4:

Imm. 2 malillugu Naalakkersuisut uumasunik naasunillu kiisalu uumasuaqqanik isaannarmik takuneqarsinnaanngitsunik nungusaanissaminnut periarfissinneqarput, tassa taakku uumasunut, naasunut uumasuaqqanullu isaannarmik takuneqarsinnaanngitsunut pinngortitami namminneer­lutik naammattuugassaasunut navianarsinnaasutut isumaqarfigineqarpata. Taamaaliortoqarsin­naavoq uumasut il.il. aalajangersimasut akuersissutigineqanngitsumik pinngortitamut siammar­neqarsimappata, nassatarisoorneqarsimappata imaluunniit isumaminneerlutik sumiiffimmiit sumiiffimmut allamut siammarsimappata.

ANassatarisuukkanik@ oqarnermi eqqarsaatigineqarpoq inuit taama piniaratik uumasunik il.il. pinngortitamut siammarterisoortarnerat, tassa taama siunertaqanngikkaluarlutik, soorlu umiar­suit pertujaallisaataata erngup aniatinneratigut, uumassusillit soorlu qisunniissimasut, imaluun­niit uumasut il.il. umiarsuarni Kalaallit Nunaanni umiarsuliavinnut nunalittunut Asianigineqara­tik ilaasimasut@.

Imm. 3 malillugu Naalakkersuisut malittarisassiorsinnaapput uumassusilinnik imm. 1-imi taaneqartunik eqqussisoortoqarnissaa pinngitsoorniarlugu. Massakkorpiaq tamakku pillugit malittarisassiornissaq pisariaqarsorineqanngilaq, kisiannili nunat tamalaat akornanni ajornartor­siut taanna pillugu suliaqartoqarpoq. Tamatumunnga atatillugu nunat tamalaat akornanni tamak­ku pillugit malittarisassiortoqarsinnaanera pillugu isummanik saqqummiussisoqartarsimavoq. Malittarisassiortoqassappat, taakkulu Kalaallit Nunaannuttaaq atuutilissappata, taava aalajanger­sagaq taanna tunngavigalugu Naalakkersuisut pisussaaffinnik taama ittunik naammassinninniar­sinnaapput.

Imm. 4 malillugu uumasunik nujuartanik kiisalu naasunik pinngortitami maaniinnaq naasartu­nik sumiiffimmiit sumiiffimmut allanut nuussineq siammarterinerlu taamaallaat pisinnaapput Naalakkersuisut akuersinerisigut. Aalajangersakkakkut siunertarineqartoq tassaavoq pinngorti­tap illersorneqarnissaa kissaatigineqarmat, tassami taamatut nuussisoqartinnagu siammarteriso­qartinnagulu taama iliornerup kingunissai peqqissaartumik misissorneqartariaqarmata. Ukiut ingerlaneranni taamatut nuussisoqartarlunilu siammarterisoqartarsimavoq killeqartumik, soorlu umimmaat Kangerlussuarmiit Ivittuunut nuunneqarsimapput.

'36:

Miluumasunik, timmissanik aalisakkanillu ungalusat iluini uumasuuteqarnissamut inerteqqut taamaallaat miluumasunut, timmissanut aalisakkanullu nujuartanut atuuppoq. Taamaalilluni ungalusat iluini nersutaateqarneq, ass. savanik, kukkukuunik il.il. qimmiuteqarnerluunniit kiisalu tasiliani aalisagaateqarneq inerteqqummut ilaatinneqanngillat.

'37:

Ullumikkut malittarisassat uumasut naasullu nujuartat iluaqutigineqarnerannut atuuttut Kalaallit Nunaannut atuutereerput. Tassallu Washingtonimi konventioni (CITES) naasut uumasullu nungutaaqqajaasut nunat tamalaat akornanni nioqqutigineqartarnerannut tunngasoq Kalaallit Nunaannut atuuppoq.

                                                                                     '38:

Uumasut naasullu eqqissisimatitaalluinnartut tassaapput uumasut naasullu ukioq tamaat piniaq­qusaanngitsut katersoqqusaanngitsullu.

Imm. 1-imi takuneqarsinnaavoq pisuni immikkut ittuni inerteqqut taanna Naalakkersuisut sanioqqutsissinnaagaat. Matumani immikkut eqqarsaatigineqarput soorlu inuit sullissiveqarfiil­luunniit.il.il. ilisimatuussutsikkut siunertat pissutigalugit uumasunik naasunillu eqqissisimati­taalluinnartunik tigumiaqartut.

Imm. 3 malillugu uumasut eqqissisimatitaalluinnartut - taakkualuunniit pisataasa ilaat - toqun­gatillugit nassaarineqartut pinngortitamut qimanneqarsinnaapput imaluunniit Pinngortitalerif­fimmut politiinulluunniit tunniunneqarlutik.

Kapitali 11. Uumassusillit kingornussisarnermut pisataasigut pisuussutit:

Pinngortitamik illersuineq pillugu inatsit ullutsinnut naleqquttooqqullugu uumassusillit kingor­nussisarnermut pisataat pillugit aalajangersakkat ilanngunneqarnissaat pisariaqarpoq ilaatigut pisuussutit taamaattut atorneqarnerisa inuiaqatigiinnut iluaqutaanissaat qularnaarniarlugu.

Kapitali taanna uumassusillit kingornussisarnermut pisataannut tunngasuuvoq, taakku pinngor­titami namminermi naammattuugassaasarput uumassusillit kingornussisarnermut pisattamikkut allanngortitat kapitali 12-imi taaneqartut pinngortitami namminermi naammattuugassaaneq ajortut pisarnerisa paarlattuanik. Uumassusillit kingornussisarnermut pisataat tamakku naasunit, uumasunit kiisalu uumasuaqqanit isaannarmik takuneqarsinnaanngitsunit il.il. pisuusinnaapput.

