Isumaliutissiissut

20120913 09:27:00
Isumaliutissiissut

Kommunit inuussutissarsiutini il.il. aningaasaliinermikkut


inuussutissarsiutinik ineriartortitseqataanissaminnut periarfissaat pillugit


Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut



pillugu



Inatsisartut Inuussutissarsiornermut Ataatsimiititaliaata



ISUMALIUTISIISSUTAA



(Naalakkersuisut inatsisissatut siunnersuutiminnut allannguutissatut 12. november 2003-mi siunnersuutaata UKA2003/145-p tigoreernerata kingorna 01. december 2003-mi naqqiut)



inatsisissatut siunnersuutip aappassaaneerneqarnerani saqqummiunneqartoq




Inatsisartut Inuussutissarsiornermut Ataatsimiititaliaat suliarinninnermini ukuninnga inuttaqarpoq:



Inatsisartuni ilaasortaq Ole Dorph, Siumut, siulittaasoq


Inatsisartuni ilaasortaq Ane Hansen, Inuit Ataqatigiit, siulittaasup tullia


Inatsisartuni ilaasortaq Ruth Heilmann, Siumut


Inatsisartuni ilaasortaq Finn Karlsen, Atassut


Inatsisartuni ilaasortaq Per Skaaning, Demokraatit


Inatsisartut Inuussutissarsiornermut Ataatsimiititaliaata UKA 2003-mi siullermeerinerup kingorna Naalakkersuisut inatsisissatut siunenrsuutaat nassuiaatai ilanngullugit misissuataarpaa.


Aallarniut


“Inuussutissarsiutinik siuarsaaneq pillugu Nassuiaat”-mik Inatsisartut 2002-mi upernaakkut ataatsimiinneranni oqaluuserinninnerannut aammalu Inatsisartunut ilaasortat pingasut kommunit inuus­sutissarsiutini aningaasaleeqataasinnaanissaat pillugu inatsisip atuuttup allanngortinneqarnissaanik siunnersuuteqarnerannut atasumik Naalakkersuisut neriorsuutigaat inatsit, ilaatigut suliffissaqarneq pillugu inatsimmut, Inatsisartunut ilaasortat pingasut siunnersuutaannut il.il. sanilliullugu isissorluarneqassasoq, ntaamaalilluni inatsisissatut siunnersuut misissoqqitaq saqqummiunneqarsinnaassammat.


2002-mi aasakkut ukiakkullu inatsimmik atuttumik kommunit atuinerat misilittagaallu apeqqutinut immersugassatigut misissuiffigineqarput. Misissuineq “Kommunit inuussutissarsiutinik siuarsaaqataanissaat pillugu Nassuiaammi - aammalu kommunit inuussutissarsiutini aningaasaleeqataasinnaanissaat pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 22, 3. november 1994-imeersumi” (august 2003-mik ullulerneqartumi) eqikkaavigineqarpoq. Nassuiaat inatsisissatut siunnersuummut matumunnga tunngaviuvoq.


Naalakkersuisut siulittaasorisimasaata 2001-imi novemberimi borgmesterit kommunaldirektørillu ataatsimiinneranni kommunit, inuussutissarsiutinik ineriartortitsinissamut tunngavissanik pitsaasunik pilersitsinikkut, inuus­sutissarsiutinik ineriartortitsinissa­mut “ernisussiortuunissaat” kaam­mattuutigaa. Atugassarititat pingaarnerusumik tassaapput kommunip inuussutissarsiutitigut pilersaarusiaa, atugassarititalli aammattaaq tassaallutik inuiaqatigiinni atortulersuutit pitsaasut, taakkununnga ilanngullugit angallannikkut, umiarsualiveqarnikkut, ineqarnikkut, atuarfeqarnikkut sullissiveqarnnikkullu allarpassuartigullu pissutsit pitsaasut, suliffinnik aallartitsiniartut suliffeqarfiillu pilersaarutiminnik piviusunngortitsinissaannut, sulisussanik kajungilersitsinissaannut il.il. soqutiginarnerulersitsillutillu ajornannginnerulersitsisussat.


