Samling
UPA 2006/32
17. maj 2006
Ane Hansen
Naalakkersuisut nukissaqarniarnermut politikkikkut sammiviannut nassuiaat.
(Naalakkersuisunut ilaasortaq Siverth K. Heilmann)
Inuit Ataqatigiit takorluugaraat nukissiutinik ataavartunik avatangiisinullu mingutsitsinngitsunik immitsinnut pilersorsinnaalernitta kingorna, nunarput tassaassasoq nukimmik minguitsumik nunarsuarmioqatigiinnut pilersuinermi peqataasoq. Erngup nukinga iluaqutigalugu nukissiamik brint-mik nunatta avataanut tunisassiulersinnaanera siunissami aningaasarsiornitsinnut pingaaruteqalerumartoq, Inuit Ataqatigiit ilangullugu takorluugaraat.
Naalakkersuisut ukioq 2020 tikillugu nukissiuutit pillugit anguniagassatut isigisatik pillugit nassuiaat saqqummiukkamikku arlalitsigut nukissiornerup aaqqissuussaanera pillugu isummersornissarput kissaatigaat.
Piffissaq qaninneq eqqarsaatigalugu marloqiiusanik suliassaqarpugut, tassa siullermik nukissiutinik uuliamik atuiffiusuni aammalu avatagiisunut migutsitsinermik kinguneqartartunik atuinitta annikilliartuartinnissaa suliniutigisariaqarparput, tamanna pisinnaavoq nukissiutit uuliamik atuilluni ingerlanneqartut sipaarniarnerit aqqutigalugit annikillisarisigut.
Aappassaanik aaqqissuusseqqinnikkut ingerlatsivimmik allanguineq innuttaasunik qanimut peqataatitsineq siunertaralugu nukissiorfiit ingerlanneqarnerinik allangunissaq isummersorfigisariaqarparput.
2003-mi misissuinerit takutippaat uulia nukissiutinik atuinermi atorneqarnerpaajusoq, tassami atuinitta 92 %-ia tikillugu uuliamik orsussamillu atuilluni nukissiorneruvoq, nukimmillu atuinitta 7 %-ia taamaallaat erngup nukinganit taavalu 1 % eqqakkat ikuallarneqarnerini pisumit atuiffiullutik. Paasisat taakkua allanguuteqarumaarput Tasiilaq-mi erngup nukingamik atuilliuni nukissiuteqalernerup kingorna aammalu manna Qorlortorsuarmi nukissiutaalerumartussap Narsaq-mut Qaqortumullu pilersuilerumartussap kiisalu Sisimiuni erngup nukigamik immaqalu Pamiuni nukissiorfissap erngup nukingamik nukissiornissamut sangutinneqarneratigut, 2003-mi misissuinikkut paasisat malunnaatilimmik allanngortikkumarpai.
Inuit Ataqatigiit isumaqarput atortorissaarutit innaallagiatortut amerliartortillugit aamma tunisassiorfinnik nunatta iluanut pilersuisussanik kiisalu avammut tunisassiornissap annertusarnissaanik takorluukkat siunniussarlu eqqarsaatigalugu nukimmik atuinitta qaffariartuinnarnera uuliallu akiata qaffakkiartuinnarnera eqqarsaatigalugu piarnerusumik nukissiutinik ataavartunik mingutsitsinngitsunullu ikarsarnissarput ingerlanneqartariaqartoq.
Taamaatumik Inuit Ataqatigiit kissaatigaat siunissaq ungasissorsuungitsoq eqqarsaatigalugu Naalakkersuisut erngup nukinganik nukissiorfiliassatut pilersaarutit sisamat toqqarneqarsinnaasusut innersuussaat amerlanerusariaqartut, Inuit Ataqatigiit isumaqarputtaaq pilersaarutinut minnerpaamik Qasigiannguit ilangunneqartariaqartoq, tassumalu illoqarfiit nunaqarfiillu pilersorsinnaasai ilangullugit misissuinissamut aningaasaliineq pissutsit taamatut ineriartortillugit imminut akilersinnaasumik aningaasaliinerussasoq isumaqarpugut.
Naalakkersuisut isumaqatigaagut nukissiornermut tungatillugu politikikkut qanittoq kisiat isigalugu aalajangiiffiussanngitsoq, siunisarli ungasissoq ilangullugu aaliangiinerusariaqarluni. Inuit Ataqatigiinnit isumaqarpugut ukiut 30-it tulliuttut erngup nukiganik nukissiorfiliorfigineqarsinnaasut ilangullugit pilersaarusiortoqartariaqartoq, tamatumanilu Maniitsoq aammalu Nanortalik pilersaarusiornermi ilangunneqartariaqarput, kiisalu illoqarfiit nunaqarfiillu erngup nukinganik nukissiorfiliorfigineqarsinnasutut piukkunnartut misissuiffigisariaqartut Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut.
Tamatuma saniatigut teknologiimut nutaamut tunngatillugu suleqatigiinnerit ilisimatusarnikkullu misissuinerit pillugit nunanit ilisimatuussutsikkut misissuinernik suliaqarnermik siuarsimaffeqartunik suleqatissarsiornissaq pingaaruteqarpoq
Inuit Ataqatigiit isumaqarput ilisimatuunik atorfeqartitsilluni misissuinernik ilisimatusarnernillu ingerlataqarneq avataaniit aningaasalersuinissamut aqqutaalluarsinnaasoq assigiinngittuni takussutissaqareertoq atorluarneqartariaqartoq, taamaatumik nukissiutit avatangiisimik migutsitsinngitsut ilimatusarfigineqarnerinut atatillugu ilisimatuunik atorfeqartitsisinnaaneq nunatsinni periarfissanik siuarsaanissaq siunertaralugu ammaffigineqartariaqartoq Inuit Ataqatigiit isumaqarput. Taamaaliornikkut aamma inuusuttut ukiuni aggersuni iluaqutigilluarlersinnaasagut ilisimatusarnermik suliaqalerusuttut aqqutissiuunneqassapput.