Uumassusillit kingornussisarnermut pisataasigut pisuussutit tamakku annermik tassaapput uumasuaqqat isaannarmik takuneqarsinnaanngitsut. Kalaallit Nunaanni uumasuaqqat isaannar­mik takuneqarsinnaanngitsut assigiinngissitaartorpassuusut ilisimatusarnikkut nalitoorsuuin­naratik; aammali iluanaarniutigineqarluarsinnaapput. Nassaarineqareersimapput uumassusillit soqutiginaatillit kiisalu uumassusillit enzymillu ilisimaneqariinngitsut iluanaarniutigissallugit soqutiginaateqartut suli nassaarineqarsinnaapput. Tassalu Kalaallit Nunaanni pinngortitaq uumasoqarfinnik avatangiisaanillu immikkuullarilluinnartunik peqarpoq, soorlu puilasut niller­tut kissartullu imaluunniit radiup qinngornillit, sermertat, sermersuaq aammalu Ivittuut eqqaan­ni immap iluaniittut Ikaat, tassa ilaannamininngui taanniaannarlugit. Uumassusileqarfinni immikkuullarissuni uumasuaqqat isaannarmik takuneqarsinnaanngitsut enzymiliortarput kissar­nikitsumi atuussinnaasunik, taamaammallu suliffissuaqarnikkut sulianik nutaamik, nukimmik ileqqaarutaasumik eqqiluisaarnartumillu atorneqarsinnaanerat takorloorneqarsinnaavoq. Taa­maammat takorloorneqarsinnavoq uumassusilinnik tamakkuninnga nunat allamiut iluaquteqar­nissaminnik ukiuni aggersuni soqutiginnilerumaartut, soorlu uumassusilinnik issimut akiuussin­naasunik assigiinngitsunik tunisassiornermi atorneqarsinnaasunik.

Kapitali 11 inuit kingornussisarnermut pisataasa pisuussutaannut ilanngussinngilaq, taamaalillu­nilu peqqinnissaqarfimmi peqqinnissakkullu ilisimatusarnermi inuit pisataannik paasissutissar­taannillu pisariaqarfiatigut peersinissamut, katersinissamut, toqqortaqarnissamut nalunaarsuinis­samullu akerliunavianngilaq.

Uumassusillit amerlasoorsuunissaat pillugu konventioni - aammattaaq Kalaallit Nunaannut atuuttoq - tamatumani malittarisassanik pingaarutilinnik imaqarpoq. Taakkunani ilaatigut oqaatigineqarpoq nunat tamarmik pisuussutiminnut taakkulu iluaqutigineqarnerannut tamakkii­sumik oqartussaassuseqartut, aammalu kinaluunniit akuersissummik pissarseqqaarsimatinnani uumassusillit kingornussisarnermut pisataannik katersuisinnaanngitsoq. Taamattaaq oqaatigine­qarpoq ilisimatusarnermit, ineriartortitsinermit kiisalu iluanaarniutigineqarneranni pissarsiat naapertuilluartumik naligiissumillu agguarneqassasut, aammalu nunat uumassusilinnik atuisin­naatitsisut  uumassusillit teknikikkut ilisimatusarfigineqarnerannut peqataanissaminnut periar­fissaqartut.

Inatsimmi aalajangersakkatigut qularnaarneqassaaq Kalaallit Nunaata Aineriartornermut malin­naajuarnissaa@ aammalu uumassusillit amerlasoorsuunissaat pillugu konventionikkut pisussaaf­finnik timitaliinissaa.

                                                                                     '39, imm. 1 aamma 2:

Imm. 1-imi ilaatinneqarput Kalaallit Nunaanni uumassusillit kingornussisarnermut pisattamik­kut pisuussutaat inatsisartut inatsisaanni pineqartut tunngaviatigut pissarsiarineqarsinnaasut tamarmik pineqarput. Tamatuma ilaatigut kinguneraa, aalisakkat, uillut, raajat qaleruallillu allat aalisarnermut inatsimmi ilaatinneqartut ' 3, imm. 1 naapertorlugu ilaatinneqanngimmata. Taamatuttaaq uumasut nujuillisakkat soorlu savat naasulluunniit naatinniartakkat uumassusillit kingornussisarnermut pisattamikkut pisuussutaat pineqanngillat.

Aalajangersakkap siamasinnerujussua pissutigalugu ilaatitsinnginnissat arlallit aalajangersaavi­gineqarnissaat pisariaqarpoq. Taamaammat imm. 2-mi ilaatitsinnginnissanik marlunnik imaqar­titsisoqarpoq, taakkualu assigiissutigaat, pissarsiniarneq il.il. pineqarpat, siunnersuummi ma­leruagassat imaluunniit aalajangersakkat siunnersuut naapertorlugu aalajangersakkat ataqqine­qarpata atuutissasut. Assersuutigalugu ilaatitsinnginnissat uumasunik eqqissisimatitanik ima­luunniit sumiiffinni eqqissisimatitsiviusuni katersinissamut inerteqquteqarfiulluinnartunut ilaatitsinngillat. Pissusissamisoorluinnartuuvorlu, Kalaallit Nunaanni allanik inatsiseqartitsiso­qarpat, maleruagassat taamaattut ataqqineqassasut, '39-mmi maleruagassat taakkua allanngor­tinneqarnissaat siunertarinngimmagu.

Imm. 2, nr. 1-imi pissarsinermi toqqaannartumilluunniit atuinermi pineqarput soorlu miluuma­sut timmissallu inerteqqutaanngitsumik pisarineqarsimasut, tassunga ilanngullugu inuussutissar­siornissaq siunertaralugu pissarsiat, imaluunniit soorlu paarnanik nunianneq.