Kommunit akunnerminni nunallu immikkoortukkaarlugu pitsaanerusumik suleqatigiissinnaanerat ujartorneqarpoq, tamatuminngalu paasinninneq piffissami kingullermi annertuseriarujussuarsimalluni. Tamatumani pineqarput takornariaqarnermut tunngasut, kommunini aqutsineq il.il. Tamanna ineriartorneruvoq inatsisissatut siunnersuummi matumani eqqarsaatiginiarneqarsimasoq.


Inuussutissarsiornermut Ataatsimiititaliap paasivaa inatsisissatut siunnersuummik matumani pineqartumik suliaqarnermi kommunit inuussutissarsiortullu tusarniaavigineqarsimasut, tusarniaanermilu akissutisiarineqartut inatsisissatut siunnersuummut ilanngullugit naatsorsuutigineqarsimasut. Taamatuttaaq inatsisissatut siunnersuut inatsisissanik nalilersuisarfikkoortinneqarsimavoq.


“Kommunit inuussutissarsiutinik siuarsaaqataanissaat pillugu Nassuiaat” -mi, Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfimmit, Naalakkersuisut Allattoqarfiannit, Nunami Namminermi Pissutsinut Allaffeqarfimmit  aamma Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Pisortaqarfimmit suleqatigiissitamit suliarineqartumi, pissutsit assigiinngitsut pillugit erseqqinnerusumik immikkuualuttunullu tunngassutilimmik nalunaarutikkut maleruagassiornissamik kaammattuuteqarneq Inuus­sutissarsiornermut Ataatsimiititaliamit maluginiarneqarlunilu taperserneqarpoq.


Inuussutissarsiornermut Ataatsimiititaliap tamanna isumaqatigaa, nalunaarummilu taamaattumi immikkoortut tulliini taaneqartut ilaatinneqarnissaat kaammattuutigisinnaallugu:


               Nalunaarsuineq, nalunaaruteqarnissamut akuersissuteqarnissamullu pisussaaneq


               Iluanaaruteqarnissamut siunertap ersarinnerusumik oqaatigineqarnissaa


               “Ernisussiortutut ikiortit”


               Unammilleqatigiinnermut tunngasut


               Kommunit aningaasaqarneri, mianernartut paasiniarneri akiliisinnaassuseqarnerullu naleqquttumik nalilersorneqarnera


Nassuiaammi tassani erseqqissarneqarpoq kommunit ikitsuinnaat inuussutissarsiutini peqataaffigisaminnut tamakkiisumik paasinnissimasut. Inuussutissarsiornermut Ataatsimiititaliamit suleqatigiissitaq isumaqatigineqarpoq pissutsit taamaannerat naammaginanngitsuusoq.


Inatsisissatut siunnersuut Inatsisartut Allattoqarfiannut tunniunneqareersoq Kalaallit Nunaanni Kommuneqarfiit Kattuffiata, KANUKOKA-p, uparuarpaa inatsisissatut siunnersuummi Kommunit Nakkutilliisoqarfiata ataani taaneqartoq nunatsinni kommunit aqutsivigineqarnerannik aaqqissuussinermut, Nakkutilliisoqarfiup suliassaqarfianut tunngatillugu kommunal­bestyrelsit nunaqarfinnilu aqutsisut il.il. pillugit Inatsisartut inatsisaat kingullermik iluarsiivigineqarmat atuutilersinneqartumut, naapertuussorinanngitsoq. Tamatuma kingunerisaatut inatsisissatut siunnersuummi nakkutiliisutut oqartussaaneq nunatsinni kommuninik Nakkutilliisoqarfimmit Naalakkersuisunut allanngortinneqassasoq siunnersuutigineqarpoq. Suliamut tunngasumik taamatut allannguutissamik Naalakkersuisut inatsisissatut siunnersuutip aapassaaneerneqarnissaanut siunnersuummik saqqummiussilersaarput. Kingulleq taanna Inuus­sutissarsiornermut Ataatsimiititaliap suliamut tunngatillugu iliuutsitut paasivaa, tamannalu taamaalilluni tusaatissatut tigullugu.