Nunatta erngup nukinga atorlugu brint-mik ineriartortitsiffiusinnaasutut ilisimatusarfigineqarsinnaanissaa neqeroorutigisariaqarparput, taamaalilluta nunarsuarmioqatitsinnut nukissiutinik migutsitsinngittumik pilersueqataalersinnaanerput aqqutissiuullugu. Tamatumani aamma assartuinermik ingerlataqartut kiisalu aalisarnermik piniarnermillu ingerlataqartut nunatsinni nukimmik atuinitta 40 % -iinik uuliamik atuisut siunissami akikinnerusumik avatangiisinullu mingutsitsinngittumik atuilersinnaanissaat aqqutissiuunneqarsinnaammat.
Inuit Ataqatigiit isumaqarput nukissiutit migutsitsinngitsut tapertaralugit atorsinnasut ilangullugit ammaffigineqartariaqartut, soorlu Qeqertarsuarmi Islandimiut peqatigalugit 2005-mi kiammik nunap iluanersumik iluaquteqarsinnaaneq siunertaralugu misissuinerit aallartittut periarfissatut atorneqarsinnaasoq takutissagaluarpassuk. Kiisalu ulittarneq tinittarnerlu iluaqutigalugit nikissiutinik misileraanerit atorneqarsinnaaneri ilangullugit ammaffigineqassasut Inuit Ataqatigiit isumaqarput.
Inuit Ataqatigiit isumaqarput pingaaruteqartoq nunatsinni nukissiutinik avatangiisinut migutsitsinngitsunik peqqissutsimullu navialissutaasinnaangitsunik atuinissamik ineriartortitsineq kisiat aallutissallugu pingaaruteqartoq aammalu nunanut allanut nukimmik tunisassiorsinnaaneq eqqarsaatigalugu tamanna atuutissasoq erseqqissassallugu pingaaruteqarpoq. Taamaatumik Inuit Ataqatigiit isumaqatiginngilaat Naalakkersuisunut ilaasortat ilaata qanittumi Uran-mik nunatta avammut tunisassiaqalersinnaaneranik isummersortoq, taamaaliornermi qulakkeerneqarsinnaangimmat tunisassiaq siunertanut pitsaasunut pitsaangitsumilluunnit atorneqassanersoq. Nunarput miguitsumik tunisassiortutut nunarsuarmioqatitsinnit ilisimaneqartariaqarpoq.
Naalakkersuisut isumaqatigaagut nukissiutit avatangiisinut migutsinngittut atulersinniarlugit anguniagalimmik aaqqissuulluakkamik nukittunerusumillu iliuuseqarnissaq siunniummasuk. Taamaaliornissami pisariaqarpoq paasissutissanik katersinissaq, nukissiorfissanik sanaartornissamut pilersaarusiorluarnissaq, ilisimatusarnikkut misissuinerit ingerlannissaat, nukimmillu atorluaanissap pilersaarusiornissaa.
Piffissaq qanittoq isigalugu nukissiutit uuliamik atuilluni ingerlanneqartut eqqarsaatigalugit sipaarniarnermut, atorluaanissamullu qaammarsaanerit ingerlanneqartariaqarput. Atortorissaarutit kallerup innitortut taarsersornerini sipaarnissamut qanoq kinguneqarluartigissanersut qaammarsaatigisariaqarput, tamannalu Nukissiorfinniit ingerlanneqartariaqarpoq. Pisariaqassappat aamma illuliortiternerni illup oqorsarluarneratigut kiassarnermik sipaarnissaq siunertaralugu inatsisitigut piumasaqaatit sukaterneqarnerisigut ingerlanneqarsinnaavoq.
Nukimmik pilersuiffiit suleqataasalu aaqqissuuteqqinnissaat eqqarsaatigalugu Inuit Ataqatigiit isumaqarput manna piffissaangitsoq Nukissiorfiup ingerlatai aktieselskabinngortissallugit. Nukissiutinik inerisaaneq aallarteruttorpoq, kiisalu aamma naalakkersuisut siunertaraat innuttaasunik peqataatitsilluni ammasunik suleqateqarnerup nukittorsarnissaa.
Inuit Ataqatigiit isumaqarput Nukissiorfiit aqunneqarnerata allangortinnissaa siunertaralugu pisortat suliffiutaani oqartussaaffinnik aaqqissuusseqqinneq ingiaqatigalugu oqaloqatigiinnerit aallartereersimasut ingerlanneqartariaqartut. Inuit Ataqatigiit takorloorsinnaavaat isumaqatigiissuteqarnikkut Nukissiorfiit ingerlanneqarnerat Namminersornerullutik Oqartussat sinniisaannik kommunit atuisullu sinniisaanik siulersuisulerlugu aaqqissuunneqarsinnaasoq.
Taama oqaaseqarluta nukissaqarniarnermut politikkikkut sammivinnut nassuiaat oqaaseqafigaarput neriuutigalugu kaammattuutigut Naalakkersuisunit tigulluarneqarumaartut.