Oqariartaaseq Atoqqaannartumik atuineq nerisaqarnerluunniit@ isumaqarpoq, soorlu naasunik katersinissaq inerteqqutaanngikkaluartoq, taakkunannga uumassusillit kingornussisarnermut pisataat soorlu inuussutissarsiornermi bioteknologimi siunertanut atorneqarnissaat inerteqqu­taassaaq, tamannami Atoqqaannartumik atuinertut@ taaneqarsinnaanngimmat. Uumasuaqqat tappiorannartut ilaatitsinnginnissamut aalajangersakkani pineqanngillat, taakkua inussutissar­siornissaq siunertaralugu akuerisaammata. Uumassusillit kingornussisarnermut pisataat taakku­nanngaanneersut inuussutissarsiornermut siunertarineqartut atorneqarnissaat taamaammat imm. 1-imi maleruagassat naapertorlugit paasissutisseeqqaarluni akuerineqartussaapput.

Erseqqissaatigineqarpoq, uumassusillit kingornussisarnermut pisataasigut pisuussutaasa pigisus­saatitaanerisa Kalaallit Nunaata avataani atuutinnginnissaa, soorlu kingornussisarnermut pisatat paarnani naasuniluunniit, imm. 2, nr. 1 imaluunniit nr. 2 naapertorlugu inerteqqutaanngitsumik katersorneqartut kingornalu Kalaallit Nunaanniit inuussutissarsiornermi bioteknologimi siuner­tanut atorneqartussat anninneqartussat.

Imm. 2, nr. 2-mi pineqarput nammineq atugassatut siunertarineqartut, soorlu naasut nammineq katersassatut katersorneqartartut, sullerngit sukisaarsaatigalugu katersorneqartartut, atuaqatigiit naasunnanniarneri assigisaallu.

Imm. 2, nr. 3-mi pineqarput taamaallaat ilisimatusarneq siunertaralugu pissarsiniarneq katersui­sarnerlu pineqarput, inuussutissarsiornermummi ilisimatusarnerup eqqorneqarnissaa siunertari­neqanngimmat. Taamaalilluni uumasuaqqat tappiorannartut pillugit ilisimatusarneq Naalakker­suisut akuersisuteqarnissaannik piumasaqaatitaqanngilaq.

'39, imm. 3:

Imm. 3-mi pineqarput imm. 1 malillugu akuersissuteqarnermi piumasaqaatit aalajangersarneqar­sinnaasut pisuussutinik imm. 1 malillugu inuussutissarsiutigalugu iluaquteqarnikkut aningaasa­nik pissarsiat naammaginartumik ilaasa kalaallinit inuiaqatigiinnit pissarsiarineqarnissaat uu­massusillit amerlasoorsuunissaannik isumaqatigiissummut naapertuunnerata qulakkerneqarnis­saa.

Erseqqissaatigineqarpoq, uumassusillit amerlasoorsuunissaannik isumaqatigiissutip piumasa­qaatigimmagu, aalajangersakkat naammaginartumik aqunneqarnissaat, imaappoq ima killiler­suitigissanngillat, taamaaliorsinnaanerit ajornartinneqarluinnassallutik, peqatigitillugulu nunat taamaaliorusullutik kissaateqartut immikkoortinneqannginnissaat.

Erseqqissaatigineqassaaq, isumaqatigiissutit uumassusillit kingornussisarnermut pisattamikkut pisuussutaannik katersuinissamut aalajangersakkat paasiuminaatsorujussuusinnaammata, pin­gaartumik bioteknologimut nioqqutissiassanik ineriartortitsinermut tunngasunik katersuineru­sussaagaangamik. Soorlu pingaaruteqarsinnaavoq nioqqutissiortutut akileraarusiinerit, piginnit­tussaanerit assigisaallu isummerfigineqarnissaat. Taamaammat pisariaqarsinnaavoq, Naalakker­suisut ilisimasalinnik ikiortissarsiortarnissaat, soorlu inatsisilerituunik, taamaattuni isumaqati­giissutit paasiuminaatsut pineqaraangata.

                                                                                     '39, imm. 4:

Imm. 4 malillugu Naalakkersuisut Kalaallit Nunaata uumassusillit kingornussisarnermut pisa­taannik pisuussutaasa misissorneqarnerinut iluaqutigineqarnerinullu malittarisassiorsinnaapput. Tamatuma ilaatigut kinguneraa, Naalakkersuisut imm. 2-mi ilaatinneqanngitsut killilersinnaa­gaat, annertusillugit, erseqqissarlugit ilaartorlugillu.

Naalakkersuisut Kalaallit Nunaata uumassusillit kingornussisarnermut pisataannik pisuussutaa­sa misissorneqarnerinut iluaqutigineqarnerinullu aalajangersaasinnaanerat aamma Kalaallit Nunaanni ilisimatuussutsikkut ilisimatusarnernut ilaavoq, maana aalajangersakkat atuuttut nutarterneqassappata imaluunniit naammanngitsutut nalilerneqarpata.

Taamatuttaaq innuttaasut aalajangersaalernerni peqataatinneqartarnissaat pillugu periarfissiiso­qarpoq, imaappoq imm. 1, 3 aamma 4 malillugit aalajangiinernut. Taamatut peqataatitsineq piaartuusinnaavoq, soorlu imm. 1 aamma 3, pisariaqarpallu imm. 4, naapertorlugit isumaqati­giissummik annertuumik isumaqatigiissusiortoqartillugu, kommunit, soqutigisaqaqatigiit, ilisimarusarfiit assigisaallu isumaqatigiissutissamut tusarniaavigineqarnerisigut imaluunniit missingiummik naalisakkamik tusarniaavigeqquneqarnerisigut. Taamatut tusarniaanermi saq­qummiussinermiluunniit soorunami illuatungeriit qanoq isumaqatigiissutigimanerannik imari­saq niuernermi isertuussinissamik ataqqinnittuussaaq.

