Samling

20120913 09:27:08
Saqqummiussissut

27. januar 2003 UPA 2003/39


Umiartorneq pillugu inatsisip allannguutaasa ilaasa Kalaallit Nunaannut atuutilersinneqarnissaat pillugu peqqussutissatut siunnersuummut Namminersornerullutik Oqartussat oqaaseqaatissaannut Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut.


(Nunarsuarmut tamarmut atuuttumik killiliineq pillugu isumaqatigiissummut 1976-imeersumut tapiliussap 1996-imeersup naammassineqarnera)


(Attaveqaqatigiinnermut, Avatangiisinut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq)


Saqqummiussissut


Siullermeerneqarnera


Naalakkersuisut matumuuna Nunarsuarmut tamarmut atuuttumik killiliineq pillugu isumaqatigiissummut 1976-imeersumut tapiliussap 1996-imeersup naammassineqarnissaanut Umiartorneq pillugu inatsisip allannguutaasa ilaasa Kalaallit Nunaannut atuutilersinneqarnissaat pillugu peqqussutissatut siunnersuut saqqummiuppaat.


Ilaatigut Estoniap Scandinavian Starillu ajutoorujussuarneranni umiarsuarnik ajunaartoqartillugu umiarsuaatillit akisussaasuunissaat nunani tamalaani alaatsinaanneqarnerulersimavoq. Malittarisassat maannakkut atuuttut Nunarsuarmut tamarmut atuuttumik killiliineq pillugu isumaqatigiissutikkut aqunneqarput, umiarsuaatilinnullu periarfissiillutik inuit pigisalluunniit ajoqusernerinut akisussaassutsimik tamarmiusup killilerneqarsinnaanerinut.


Ilaatigut ajunaartoqartillugu ilaasut sillimmasertittarnerannut tunngasut pitsaanerulersinnissaat qulakkeerniarlugu nunat tamalaat imaatigut angallanneq pillugu suleqatigiiffissuata IMO-p 1996-imi Nunarsuarmut tamarmut atuuttumik killiliineq pillugu isumaqatigiissummut pioreersumut tapiliussaq - 1996-imi tapiliussamik taaneqartartoq - akuersissutigaa. Taassuma umiarsuaq qanoq angitiginersoq apeqqutaatillugu inuit atortullu ajoqusernerinut marloriaammiit arfinileriaataata missinganut annertussuseqartunut akisussaassusermut killiliinerit annertuserujussuarpai. Annertuseriarneq procentinngorlugu umiarsuarnut mikisunut annerpaavoq.


Nunat tamalaat akornanni umiarsuaatillip taarsiissussaatitaanermut akisussaaffiata annertusineqarnissaata akuersissutigineqarneranut pissutaavoq akit allanngorarnerisa nunarsuarmut tamarmut atuuttumik killiliinermik isumaqatigiissummi maanna atuuttumi illersorneqarnissaq annikillisimmassuk. Tamatuma saniatigut umiarsuit minnerusut allaat ajutoornernut annertoorujussuarnut pissutaasinnaapput. Umiarsuarnut ilaasunik angallassissutinut malittarisassat maannakkut atuuttut malillugit taarsiissutissat amerlanerpaaffissaat 250 mio. kr.-iuvoq, apeqqutaatinnagu ilaasut qanoq amerlatiginerat. Taamatut amerlanerpaaffiliineq malittarisassani nutaani peerneqassaaq, taarsiissutissallu qummut amerlanerpaaffissaat aalajangersarneqarluni ilaasut amerlassusiat tunngavigalugu umiarsuarmi inuttat amerlassusissaat malillugu 1,75 mio. kr.-inik amerlisaanikkut.


Akisussaaffimmut killigititat annertusineqarnerat Justitsministeriap suleqatigiissitaliaanit Danmarkimi taarsiissuteqartarnerup annertussusilerneqartarneranik nalinginnaasumik misissuisinneqarsimasup kaammattuutaanut naapertuuppoq. 1996-imi tapiliussap ilannguffigineratigut ajoqusertup inissisimanera pitsanngortinneqassaaq, tassami umiarsuaatilik ajoqusiisoq Nunarsuarmut tamarmut atuuttumik killiliinermik isumaqatigiissumi maannakkut malittarisassaasunut naleqqiullugu aningaasanut ikinnerpaamik marloriaatinut akisussaalissammat. Taamaalilluni aamma 1996-imi tapiliussamut ilanngunnerup pigisat ajoqusernerisa matussuserneqartarnissaannut periarfissiissaaq, tamatumani assersuutigalugu soorlu avatangiisit innarlerneqarnerat ilanngullugu.


Assortorneqarsinnaanngilaq akisussaaffimmik killiliinerup annertusineratigut umiarsuit sillimmasiinerminnut akiliutigisartagaasa annikitsumik qaffassinnaanerat, pissutigalugu umiarsuit akisussaassutsimut annertunerusumut sillimmasertitaassammata. Sillimasiinermulli akiliutini aalajangiisussatut apeqqutaasussat amerlaqaat, assersuutigalugu soorlu ajutoornerit akulikissusiat, ajutoornerup annertussusia aammalu umiarsuaatileqatigiiffimmut tunngasut allat. Taamaattumik akisussaaffimmik killiliinernik marloriaatinngortitsinissaq Imarsiornermik Aqutsisoqarfik, Søfartsstyrelse, malillugu sillimmasiinermut akiliutit marloriaatinngornissaannik kinguneqaqqajarnavianngilaq.


Nunarsuarmut tamarmut atuuttumik killiliinermik isumaqatigiissumi umiarsuarnut 300 tonsit ataallugit usitussusilinnut immikkut malittarisassat atuutilersinnissaannut periarfissat 1996-imi tapiliussami atatiinnarneqarput. Taamaaliornissaq kalaallit soqutigisallit kissaatigalugu oqaatigisimavaat. Taamaalilluni umiarsuarnut 300 tonsit ataallugit usitussusilinnut akissussaaffiit immikkut - minnerusunik - killilernissaat periarfissaqarpoq, nunami allamiut umiarsuaannut tunngatillugu unammilleqatigiinnermi equngassuteqartoqalissappat.


Attaveqaqatigiinnermut, Avatangiisinut Ineqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup taamaalilluni 1996-imi tapiliussaq umiartortitsinermik soqutigisalinnut tusarniaassutigaa. Tassunga atatillugu oqaatigineqarpoq sillimmasiisartut silarsuaanni isiginnittaatsikkut nunarput niuerfittut ima annikitsigisoq, sillimmasiinernut akiliutaasartut ullumikkutut itsiinnarlugit nunatsinnut immikkut aalajangersaanissaq, umiarsuarnut nunatsinneersunut sillimmasiinermut akit immikkut appartinnissaannik akilerneqarnaviarani. Kiisalu kaammattuutigineqarpoq imarsiornikkut takornarianut neqeroorutit nunani tamalaani nittarsaanneqarnissaat eqqarsaatigalugu 1996-imi tapiliussaq nunatta akuerissagaa.


Taamatut oqaaseqarlunga Umiartorneq pillugu inatsisip allannguutaasa ilaasa Kalaallit Nunaannut atuutilersinneqarnissaat pillugu peqqussutissatut siunnersuummut Namminersornerullutik Oqartussat oqaaseqaatissaannut Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut (Nunarsuarmut tamarmut atuuttumik killiliineq pillugu isumaqatigiissummut 1976-imeersumut tapiliussap 1996-imeersup naammassineqarnera) Inatsisartunut oqaluuserisassanngortippara.