Samling

  

 

UPA 2006/12

21.04.2006

Kuupik Kleist  (IA)

 

 

Aningaasaqarnikkut ingerlatsineq pillugu nalunaarut 2006

 

 

Qujanarpoq KNAPK Royal Greenland-ilu naalakkersuinikkut toqqaannartumik akuleruffigineqanngitsumik raajanut akigitinneqartussat pillugit isumaqatigiissuteqarmata, taamalilunilu aalisarnerup nunatsinni inuppassuarnit inuuniutaasup nanginneqarsinnaanera qulakkeerneqarluni. Neriussaagut isumaqatigiinniartussat allat tullinnguuttut aamma naalakkersuinikkut akuleruttoqarpallaartinnagu isumaqatigiissuteqartarsinnaassasut sapinngisamik tamanit naammagineqarsinnaasunik.

 

Isumaqatigiinniarnerilli ippassani naammassineqartut sivisuumik marrisimasimareerlutik inernerisa tusarliunneqarneranni uppernarseqqipparput illuatungeriit marluk saniatigut soqutigisallit allat siusinnerusukkut ataatsimut soqutigisat ungasinnerusorlu eqqarsaatigalugu siunertat ataatsimoorussat pillugit oqaloqatigiittarnissaat pisariaqartinneqaqisoq. Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut isumaqatigiissusiat assigiinngitsut inuiaqatigiit sinnerinut kingunerisinnaasaat sapinngisamik qulaajarneqartarnissaat tamanit soqutigineqartariaqartoq.

 

Naalakkersuisut aningaasaqarnikkut ingerlatsineq pillugu nalunaarutaat nammagisimaarparput. Nalunaarut isumarput naapertorlugu aningaasarsiornikkut  imitsinnut nammineerluta napatinnerulernissatsinnut taamaalillutalu avataaniit aningaasalersorneqarnissamik pisariaqartitsinerup minnerulernissaanut siunnerfinnik pingaarutilinnik tikkuussivoq.

 

Ukiuni tulliuttuni Inatsisartut suliniutinut ilinniartitaanermut tunngasunut, ineqarniarnermut tunngasunut aammalu sulisussaqarniarnermut tunngasunut immikkut iliuuseqarnissaannik Naalakkersuisut kaammattuuteqarput. Inuit Ataqatigiit tamanna isumaqatigaat.

 

Naalakkersuisut aamma siunissamut ungasinnerusumut isigaluta aningaasalersuissasugut, aningaasaqarniarnitta patajaallisarneqarnissaa unamillersinnaanittalu nukittorsarnissaa kaammattuutigaat tamannalu tapiissutit allaffissornermilu aningaasartuutit siunertanut allanut sangutikkiartornerisigut pissasoq inassutigineqarluni. Tamanna aallaavigalugu Naalakkersuisut aningaasarpassuarnik piukkunnarsarnissamut, piginnaaninngorsarnissamut, umiarsualivinnik allilerinissamut, mittarfiliornissanut erngullu nukinganik nukissiorfiliornissanut aningaasaliinissaq siunnerfigaat. Inatsisartut qanittukkut ukiukkut ataatsimiinneranni Inuit Ataqatigiinniit siunertat tamakku pillugit saqqumiussaqarpugut, taammattumillu aamma matumani Naalakkersuisut isumaqatigilluinnarlugit.

 