Imm. 4 malillugu nalunaarutissamik assigisaannilluunniit aalajangersaanissamut pisariaqartitsi­soqarunanngilaq, kingornali nunani tamalaani ineriartorneq pisariaqartilersinnaavaa.

                                                                                     Kapitali 12. Uumassusillit kingornussisarnermut pisattamikkut allanngortitat:

Pinngortitap illersorneqarnissaa pillugu inatsit ullutsinnut naleqquttooqqullugu uumassusillit kingornussisarnermut pisattamikkut allanngortitat (GMO-nik taaneqartartut) pillugit aalajanger­sagaqarnissaa pisariaqarpoq, tassa ilaatigut qularnaarniarlugu uumassusillit kingornussisarner­mut pisattamikkut allanngortitat iluaqutigineqarneranni, atorneqarneranni aqunneqarnerannilu pinngortitap kiisalu inuit peqqissusiisa illersorneqarnissaat. Tamatumunnga peqqutaanngit­suunngilaq, bioteknologimi nioqqutissiornerup ineriartornerujussua. Taamaammat Kalaallit Nunaat - piffissami sivikikkaluartumiluunniit - bioteknologimi nioqqutissiaqalersinnaanissani pinngitsoorsinnaanngikkaa, taamaammallu unammilligassat ulorianaateqarsinnaasut naammat­toornissaannut piareersimasariaqarluni, iluaqutigineqarsinnaasunillu atorluaasinnaalerluni.

Uumassusillit kingornussisarnermut pisataat kapitali 11-mi taaneqartut pisarnerisa paarlattuan­nik uumassusillit kingornussisarnermut pisattamikkut allanngortitat pinngortitami namminneer­lutik naammattuugassaaneq ajorput, kisiannili Asanaaginnaallutik@. Inatsilli taamaallaat uumas­susillit kingornussisarnermut pisattamikkut allangortitaannut uumassusilinnut tunngasuuvoq, imaappoq uumassusillit kingornussinermut pisattaminnik ingerlatitseqqissinnaasut.

Kapitali 12-imi pineqarput uumassusillit kingornussisarnermut pisattamikkut allanngortitat uumassusillit, tassunga ilaallutik nakorsaasiornermi inuussutissalerinermilu ilaatinneqartartut. Kapitali 12-ip nakorsaatit, tunillannaveersaatit nakorsaanermilu atortut qanorluunniit ittut eqqunneqarnissaat atorneqarnissaallu ajornartoqartinngilai. Imaappoq maanna nakorsaatinik atuineq akornutitaqanngitsumik ingerlaannarsinnaavoq. Kapitali 12-ittaaq kingornussisarnermi pisattat allanngortitat inuussutissalerinermi atorneqarnissaat ajornartinngilaa, aatsaat nioqqutis­siat taamaattut Inatsisartut inatsisaata atuutilinnginnerani inuussutissani atorneqarsimappata. Nioqqutissiat Anutaat@ qanoq nakkutigineqarnissaat, imm. 3-lu naapertorlugu inuussutissanik nioqqutissiornermi immikkut akuersissuteqartoqarsinnaanera pissanersoq, tamanna inatsisartut inatsisaata atuutilernerata kinguninngua nalilerneqarumaarpoq.

Kapitali 12-imi kingornussisarnermi pisattat allanngortitat tamarmik pineqarput, taakkumi pinngortitamut inuillu peqqissusaannut ulorianaateqarsinnaammata, aammali ataani Cartagena Protokolip taakkua tamaasa pimmagit.

             

Uumassusillit kingornussisarnermut pisataat ima nalileruminaatsigaat, danskit kalaallillu oqar­tussaasuisa ingerlaavartumik oqaloqatigiittarnissaat pissusissamisuussalluni, taakkua suliassa­qarfimmik aqutsisuusut. Taamaalilluni Kalaallit Nunaat ilaatigut suliassaqarfimmut nutaajusu­mut ilisimaligassanik misilittakkanillu pissarsiniarsinnaavoq, Kalaallit Nunaannut nutaajusu­mut, kisiannili suli allanngoriartuinnartumut. Pisariaqarsinnaassaarlu Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu oqartussaasut suleqatigiinnissamut isumaqatigiissusiorpata.

             

Uumassusillit amerlasoorsuunissaannut isumaqatigiissutip uumassusillit kingornussisarnermut pisattamikkut allanngortitat uumassusillit amerlasoorsuunissaanni piujuaannartitsinissamut nungusaataanngitsumillu atuinissamut ajoqutaasinnaasut aalajangersaavigineqarnissaanni nunat aalajangersagaliornissaannut pisussaaffilerpai. Isumaqatigiissumissaaq inuit peqqissuunisssaasa sianiginiarneqarnissaat pineqarpoq. Taamatuttaaq annissinermi taamaattut ulorianaateqarsinnaa­nerisa paasissutissiissutitaqartinneqartarnissaat pisussaaffilerneqarpoq. Kalaallit Nunaat ullu­mikkut taamatut pisussaaffilerneqareerpoq, maannamulli taakkua suli piviusunngortinneqarnis­saat pisariaqarsimanngilaq.

Uumassusillit amerlasoorsuunissaannut aalajangersakkat tunngavigalugit 90-ikkut naaneranni uumassusillit isumannaatsuunissaat pillugu immikkut aalajangersagaliortoqarpoq, Cartagena Protokollimik (isumaqatigiissummut tapiliussamik) taasanik.

Uumassusillit isumannaatsuunissaannut Cartagena Protokollip siunertaraa uumassusillit kingor­nussisarnermut pisattamikkut allanngortitat killeqarfiit pitarlugit nuunneqartarneranni, passun­neqartarnerannilu pinngortitap illersorneqarnissaa inuillu peqqissuunissaasa sianiginiarneqarnis­saat.

