04EM/01.25.01-95 Meeqqanik inuusuttunillu pinngitsaaliissummik arsaarinninnermut atatillugu inissiivissaqarnerup... (Astrid Fleischer Rex, Demokraatit)

1. august 2004 UKA 2004/95

Inatsisartut Suleriaasianni § 32 naapertorlugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut imaattoq matumuuna saqqummiuppara:

Meeqqanik inuusuttunillu pinngitsaaliissummik arsaarinninnermut atatillugu inissiivissaqarnerup qulakkeerneqarnissaata nunatsinni inatsiseqarnermut ilanngunneqarnissaanik Naalakkersuisut suliniuteqaqquneqarnissaat pillugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut.

(Inatsisartunut ilaasortaq Astrid Fleischer Rex, Demokraatit)

Tunngavilersuut:

Meeqqat inuusuttullu pinngitsaaliissummik arsaarinnissutigineqartussat, maannali angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarnissamik utaqqisut qassiuneri pillugit paasissutissanik Ilaqutariinnermut Pisortaqarfiup upernaap ingerlanerani kinguneqanngitsumik pissarsiniarsariagaluarnera malinnaaffigalugu eqqarsarnartoqarpoq. Suliap ingerlanera tamatta tusagassiuutit aqqutigalugit malinnaavigaarput, tamattalu nikalluutigisatsinnik paasivarput meeqqat taakku atugaat pisariaqartitaallu pillugit ersarinnerusumik ilisimasaqanngitsugut.

Matumani pisagut tassaapput kisitsisitigut paasissutissat nalunaarsuutillu ullualuit atorlugit pissarsiarineqarsinnaasorinartut. Matumani pivagut nunatsinni sanngiinnerit, - meeqqat isumassugaanermikkut sumiginnakkat, inoqatigut nunattalu siunissaanut peqataasussat. Inatsisartuni sulissullugillu naleqartumik pitsaasumillu inuuneqarnissamik piginnaatitaaffeqarnerat sorsuutiginngikkutsigu ¿ kikkut taava ikiussavaat?

Kisitsisit paasissutissallu oqallisiginissaat pingaaruteqarput, meeqqanulli inuusuttunullu angajoqqaaminnit taamatullu inuiaqatigiinnit sumiginnagaasunut sanilliullugit pingaannginnerullutik. Meeqqanik inuusuttunillu angerlarsimaffiup avataanut inissiinissap pisariaqalerfiatigut inuiaqatigiit piaartumik akuleruttarnissaannik qulakkeerinninnissaq inuttut inuiaqatigiittullu pisussaaffigigipput isumaqarpugut. Taamaattumik allamik aqqutissaqartoqartinnagu kommunit pinngitsaaliissummik arsaarinninnissamik toqqaassatillugit aningaasanut tunngatillugu isumaliutersuutit apeqqutillu aalajangiisuusariaqanngillat.

Akerlianilli isumaginninnikkut oqartussat, akissarsiutigalugu sullissisut, pisariaqartitsisoqartoq aalajangiuppassuk meeqqat inuusuttullu angerlarsimaffiup avataanut piaartumik inissinneqarnissamik qulakkeerinniffigineqarnissaat inatsisitigut piumasaqaatinngortariaqarpoq. Taamaaliornikkut qulakkiissavarput pisortat aalajangersimasumik ataqatigiissaakkamillu iliuuseqartarnissaat qulakkiissallugulu innuttaaqataasut pineqartut, angajoqqaaminnit sumiginnakkat, sumiginnagaanermik saniatigut ajornartorsiulerfimminni pisortanit ikiorneqannginnermik misigisaqannginnissaat.

Nunatsinni angerlarsimaffiup avataanut inissiisarnermut atatillugu utaqqisunut allattuiffiit atussanngilagut. Utaqqisunut allattuiffeqarneq ajornerulersitsiinnartarpoq. Meeraq annertuumik ajornartorsiortoq pinngitsaaliissummik angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartussaq angerlarsimaffimmi, meeqqap ulluinnarni atukkaminik ulorianartorsiortinneqarfiani inissinneqarnissallu pisariaqarlerneranut pissutaasumi utaqqissanngilaq.