Siunnersuutip imarisai


Ataatsimut isigalugu Naalakkersuisut inatsisissatut siunnersuut nutaaq atorlugu makku anguniaraat oqaatigineqarsinnaavoq,


               kommunit suleqatigiinnermikkut, soorlu kommunit ataatsimoorussaannik aningaasaateqarfiliornermikkut inuussutissarsiutitigut siuarsaaqataasinnaanerat, tamatumani nutaanik pilersitsineq nioqqutissianillu ineriartortitsineq ilanngullugit,


               kommunit aningaasaliineri pitsaanerpaamik qulakkeerneqassasut, pingaartumik aktialiinikkut aktianilluunniit pisinikkut kiisalu taarsigassarsianut qularnaveeqqusiinikkut annikinnerusumillu toqqaannartumik tapiissuteqarnikkut,


               tamatumani suliassatut pilersaarutit suliffeqarfiillu suliamut paasisimasalimmit naliliinermik tunngaveqartut pineqassasut,


               unammilleqatigiinnermi equsoortoqarsinnaanera pillugu erseqqissunik aalajangersagaqassasoq,


               inatsit aammattaaq kinguaarit nikinneranni atorneqarsinnaasasoq,


               kommuninit nalunaarlusiortarneq assigiiaartoq sukumiisorlu qulakkeerneqassasoq, kiisalu


               Naalakkersuisut - inatsimmi misilittakkat pissarsiarineqariartuaarnerat ilutigalugu - erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaasut, inatsisip sapinngisamik pitsaanerpaamik atuutitinnissaa qulakkeerniarlugu.


Kommunit inuussutissarsiutini aningaasaliinermikkut inuussutissarsiutinik ineriartortitseqataanissaminnut periarfissinneqarnissaat nammineerluni nutaajunngilaq - tamanna pitsaasunik pitsaannginnerusunillu misilittagaqarfigalugu siusinnerusukkut misilinneqarnikuuvoq. Kingullermik misissuinerup takutippaa kommunit piffissap ingerlanerani kukkusunik inuussutissarsiornermi misiliigaluartarnermikkut aningaasanik millionerpassuarnik annaasaqartarsimasut, taamaalillunilu tamanna akileraartartut aningaasaataannik annaasaqarnermik kinguneqartarsimasoq. Malugalugu, annaasat kimulluunniit akisussaaffigitinniarneqarsinnaanngitsut.


Taamaammat Inuussutissarsiornermut Ataatsimiititaliap inatsisissatut siunnersuut taanna ilassilluarpaa, isumaqarlunilu assigiinngitsutigut periarfissiisuusoq, arlalitsigullu maannakkut aaqqissuussinermut naleqqiullugu sukaterutissanik erseqqissaatinillu imaqartoq.


Inuussutissarsiornermut Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq kommunit inuussutissarsiornikkut pilersaarusiorluakkamik ineriartortitsinermi suliassaat pingaarneq tassaasoq sumiiffimmi namminermi pisinnaasaat periarfissallu tunngavigalugit nunaqqatigiinnik suleqateqarnissaq.


Kommunit inuussutissarsiutitigut siuarsaaqataanissaat pillugu nassuiaammi takuneqarsinnaasutut ukiuni kingullerni inuussutissarsiutinik ineriartortitsinermi inuiaqatigiinnilu atugarisatigut ineriartornerup takutippaa kommunit inuussutissarsiornermi siuarsaanissamik ineriartortitsinissamillu periarfissaqarusunnerat peqataarusunnerallu annikilliartunngitsoq. Ukiuni makkunani kommunit ilaanni suliffiit pilersinniarlugit suliniutit amerlanerujartuinnartut aallartinneqartarput, tamannalu assigiinngitsunik arlalinnik pissuteqarpoq.


Assersuutigalugu taaneqarsinnaavoq sinerissami aalisakkanik suliffissuit annertunerusumik atorneqanngitsut atorneqanngitsulluunniit amerliartortut. Sulliviillu taakku sullivinnit Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartunit ingerlanneqanngippata kommunit nammineerlutik iliuuseqarusulersarnerat tupinnanngilaq.


Inuussutissarsiutinik siuarsaanermi aningaaseriviit inissisimanerat inuussutissarsiutinik siuarsaannginnermut pissutaasutut assigiinngitsunit nassuiarniarneqartarpoq.