Danskit naalakkersuisuisa Cartagena Protokollip 2002-mi Kalaallit Nunaannut immikkut siani­giniagassartalerlugu atsiorneqarnissaa ilimagaat.

Pinngortitamik illersuineq pillugu inatsisip akuersissutigineqarnerata Kalaallit Nunaata Cartage­na Protokollimik naammassineqarnissaanut inatsiseqartitsinikkut tunngavississavaa. Inatsisissa­tut siunnersuut akuersissutigineqassappat Naalakkersuisut suliassaqarfimmi nalunaarusiornikkut sukumiinerusumik ingerlatsinissaminut pisinnaalissaaq. Taamaalinerani Inatsisartut akuersissu­tigisinnaavaat, Kalaallit Nunaata Cartagena Protokollimut ilaatinneqarnissaa.

Kapitali 13. Pinngortitami angalaneq uninngaarnerlu:

'41, imm. 1 aamma 2:

Imm. 1-imi kikkulluunniit pinngortitami angalaarsinnaatitaanerat uninngaarsinnaatitaanerallu aalajangersarneqarpoq. Tassalu kikkulluunniit pisinnaatitaaffeqarnerat tamatumani malunnartin­niarneqarpoq.

Imm. 2-imili aalajangersarneqarpoq pinngortitami killilersugaanani angalaarsinnaatitaaneq uninngaarsinnaatitaanerlu, aamma tamatumani suliat ilanngullugit, atuutinngimmat sumiiffinnut eqqissisimatitsinissamik aalajangersaavigineqarsimasunut imaluunniit kikkulluunniit angalaar­sinnaatitaanerannik uninngaarsinnaatitaanerannillu killiliiffiusimasunut. Taamaattoqarsinnaa­voq soorlu inatsimmi kapitali 2-miit 5 naapertorlugit angallannermut killilersuisoqarsimatillugu.

'41, imm. 5:

Pinngortitami angalaarneq uninngaarnerlu pillugit Naalakkersuisut malittarisassiorsinnaapput, tamatumani ilanngullugu nunakkoorutit motorillit atorneqarnissaat pillugu. Avatangiisinut ajoqutaanngitsumik angallattoqartillugu avatangiisit pillugit peqqussummi nunakkoorutit ator­neqarnerat pillugu malittarisassanut tapertassatut aalajangersagaq eqqarsaatigineqarpoq.

'41, imm. 6:

Takornariartitsinermik aaqqissuisup ilisimasortamik atuinissaminut pisussaaffeqarnera pillugu Naalakkersuisut malittarisassiorsinnaanerat pillugu aalajangersagaq taanna inatsimmut ilann­gunneqarpoq qasseeriarluni paasinarsisarsimammat tamanna kissaatiginartuusoq, tassa takor­nariartitsisoqartillugu ilisimasortaqarnissamik Naalakkersuisut allaffissornikkut piumasaqarsin­naatitaagaangata.

Sumiiffinni eqqissisimatitaasuni takornariartitsisartut aaqqissuussissagaangata aalajangersagaq atorneqartarsinnaavoq.

                                                                                     Kapitali 14. Pinngortitamik paaqqutarinninneq

pissuserisimasaatullu ilerseqqitsitsineq:

'42, imm. 1 aamma 2:

Imm. 1-imissaaq aamma sumiiffinni eqqissisitaanngitsuni pinngortitamik paaqqutarinninneq pillugu malittarisassiortoqartariaqarsinnaanera naammassineqarpoq.

 

Imm. 2-mi aalajangersagaq kinguneqassaaq sumiiffinni erseqqinnerusumik taasani Naalakker­suisut eqqissisitsinngikkaluarlutik nunap pissuserisavia illersorniarlugu aalajangiisinnaasut, tamatumani aamma naasut nunallu sananeqaatai illersorniarlugit.

Naasut illersorneqarnerannut assersuutaasinnaasut tassaapput soorlu sumiiffiit eqqissisimatitaa­sut uumasunit nujuartanit mangiarfigineqarpallaarnissaanut illersorneqarnerat, imaluunniit umimmannik nuussisoqarnerani naasut illersorneqarnerat.

Nunap sananeqaataata illersorneqarnerani pingaartumik eqqarsaatigineqarput nunap nungujar­tornera tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit pinngitsoortinniarlugu iliuutsit.

Nunaminertani nunalerinermik ingerlataqarfiusuni nunap ilusaata illersorneqarneranut aalajan­gersakkap atorneqarnissaa eqqarsaataanngilaq. Tamatumani inatsisit allat atuupput.

                                                                                     '42, imm. 3:

Naalakkersuisut sumiiffiit eqqissisimatitaanngitsut aqunneqarnerat pillugu pilersaarutit pillugit malittarisassiorsinnaapput, ilaatigut sumiiffiup taama ittup naleqquttumik paarineqarnissaa qularnaarniarlugu.

Aqutsinissamut pilersaarutit suliarineqassappata suliarineqarnerat kommunit attorneqartut suleqatigalugit pissaaq.

Kapitali 15. Pinngortitamut sunniutaasussanik nalilersuineq:

Annertuunik sanaartortoqartinnagu imaluunniit sanaartukkanik suliffeqarfinnilluunniit inissiiso­qartinnagu, tassa nunap pissusianik imaluunniit imartanik allanngortitsisussanik imaluunniit pinngortitamut sunniuteqartussanik, nassuiaasiortoqartarnissaa - pinngortitamut sunniutissanik nalilersuiffiusumik - suliap nunamut/kangerlummut - aammalu immamut pinngortitamullu sunniutissaasa nassuiarneqarnerinik imaqartumik, suliaqartoqartarnissaanik kissaat ' 43-mi aalajangersakkamut tunngaviuvoq.