Nalunaarummi ilaatigut 1979-imiit ullumimut nunatta aningaasarsiornikkut imminut pilersornerata annertusiartorsimanera ersersinneqarpoq. Naalagaaffimmiit aningaasaliissutaasartut 1979-imi nunatsinni inuiaqatigiit ataatsimut isertitaannit 42%-iusimasut 2004-mi 27%-iannik naleqalersimapput, taamaalillutalu nunatsinni aningaasarsiornikkut naalagaaffimmiit aningaasalersorneqarnissamik pisariaqartitsinerput annikillisimalluni. Isertitat amerliartornerat taamalilluni nammineerluta nalilinnik pilersitsinitsigut pisimavoq naalagaaffimmiit annertunerusumik aningaasalersorneqarnermik pissuteqarani. Tamanna ukiut kingulliit 10 - 15-it ingerlaneranni akisussaassusilimmik aningaasaqarniarnikkut ingerlatsinikkut piviusunngorsinnaasimavoq, ukiunimi taakkunani inuutissarsiornikkut ingerlatsisinnaanerup oqilisaaffigineqarnera naammassinnissinnaanerullu qaffassarneqarnera ingerlanneqarsimapput aningaasarsiornermut iluaqutaasumik. Tamanna soorunami tulluussimaarutissaavoq, taamaakkaluartorli tamaannga uniinnassanngilagut, Inuit Ataqatigiinnilu isumaqarpugut suli annertunerusumik nalilinnik nammineerluta pilersitsinitsigut siunissami aningaasarsiornerup annertusiartornissaa qulakkeerneqartariaqartoq. Tamnna angussagutsigu taava siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu maani Inatsisartuni isumaqatigiilluta aningaasaqarnikkut ataqatigiissaakkamik ingerlatsisariaqarpugut. 

 

Tamatumani naalakkersuisut 2020-ip tungaanut suliniutissatut pilersaarutaat aallaavissatsialassuuvoq neriuutigaarpullu maani Inatsisartuni partiit tamarmik tamanna tapersersorsinnaassagaat. Nunarsuarmimi killeqarfeerukkaluttuinnartutut pissuseqartumi katataassanngikkutta inuussutissarsiutit qaffakkiartorfiusut periarfissarissaartinneqarnissaat, naammassisaqarfiunerusumillu akikinnerungaartumillu pisortat ingerlatsinissaat avaqqunneqarsinnaanngilaq.

 

Sulisorineqartussat ilinniarluarsimasut pisariaqartitsiviuisunullu nuttarsinnaasut tamatumani pisariaqartinneqarluinnassapput, Naalakkersuisullumi isumaqatigilluinnakkatsinnik tamanna tunngavigalugu saqqummiussaqarput. 

 

Ukioq mannamut Aningaasanut Inatsisissap qanittukkut oqallisigineqarnerani Inuit Ataqatigiit sinnerlugit oqaaseqartutta piffissaq annerpaaq ilinniartitaanikkut immikkut suliniuteqartoqartariaqarneranut tunnagsunik eqqartuinermut atorpaa. Suliuniutit tassunga tunngasut tamakkiisumik tapersersoratsigit taamani oqaaserisavut innersuussutigalugit erseqqissaatigiinnassavara Inuit Ataqatigiinniit isumaqaratta suliffeqarfiit pioreersut ineriartorsinnaanerannut nutaanillu pilersitsisinnaanermut aallavissat tassaammata annertunerusumik piginnaaneqalerneq piukkunnarsartuarnerlu. Ilinniartitaanerup annertusaaffigineqarnera aqqutigalugu nunatsinni innuttaasut amerlanerusut suliffissaqalernissaat qulakkeerneqassaaq.

 

Ukiuni aggersuni siunertanut annertoorsuarmik aningaasalersuiffigisariaqakkatsinnut qanoq periuseqassanersugut Naalakkersuisut Inatsisartunut isummerfigeqquaat. Inuit Ataqatigiinniit siulliullugu oqaatigissavarput nunatsinni innuttaasut sulisinnaassuseqartullu tamarmik suliffeqalernissaat tassaassammat inuiaqatigiittut akiliisinnaassusitta annertusarneqarnissaanut aqqutissat pingaarnersaat. Qanoq periuseqarluni aningaasalersuinissamut tunngatillugu siusinnerusukkulli Inuit Ataqatigiinniit oqaatigisarparput tamanna oqimaaqatigiissaakkamik periuseqarfigineqartariaqartoq, tassalu nammineerluta nunatta karsiata tooqqaannartumik akiliisinnaanerata saniatigut aamma avataannnit taarsigassarsinikkut aningaasalersuisoqarsinnaanera periarfissatut isigaarput, pingaartumik aningaasaliiffissat piffissap sivikitsup ingerlanerani imminut akilersinnaalersussat eqqarsaatigalugit. Suliffissaaleqineq annikilliartoraluartoq suli inuiaqatigiinni innuttaasut suliffeqarnermikkut aningaasalersueqataasinnaasut inuit katillugit 5000-it missaat ullumikkut suliffeqanngillat. Taakku ilinniartitaanikkut, ilinniartitaaqqinnikkut piukkunnarsarnikkullu peqataatinneqalernissaat suliassatsinni pingaarnerpaarpaanut ilaapput.