Ilaat isumaqarput aningaaseriviit inuussutissarsiutinut aningaasaliinissamut tunuarsimaarnerisa kingunerisaanik nunatta ilaani inuussutissarsiutitigut ineriartortitsiniarneq kigaanerulersartoq. Aningaaseriviit ilaatigulluunniit umiatsiaaqqanik nuannaariutinik pisaarniartunut aningaasanik atortitsinissartik orniginerusarpaat, illoqarfiit sisamat siuarsarniarneqartut avataanni inuussutissarsiutitaarniarlutik attartorusuttunut sanilliullugit. Tamanna nunap immikkoortuini naligiinngitsumik ineriartornermik kinguneqartarpoq, taamaalilluni kommunit inuussutissarsiutitigut ineriartortitsinermi aningaasaliinissaannik annertuumik pisariaqartitsisoqarluni.


Allat illua tungaatigut isumaqarput pilersaarutit pitsaasut aningaasanillu katersaqannginneq pissutaasut.


Taamaattumik inuussutissarsiutinik suliffinnillu ataavartunik pilersitsinermi kommunit akuunissamut periarfissaasa annertusineqarnissaat pillugu Naalakkersuisut siunnersuutaat Inuussutissarsiornermut Ataatsimiititaliap ilassilluarpaa.


Periarfissaq taanna kommunit nammineernerulernerannik kinguneqassaaq, aningaasaleerusussuseqarnerulersillugillu.


Erseqqissaatigineqassaaq inatsisissatut siunnersuummi anguniagaq pingaarneq, Inuussutissarsiornermut Ataatsimiititaliap paasinninnera malillugu tassaammat inuussutissarsiutitigut siuarsaanikkut peqataaneq - suliffeqarfinnut aningaasaqarnermikkut ajornartorsiortunut tapiissuteqarnerunngitsoq ikiui­nerunngitsorluunniit.


Kommunit suliassaat pingaarneq tassaassaaq innuttanik kiffartuussineq namminersortullu inuus­sutissarsiutitigut suliniuteqarneranni pitsaanerpaamik atugassaqartinneqarnissaat. Suliassat pingaarnerit aammattaaq ilagissavaat aallarnisaasartunut aqutsinikkut periusissanik atugassatut ilitsersuutinik ikiuutaasinnaasunillu pilersersitsiartuaarnissamut pisortanit annertunerujussuarmik aningaasaliisoqarnissaa.


Kommunit akunnerminni nunallu immikkoortuini suleqatigiinnerisigut inuussutissarsiutit tunisassiorsinnaanerullu siuarsaaviginissaannut inatsimmut allannguut taanna aqqutissiuisuusinnaavoq.


Nunap ilaani tunisassiornermullu tunngasuni namminersortut sulliviilluunniit ingerlateriigaanni unammilleqatigiinnermut ajoqutaasumik kommunit suliniutaasa aallartinneqartannginnissaat allannguutissatut siunnersuutikkut qulakkeerniarneqarmat Inuussutissarsiornermut Ataatsimiititaliap iluarisimaarini oqaatigiumavaa.


Aallarniummi oqaatigineqartutut inatsisissatut siunnersuummi § 4, imm. 3-mut tunngatillugu erseqqissaanissaq pisariaqartoq ataatsimiititaliap erseqqissassavaa. Erseqqissarneqartariaqarpoq sutigut unam­milleqatigiinnermut ajoqutaasumik pisoqartarnersoq oqartussaaffillu sorleq tamatumunnga isummertussaanersoq.


Kinguaariit nikkinnerinut atatillugu sulliviit ingerlaannarnissaat qulakkeerumallugu taarsigassarsisitsinerit kommuninit qularnaveeqquserneqarsinnaanerat siunnersuutikkut periarfiissiissutiginiarneqarmat ataatsimiititaliamittaaq pissusissamisoortutut isigineqarpoq.


Ataatsimiititaliaattaaq aningaasaliinerit qularnaveeqqusiinerillu akuersissutigineqartarnissaannut Naalakkersuisut piginnaatinniarneqarnerat allannguutissatut siunnersuutikkut qulakkeerniarneqarsimammat pissusissamisoortutut isigaa. Soorluttaaq inuussutissarsiutini aningaasaliisarnerit taakkulu nalunaarutigineqartarneri pillugit kommunit naatsorsuuseriffiini naatsorsuutinilu nalunaarsuinissamut ersarissumik malittarisassiortoqartariaqartoq.