Sanaartornernut il.il. sunniutissanik nalilersuinissamik piumasaqaateqarfiusinnaasunut assersuu­titut taaneqarsinnaapput aqqusinniornerit erngup nukinganillu innaallagissiorfiliornerit.

Tassalu annertuumik sunniutissat tamatumani pineqarput; pineqartummi tassaassapput suliat, nunamut/immamut kangerlummullu imaluunniit pinngortitamut annertuumik sunniuteqartussa­tut isumaqarfigineqartut, aamma tamatumunnga ilanngullugit uumasunut naasunullu annertuu­mik sunniuteqarsinnaasut.

Nassuiaammi taama ittumi siunertarineqartoq tassaavoq suliat soorlu nunap pissusianut ima­luunniit uumasuinut naasuinullu qanoq sunniuteqarnerannik Naalakkersuisut naliliineranni pitsaasumik tunngavississallugit. Aammattaaq nassuiaat tunngavigalugu Naalakkersuisut sulia­mik akuersissagaluarpata piumasaqaateqassanersut naliliisoqarsinnaanngussaaq.

Nassuiaat suliarineqassaaq sulianik taaneqartunik pilersaaruteqartumit. Tamatumunnga pissu­taasoq tassaaginnarpoq suliap aallartinnerani tassunga ilisimasaqarnerpaasoq tassarpiaammat suliap piviusunngortinneqarnissaanik pilersaaruteqartoq. Kiisalu taama malittarisassaqarneq mingutsitsisup akiliisarnissaanik nalinginnaasumik periaatsip tunuliaqutaanut naapertuulluin­narpoq.

'44:

Aalajangersarneqarpoq ' 43, imm. 1-imi piumasaqaatit aatsitassarsiornermik ingerlatanut atuutissanngitsut. Atortussiassat aatsitassanit pisut pillugit inatsisit malillugu ingerlataqarniartut - soorlu ujaasinernik qalluinernillu - inatsimmut tassunga nassuiaatit malillugit taama ingerlata­qalinnginnerminni ingerlatassamik avatangiisinut sunniutigissaanik allaaserisartussaareerput.

Kapitali 16. Takoqqusaarutit silaannarmiittut:

'46:

Allagartarsuit nalinginnaasut il.il. saniatigut takoqqusaarutit tassaasinnaapput takoqqusaarutit qaarsunut il.il. qalipatat.

Inerteqqut aaqqissuussinerni ataavartussaanngitsunut il.il. sivisunerpaamik sap. ak. marlunnik sivisussusilinnut atatillugu silaannarmi takoqqusaarutaasunut atuutinngilaq. Aalajangersakkanik saneqqutsisinnaaneq pillugu aalajangersagaq taanna silaannarmi takoqqusaarutit pillugit aala­jangersakkamut, pinngortitap allanngutsaaliorneqarnissaa pillugu inatsimmi 1980-imeersumiit­tumut, sanilliullugu nutaajuvoq. Tamatumunnga pissutaasoq tassaavoq aaqqissuussinernut ataavartussaanngitsunut il.il., soorlu timersornikkut aaqqissuussinernut, atatillugu takoqqusaaru­tigineqartut inerteqqutigineqarnissaannut inerteqqutip atorneqarnissaa takorloorneqanngimmat.

Kapitali 17. Allaffissornikkut aqutsineq:

Kapitali taanna pissutsinut assigiinngitsunut tunngassuteqartunik imaqarpoq, taakku tamarmik inatsisip atortinneqarneranut tunngasuunertik assigiissutigaat.

'' 47-50-imi kommunit inissisimanerat aallaaserineqarpoq.

' 47:

Aalajangersakkammut kommunit pinngortitamik illersuinermut tunngassuteqartuni piginnaati­taaffii malittarisassaqartitaapput. Siunnersuummi aallaavigineqarpoq Naalakkersuisut tassaam­mata inatsit malillugu assigiinngitsunik piginnaatitaaffillit. Kisiannili ' 47 malillugu Naalakker­suisut kommunalbestyrelsi ataaseq arlallilluunniit suliassaqarfinnik erseqqinnerusumik killiler­neqartunik suliaqaqqusinnaavaat, inatsisartut inatsisaat malillugu Naalakkersuisut suliassari­saannik.

Aalajangersagaq taanna taamaallaat atorneqassasoq eqqarsaatigineqarpoq kommunalbestyrelsip (-it) pineqartup (-ut) pisinnaatitaaffinnik inatsit taanna malillugu Naalakkersuisunit isumagine­qartussanik ingerlatsinissaminnut Naalakkersuisut qinnuigisimappatigit. Taamaammat aalajan­gersagaq taanna kommunalbestyrelsit pissutsinut inatsisartut inatsisaatigut tassuuna maleruagas­saqartitaasunut pisinnaatitaaffinnik taamalu akisussaaffinnik tiguseqqullugit pinngitsaalineqar­nissaannut atorneqartussatut eqqarsaatigineqanngilaq.

Aalajangersagaq taanna malillugu pisinnaatitsissuteqartoqarsinnaavoq Naalakkersuisut allaffis­sornikkut aqutsinermi aalajangiinerisigut taamaammallu tamanna pillugu maleruagassaliorto­qartariaqarnissaa pisariaqassanani.

                                                                                     '48, imm. 1 aamma 2:

Aalajangersagaq taanna malillugu Naalakkersuisut aalajangiisinnaatitaapput nakkutilliineq tamarmi imaluunniit nakkutilliinerup ilaa kommunalbestyrelsimit ataatsimit, arlalinnit tamar­miusunilluunniit isumagineqarsinnaasoq. Taamatut nakkutilliisinnaatitaanermik isumaginnittus­sanngortitsineq kommunalbestyrelsi attorneqartoq isumasioqatigalugu pisassaaq, aatsaallu pisinnaalluni kommunalbestyrelsi pineqartoq tamatumunnga isumaqataappat.