Paasissutissat pissarsiarineqarsinnaasut tunngavigalugit meeqqat inuusuttullu pinngitsaaliissummik angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarnissamut piukkunnaatillit aammalu inissiivissamik nunatsinni utaqqisut qasserpiaanersut erseqqissumik oqaatigineqarsinnaanngilaq, taamaammallu siunnersuutip aningaasatigut kinguneqaatissai oqaatigiuminaatsorujussuullutik. Illuatungaatigulli immitsinnut aperisariaqarpugut inuiaqatigiinni immaqa sanngiinnerpaat, meeqqat sumiginnakkat pineqartillugit iliuuseqanngittuassanerluta.

Meeqqat inuusuttullu pitsaanerusumik pigutsigit sumiginnaanermut, isumaginninnermut inuttullu piitsunngoriartornermut atatillugu aningaasartuutinut sipaarutissat annertusiartussapput. Inuuniarnikkut ingerlanerlunnerup, ilaqutariippassuarni atugaasup, unitsinneqarlunilu pitsaaliorneqarnissaa nunatsinni inuiaqatigiit ineriartuinnarnissaannut aalajangiisuumik pingaaruteqarpoq.

Meerartatta isumassugaanermikkut sumiginnagaanerannik ajornartorsiut ilisimaneqarluarpoq, aningaasaliisoqassatilluguli aallajangersimasumillu suliniuteqartoqalersillugu soorluuna ajornartorsiut tunulliunniarneqartartoq. Suliniutigeqqusat amerlaqaat. Soqutigisaqaqatigiiffittut kattuffinnik suliffeqarfinnillu, naalakkersuinikkut ingerlatsisunit tusarneqarnissamik suliniutiginninnissamut nukissaqartunik, taammaattumillu aningaasatigut pissarseqataanissamut piginnaaneqartunik peqarpoq. Meeqqat ulorianartorsiortut taama annertutigisumik periarfissaqanngillat, naak ilisimagaluarlugu nunatsinni inuiaqatigiinni inoqartoq meeqqanik inuusuttunillu ulluinnarni sullissinermikkut annertuumik oqilisaassisunik. Aalajangiisartutut ima inissisimalersarpugut; pineqartunut sammisumik anguniakkat siunniussallu pitsaasut aningaasat amerlanngeqisut pillugit aningaasanut inatsisip suliarineqarnerani inissaaruttarlutik. Tamanna siunnersuutikkut matumuunakkut iliuuseqarfigineqassaaq.

Nunatsinni inuiaqatigiit pinaveersartitsinermi aalajangersimanerusumik iliuuseqarnerunerisigut aammalu inunnut ilaqutariinnullu ataasiakkaanut pilertornerusumik suliniuteqarnerunerisigut siunissami isumaginninnikkut immikkut ittumik suliniutinut aningaasaliissutigineqartartussat ikinnerussapput.

Meerartatta inuuniarnikkut, inuttut atuarfimmilu ingerlalluarnissaannut siusinaartumik suliniuteqarlutalu aningaasaliinitsigut inuiaqatigiit siunissami nukissanik tupinnaannartumik tunineqassavagut. Nunatta piffissap ingerlanerani aningaasatigut annertunerusumik namminiilernissaanut taamalu Namminersulernissaanut meeqqat inuusuttullu ingerlalluartut, namminersortut tamatigoortullu ilaatigut tunngaviusussaapput.

Inuutissarsiuutigalugu angajoqqaarsiat, meeqqanik inuusuttunillu pinngitsaaliissummik inissitanik isumaginnittut pillugit inatsisit  allanngortinneqannginnissaat siunnersuuteqartut naatsorsuutigaat.

Siunnersuutip anersaarisaa Inatsisartunit Naalakkersuisunillu paasilluarneqassasoq neriuutigalugu.