Aalisarnermi, piniarnermi nunalerinermilu peqataanernut aningaasaliinissamut, qularnaveeqqusiisuunissamut tapiissuteqarnissamulluuniit siunnersuut periarfissaqartitsinngimmat siullermeerinermi ataatsimiititaliaq tamanna pissusissasimoortuunersoq isumaliutigeqqullugu arlalinnit kaammattorneqarpoq. Tamatumunnga atatillugu aalisarnermut piniarnermullu atugassanik  umiatsiaarartaarniarnermi ingerlatsiviginissaanilu tapiissuteqartornissaanik pisariaqartitsisoqartoq erseqqissaatigineqarpoq.


Tassunga tunngasoq ataatsimiititaliamit imaannaanngitsutut isigineqarpoq ataatsimiititaliarlu isumaqarluni tamanna pimoorullugu suliarineqartariaqartoq, tamannami akuttunngitsumik Inatsisartuni avataanilu oqallissutigineqartarmat. Ataatsimiititaliarli isumaqarpoq apeqqut taanna inatsimmut allamut tunngassuteqartoq.


Qaleraleqarfinni inuussutissarsiutinut tapersiisarnermik aaqqissuussineq atorlugu umiatsiaaqqanik angallatinillu pissarsisinnaanermut tunngatillugu UKA 2002/29-imi oqaluuserinninneq ataatsimiititaliamit aamma innersuussutigineqassaaq. Ilaatigut makku innersuussutigalugit siunnersuut Inatsisartuni amerlanerussuteqartunit itigartitsissutigineqarpoq:


               Umiatsiaararsorluni aalisarnerup annikillisinneqarnissaanik pisariaqartitsineq


               Nersutit nakorsaanit piumasaqaatit umiatsiaararsorluni aalisarnermi malinneqarsinnaasanngitsut sukateriffigineqarnissaannik naatsorsuuteqarneq


               Inuussutissarsiutitigut siunertanut tapiissutit ilarpassui piniarnermut aalisarnermullu maannakkorpiaq tunniunneqartartut.


Inuussutissarsiornermut Ataatsimiititaliaq aalajangiiffigisassatut siunnersuummut pineqartumut tunngatillugu isumaliutissiissummik saqqummiussinermi kingorna isummaminik allanngortitsisimanngilaq.


Ataatsimiititalialli kaammattuttuugiumavaa inuit matumani pineqartut ajornartorsiutaasa qulaajaaviginissaat taakkulu periarfissaasa iluarsiivigineqarnissaat siunertaralugu Naalakkersuisut suliaqassasut. Tassunga atatillugu ataatsimiititaliap kaammattuutigissavaa issittumi innuttat inuuniarnikkut atugarisaasa mississuiffigineqarnerannik ingerlatap naammassineqarnissaa Naalakkersuisut utaqqimaaraat, taanna 2004-mi upernaakkut naammassineqartussatut Naatsorsueqqissaartarfiup naatsorsuutigimmagu.


Tamanna tunngavigalugu inatsisissatut siunnersuummut tassunga Naalakkersuisut naqqiutaat ilanngullugit  siunnersuut Inatsisartunit akuersissutigineqassasoqInuussutissarsiornermut A-taat­simiititaliap isumaqatigiittup inassutigaa.



Taama oqaaseqarluni Inatsisartut Inuussutissarsiornermut Ataatsimiititaliaata Kommunit inuussutissarsiutini il.il. aningaasaliinermikkut inuussutissarsiutinik ineriartortitseqataanissaminnut periarfissaat pillugit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut aappassaanigassanngortippaa.


_____________________________


Ole Dorph, Siumut, siulittaasoq




_____________________________             _____________________________


                 Ane Hansen,                                                                             Ruth Heilmann,


Inuit Ataqatigiit, siulittaasup tullia                                                                       Siumut




_____________________________                           _____________________________


                 Finn Karlsen                                                                             Per Skaaning


                     Atassut                                                                                 Demokraatit