'49

Ilaatigut kommunini ileqqoreqqsassat suussanersut paasisinnaajumallugit aamma inatsisartut inatsisaannut akerliusumik maleruagassanik akuersissuteqartoqannginnissaa nakkutigisinnaaju­mallugu aalajangersarneqarpoq Naalakkersuisut kommunit ileqqoreqqusaat inatsisartut inatsi­saata matuma atuutilersinneqareerneratigut akuersissutigineqartussatut kissaatigineqartut atuuttussann­gortittassagaat. Taamatut atuuttussanngortitsisoqarsimatinnagu ileqqoreqqusaq inatsisilerinermi sunniuteqartassanngilaq.

Kommunit ileqqoreqqusaat tamanut nalunaarutigineqartassapput inatsisartut inatsisaasa peqqus­sutaasa nalunaarutilluunniit tamanut nalunaarutigineqartarnerattulli, taamatuttaaq Nalunaaruti­nut ilanngunneqartassallutik.

                                                                                     '50, imm. 1 aamma 2:

Kommunini ileqqoreqqusat suut pinngortitamik illersuinermut tunngassuteqartuniinnersut paasiniarnerat ajornakusoorluinnarsimavoq. Nalunaarutit kommunini ileqqoreqqusat atuuttut ilaannik imaqarput, tamarmiugunanngitsunilli (Piumasaqaataanngilaq kommunimi ileqqoreqqu­sap inatsisitigut sunniuteqarsinnaajumalluni nalunaarutinut ilanngunneqarsimanissaa).

Kommunini ileqqoreqqusat annertussusiat paasisinnaajumallugu imm. 1-imi aalajangersarne­qarpoq Naalakkersuisut kommunini ileqqoreqqusat atuuttut kommunalbestyrelsip tamanna pillugu paasissutissiineri tunngavigalugit nalunaarsortassagaat. Paasissutissat inatsisartut inatsi­saata taassuma atuutilernerata kingornatigut kingusinnerpaamik ukiup ataatsip qaangiunnerani Naalakkersuisut erseqqinnerusumik innersuussinerisigut Naalakkersuisunut nassiunneqartassap­put. Taamatut innersuussisoqartassaaq Naalakkersuisut inatsisartut inatsisaata taassuma atuuti­lersinneqarnerata kingornatigut kommuninut tamanut allagaqarnerisigut qinnuigalugit paasissu­tissat kissaatigineqartut nassiuteqqullugit, ajornanngippat immersuiffissani, taamalilluni nalu­naarsuineq pisariinnerussammat, pisariaqassappallu ataatsimut takusassanngorlugu suliarineqar­sinnaassalluni.

'51:

Aalajangersakkakkut eqqarsaatigineqarput nunat tamalaat isumaqatigiissutaat, tassa imaappoq isumaqatigiissutit, naalagaaffiit akunnerminni isumaqatigiissutaat, nunat tamalaat isumaqatigiis­sutaat aamma isumaqatigiissutinut tapiliussat, tamakkunani Kalaallit Nunaat pisarnertut siumut tusarniaasoqareertillugu danskit atuuttussanngortitsinerannut ilaatillugu. Taamaammat aalaja-ngersagaq taamaallaat isumaqatigiissutinik taamaattunik atuuttussanngortitsinermut tunngassu­teqarpoq.

Aalajangersakkakkut tassuuna aalajangersarneqarpoq Naalakkersuisut pinngortitamut tunngas­suteqartuni nunat tamalaat isumaqatigiissutaasa naammassineqarnissaannut maleruagassanik aalajangersaasinnaasut, danskit naalakkersuisuisa Kalaallit Nunaat sinnerlugu atuuttussanngor­tissimasaannik. Tamanna isumaqarpoq Kalaallit Nunaat nunat tamalaat isumaqatigiissutaannut il.il. ilanngunneqarsimassappat Naalakkersuisut isumagissagaat aalajangersagaliornissartik, nunat tamalaat isumaqatigiissutaasa il.il. malinneqarnissaat qulakkeerlugu.

'52:

Aalajangersakkami danskit pinngortitamik illersuineq pillugu inatsisaat isumassarsiorfigineqar­poq, tassani avatangiisinut ministeri inatsimmi pineqartut iluanni apeqqutit pillugit siunnersor­tissaminnik suliamik paasisimasalinnik siunnersuisoqatigiiliorsinnaalluni. Tamaalilluni Avata-ngiisinut ministerip pilersissimavaa @Naturrådet@ (@Pinngortitaq pillugu Siunnersuisoqatigiit@), tassani immikkut ilisimasallit ministeri suliani tamanut attuumassutilinni siunnersortarlugu aammattaarlu nammineerlutik ataatsimut isigalugu pinngortitamik illersuinermi ajornartorsiutit pillugit eqqarsaatersorsinnaallutik siunnersuuteqartarsinnaallutillu.

Inatsit taanna malillugu Pinngortitap illersorneqarnera pillugu Siunnersuisoqatigiit pilersinne­qassappata taamatuttaaq eqqarsaatigineqarpoq taakku taamaallaat Naalakkersuisut suliani tamanut tunngasuni siunnersorneqartassasut, tassa sulianut aalajangersimasunut tunngasuun-ngitsuni. Siunnersuisoqatigiittaaq allaffissornikkut arlaatigulluunniit pisinnaatitaaffeqarnissaat eqqarsaatigineqanngilaq.

Siunnersuisoqatigiit atuuffianni katitigaanerat il.il. Naalakkersuisunit allaffissornikkut aalaja-ngiiffigineqartassaaq.