 

Suliffissaaleqisoqaraluartormi suli avataaniit aggersitsilluni sulisussarsiortoqartarnera ulluinnarsiutaavoq, ilaatigut Polen-imiit sulisussarsiarineqarsimasut qaammatini qanngiuttuni annertuumik oqallisigineqarlutik. Inuit Ataqatigiinniit nunatsinnit suliartortitaasut sumiuugaluarpataluunniit assigiimmik isumaqarfigaavut. Tassa sapinngisamik sulisussat nunatsinni pissarsiarineqarsinnaappata avataaniit aggersitsineq killilersimaarneqartariaqartoq aamma soorunami nunatsinnut suliartortitat akuersissutit piumasarineqartut pissarsiareqqaarlugit taamaliortoqartassasoq.

 

Aningaasarsiornikkut siunertat pingaarnerit anguniarneranni kommunini aaqqissuusseqqinneq annertuumik sunniuteqartussaasoq Inuit Ataqatigiinnut qularnanngilluinnarpoq. Tamanna ukioq manna sukumiisumik oqaluuserissavarput massakkulli oqaatigineqartariaqartoq tassaasoraarput siunertat pingaarnerit tamanit isumaqatigiissutigineqareerneranni piviusunngortitsiniarluni allorialernermi nangaalersarneq uggornartuutikkatsigu kinguartoiterinissamillu piumasaqalertarneq ajornartorsiutit aaqqinneqartariaqartut aaqqinneqarnissaannik kinguarsaanertut oqaatigisariaqarmat. Matumani arlaleriarluta kaammatuutigisartagarput uteqqiinnassavara; suleqatigiissutigineqarsinnaasut akikillisaataasinnaasullu suulluunniit piviusunngortinneqarniarlik kinguarsaaqqittoqarani.

 

Namminersulernissaq pillugu ataatsimiititaliarsuup sulinera ukiup ataatsip ingerlanerani naammassisussatut naatsorsuutigineqarpoq. Soorunami pissanganarpoq isumaliutissiissutissaq malunnaatilimmik iluaqutaasumillu alloriarfiussanersoq qularnanngilluinnarporli nunatta Danmarkillu akornanni aaqissuusseqqinnissaq aamma aningaasarsiornikkut sunniuteqassasoq. Tamatumani apeqqutit qitiulluinnartut ilagissavaat aatsitassarsiornikkut ingerlatsinermi isumaqatigiissutip qanoq isikkulimmik allanngortinneqarnissaa. Oqartussaanerup inatsisiliorsinnaanerullu tamakkiisumik nunatsinni oqartussaaffigineqalernissaasa saniatigut Inuit Ataqatigiinniit inassutigissavarput Inatsiartuniit ilaasortaatitaasut akornatsinni isumaqatigiissutigissagipput pisortat aningaasartuutaasa aatsitassarsiornermilu isertitassat tamakkiisumik aamma nuatsinnut tuttalernissaat anguniassallutigu. Qularutiginngilarput aatsitassarsiorneq nunatta aningaasarsiornikkut imminut napatilernissaanut aqqutissat pingaarutillit ilagissagaat, taamaattumillu nunatsinni pisuussutit aningaasarsiutigineqarnerisa aamma nunatsinnut tuttarnissaat Inatsisartuni qulakkeerniagassatut isigaarput.  

 

Tamaannga killikkallarsinnarlunga oqaatigissavara Naalakkersuisut nalunaarutaat Inuit Ataqatiginniit tamakkiisumik akuersaaratsigu oqallinnermilu inassuteqaatigiakkavut aammalu Naalakkersuisunut apeqqutigerusutavut ilaatigut inissianik attartornermut, avataaniit nerisassanik eqqussuinermut Pituffimmilu radarimik nutarterinissamut tunngasut ataasiakkaat saqqummiukkumaaratsigit.