'53:

Aalajangersakkakkut Naalakkersuisut piginnaaffilerneqarput inatsisip allaffissornikkut aqunne­qarneranut atatillugu atuisut akiliuteqartinneqartarnerat pillugu malerugassanik aalajangersaa­sinnaanissaannut, taamatuttaaq akuersissutit immikkullu akuersissutit pillugit suliat suliarine­qarneranni aamma naammagittaalliuutinik suliassat suliarineqarneranni oqartussaasut aningaa­sartuutaasa matussutissaannut, kisiannili aatsaat imatut pisoqartillugu soorlu inuk il.il. qinnute­qaateqarnermini, naammagittaalliuuteqarnermi assigisaannilu oqartussaasut suliarinninnissaan­nik pisariaqalersitsisimappat.

Kapitali 18. Nakkutilliineq il.il.:

' 54:

Inatsisartut inatsisaata matuma aamma maleruagassat inatsisartut inatsisaat manna malillugu atuutilersinneqarsimasut malinneqarnissaat Naalakkersuisut nakkutigissavaat.

Pissutsinik assigiinngitsunik taamatuttaaq nunatta angissusersuanik pissuteqartumik nakkutillii­neq pingaartumik pisussaaffiussaaq inatsisartut inatsisaannik unioqqutitsisoqartillugu Naalak­kersuisut ilisimatinneqarneranni arlaatigut iliuuseqartarluni. Kisiannili aammattaaq Naalakker­suisut periarfissaqartillugu nunatsinni pinaveersaartinniarlugit nakkutilliisarniarput.

' 55:

Kalaallit Nunaanni inuit ataasiakkaat piginnittussaatitaanngimmata assersuutigalugu ”pigisamik piginnittumut” taarsiullugu oqaaseq ”atuisinnaatitaasoq” atorneqarpoq.

Kapitali 19. Naammagittaalliorneq suliassanngortitsinerlu:

'57, imm. 1 aamma 2:

Naalakkersuisut - imaluunniit kommunalbestyrelsit - aalajangiinerisa ataatsimiititaliamut attuu­massuteqanngitsumut naammagittaalliutiginissaat pinngortitap allanngutsaaliorneqarnissaa pillugu inatsimmi 1980-imeersumi periarfissaqanngilaq. Paarlattuanilli avatangiisinut tunngas­suteqartuni taama ittumik periarfissaqarpoq, tassami avatangiisit illersorneqarnissaat pillugu Inatsisartut peqqussutaanni naammagittaalliortarfimmik taama ittumik pilersitsisoqarsimavoq, Avatangiisit pillugit Naammagittaalliuteqartarfimmik taaneqartartumik.

Naalakkersuisut isumaqarput kissaatigineqartoq pinngortitap illersorneqarneranut tunngasunit­taaq aamma naammagittaalliortarfeqarpat arlaannaannulluunniit pituttorsimanngitsumik Naa­lakkersuisut - imaluunniit kommunalbestyrelsit (kommuni inatsit malillugu suliassaqalersima­gaangat) - aalajangigaannik naammagittaalliorfiusinnaasumik.

Inatsit manna malillugu naammagittaalliuuteqarsinnaatitaasut tassaapput inuit il.il. avatangiisit illersorneqarnissaat pillugu Inatsisartut peqqussutaat naapertorlugu naammagittaalliuteqarsin­naatitaasut.

Kapitali 20. Pineqaatissiissutit il.il.:

Pineqaatissiissutit pillugit aalajangersakkani oqaatigineqarpoq siunnersuummi aalajangersakka­nik qassiinik, imaluunniit inatsisartut inatsisaat taanna naapertorlugu malittarisassiarineqarsima­sumik, unioqqutitsineq akiliisitsinermik arsaarinninnermilluunniit pineqaatissiissutaasinnaasoq. Allaffissornikkut pineqaatissiisutitut taaneqarsinnaasoq ' 65-ikkut malittarisassiorneqarpoq, tassanilu oqaatigineqarpoq Naalakkeresuisut akuersissutinik utertitsisinnaatitaasut inatsit inatsil­luunniit naapertorlugu malittarisassiat unioqqutinneqarsimappata. Aammattaaq ' 65, imm. 2-mi oqaatigineqarpoq immikkut ittunik pisoqartillugu Naalakkersuisut akuersissummik tunniussiu­manngissinnaasut qinnuteqartoq pineqartoq pinngortitap illersorneqarnissaa pillugu aalajanger­sakkanik siusinnerusukkut unioqqutitsisarsimappat. Oqaaseq Aimmikkut ittunik pisoqartillugu@ isumaqarpoq aalajangersagaq taanna immikkorluinnaq ittunik pisoqartillugu aatsaat atorneqar­tussatut eqqarsaatigineqartoq.

Kapitali 21. Atuutilernera il.il.:

' 66, imm. 2-kkut oqaatigineqarpoq nuna allanngutsaaliugassatut immikkoortitaq pillugu pin-ngortitap allanngutsaaliorneqarnera pillugu inatsimmi 1980-imeersumi aalajangersakkat atortin­neqaannassasut allanngortinneqarnissamik tungaannut. Imm. 2 aamma 3 malillugit Naalakker­suisut piginnaatinneqarput Kalaallit Nunaata avannaarsuani kangianilu nuna allanngutsaaliugas­satut immikkoortitaq pillugu nalunaarummi pinngortitap illersorneqarnera pillugu malittarisas­sat tamaasa aalajangersarnissaannut peqatigitillugu pinngortitamik allanngutsaaliuineq pillugu inatsimmi 1980-imeersumi '' 15 aamma 16-imi malittarisassat atorunnaarsinneqarnissaannut, taamaaliornikkullu inatsit pineqartoq tamarmiulluni atorunnaarsinneqassalluni.